Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman avulla asetetaan yhteisiä tavoitteita ja sovitaan yhdessä siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä kehitystä, oppimista ja hyvinvointia edistetään suunnitelmallisesti varhaiskasvatuksessa inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Inklusiivisiin periaatteisiin kuuluu kaikkia lapsia koskevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys. Tarvittaessa lapsen vasuun kirjataan myös lapsen tuki ja sen toteuttaminen.
Lapsen vasu tulee laatia myös silloin, kun lapsi osallistuu esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen, sillä lapsen vasu on varhaiskasvatuslakiin perustuva pakollinen suunnitelma. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma eli LEOPS on pakollinen suunnitelma vain silloin, kun lapsi saa esiopetuksen tehostettua tukea, joten kunnat voivat yleisen tuen osalta harkita sen tarpeellisuutta. Mikäli esiopetuksen oppimissuunnitelmaa ei laadita, laaditaan esiopetuksen täydentävään varhaiskasvatukseen osallistuville lapsille lapsen vasu, jossa voidaan ottaa huomioon esiopetuksen tavoitteet sekä miten esiopetuksessa tuetaan lapsen oppimista, kasvua ja hyvinvointia.
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) ja lapsen vasu voidaan yhdistää, kun molemmat lapsikohtaiset suunnitelmat on nimetty yhdistettyyn suunnitelmaan ja täydentävää varhaiskasvatusta koskien suunnitelmaan kirjataan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lukujen 1.3 ja 5.5 mukaiset asiat. Samoja periaatteita suunnitelmien yhdistämisestä voidaan soveltaa myös niissä tilanteissa, kun lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) esiopetuksen erityiseen tukeen.
Lapsen vasu -tukimateriaali koostuu
