Arvioinnista kehittämiseen

Teachers and educators

Miten koulutus ja kasvatus voivat uudistaa suhdettamme maailmaan kestäväksi? Kuinka koulut voivat kehittyä kestävää tulevaisuutta rakentaviksi muutosagenteiksi? Yhteiskuntaa uudistava koulu pystyy näkemään tulevaisuuden avarammin ja hyödyntämään yhteisön oppimista uuden luomiseen. Se toimii osana verkostoja, joissa syntyy uusia ideoita ja toimintatapoja. Kestävän tulevaisuuden indikaattorit tarjoavat kouluille työvälineen uudistavan oppimisen edistämiseen.

Photo: Hanna Ruusulampi, Opetushallitus

Kirjoittaja: suunnittelupäällikkö Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Yhteiskuntaa uudistava koulu

Uudistava oppiminen muuttaa perustavanlaatuisia käsityksiämme ihmisenä olemisesta ja suhteestamme maailmaan. Oppimista voi tapahtua 1) olemassa olevaa toisintavalla tasolla, 2) tulevaisuutta ennakoivalla tasolla sekä 3) maailmansuhdetta ja yhteiskuntaa uudistavalla tasolla. Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan kouluja, jotka pystyvät ruokkimaan toisen ja kolmannen tason oppimista.

Uudistava oppiminen
OPPIMISEN TASO	OPPIMISEN TAVAT	OPPIMISEN TULOS
Olemassa olevaa toisintava	Tieto ja ymmärrys	Asioiden tekeminen paremmin
Tulevaisuutta ennakoiva	Tieto ja ymmärrys Kokemus, kriittisyys ja dialogi	Parempien asioiden tekeminen
Maailmansuhdetta uudistava oppiminen	Tieto ja ymmärrys Kokemus, kriittisyys ja dialogi Mielikuvittelu, tunteet, intuitio ja kehollisuus	Tarpeiden uudelleen määrittely Yhteiskunnan uudistaminen

Lähteet: Bateson 1972; Sterling 2003, 2010

Uudistava koulu on oppiva yhteisö, joka määrittelee uudelleen tarkoituksensa sekä suhteensa maailmaan ja tulevaisuuteen. Kouluyhteisön kasvua olemassa olevaa toisintavasta toimijasta tulevaisuutta ennakoivaksi ja yhteiskuntaa uudistavaksi muutosagentiksi voidaan tarkastella neljän näkökulman kautta:

Kumppanuudet: Uudistava koulu vahvistaa vuorovaikutustaan yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Se etsii kumppaneita, joiden kanssa rakennetaan yhdessä uusia ajattelu- ja toimintatapoja. Tällaisia toimijoita voivat olla esimerkiksi työpaikat, järjestöt tai tutkimuslaitokset, jotka kokeilevat rohkeasti uusia ideoita.
Yhteisöstä nouseva uudistuminen: Uudistava koulu vahvistaa yhteisön sisäistä vuorovaikutusta. Se näkee erilaiset ajatukset ja taustat rikkautena. Niistä voi syntyä sellaista, mitä aiemmin ei ole ollut olemassa. Koulu uudistuu sisäisen vuoropuhelun kautta.
Tulevaisuusajattelu: Uudistavan koulun tulevaisuusnäkymä avartuu vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tutkimiseen. Todennäköisten tulevaisuuksien lisäksi koulu uskaltaa unelmoida, rakentaa utopioita ja pyrkii tekemään niitä yhdessä todeksi.
Oppiminen: Uudistavan koulun oppimiskäsitys laajenee yksilön oppimisesta yhteisöjen ja verkostojen oppimiseen. Koulussa ei enää opita asioita vain elämässä ja maailmassa toimimista varten. Oppiminen laajenee maailmansuhteen uudistumiseksi ja muutoksen tekemiseksi yhteiskunnassa.

Kestävän tulevaisuuden indikaattorit

Miten koulun uudistavuutta voi sitten arvioida ja edelleen kehittää? OKKA-säätiö on rakentanut yhdessä tutkijoiden ja oppilaitoskentän kanssa kestävän tulevaisuuden indikaattorit. Ne perustuvat edellä esiteltyihin oppimisen tasojen malliin ja neljään koulun muutoksen näkökulmaan. Indikaattoreiden avulla koulu voi arvioida, miten sen toiminta heijastaa toimintapaa, joka toisintaa olemassa olevaa, ennakoi tulevaisuutta ja uudistaa yhteiskuntaa. Indikaattorit on jaoteltu kolmeen osa-alueeseen, joita ovat opetus, toimintakulttuuri ja johtaminen.

Oppilaitosten kestävän tulevaisuuden indikaattorit (OKKA-säätiö 2020)
INDIKAATTORI	OLEMASSA OLEVAA TOISINTAVA	TULEVAISUUTTA ENNAKOIVA	YHTEISKUNTAA UUDISTAVA
OPETUS	Tieto luonnosta, yhteiskunnasta ja kestävyydestä Tieto vaikuttamisen mahdollisuuksista Kestävien toimintatapojen oppiminen	Kokemuksellisen ympäristösuhteen rakentaminen Ihmisen suhde aikaan, paikkaan ja luontoon Kriittisen ja eettisen ajattelun vahvistaminen	Elämää kannattelevien merkitysten synnyttäminen Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu Muutoksen tekeminen yhteiskunnassa
TOIMINTA-KULTTUURI	Ympäristövastuullisuus käytäntöinä ja ohjeina Terveys ja turvallisuus hyvinvoinnin perustana Yhteisö toimii sääntöjen ja ohjeiden mukaan	Ympäristövastuu ja eettisyys kaikessa toiminnassa Vuorovaikutus, osallisuus ja yhteisöllisyys Yhteisö rakentaa oppilaitoksen toimintakulttuuria	Hiilineutraali oppilaitos osana kiertotaloutta Myötätunto, ihmisten saama arvo ja tunnustus Yhteisö uudistaa kulttuuria kumppaneiden kanssa
JOHTAMINEN	Keskiössä nykyisen toiminnan tuottavuus Johdon asettamat tavoitteet ja tehtävät Toiminta rakentuu yksilöiden osaamiselle	Suuntaajana ennakointi ja uudistuminen Yhdessä rakennetut tavoitteet ja itseohjautuvuus Moninainen oppiva yhteisö tärkeimpänä voimavarana	Päämääränä kestävän tulevaisuuden rakentaminen Toimintaa ohjaavat yhteiset arvot ja visiot Verkostot oppimisen ja uudistumisen resurssina

Itsearvioinnin tavoitteena on tunnistaa, miten vahvasti koulua ohjaavat toisintavat, ennakoivat ja uudistavat toiminnan tavat. Usein toiminnassa on tunnistettavissa piirteitä kaikista näistä. Siksi ne eivät ole toisiaan poissulkevia. Koulu voi siis samanaikaisesti toimia osittain olemassa olevaa toisintavalla tavalla sekä samalla pyrkiä ennakoimaan tulevaisuutta ja jopa uudistamaan yhteiskuntaa.

Toisintavat toimintatavat ei myöskään ole huonompia kuin ennakoivat ja uudistavat toimintatavat. Kysymys on suuntautumisten välisistä suhteista. Toisintavat toimintatavat perustuvat sääntöihin, suunnitelmiin, ohjeisiin ja yhteisesti hyväksyttyihin käytäntöihin. Ne ovat välttämättömiä, jotta koulu voisi toimia. Ne luovat turvallisuutta ja mahdollistavat oppimisen. Ne ovat myös edellytys sille, että kouluyhteisön toimijat uskaltavat kokeilla asioita ja kurkottaa sellaiseen, mitä ei vielä ole olemassa.

Toisintavat toimintatavat voivat myös olla uudistumisen jarru. Ne voivat kahlita nykyisen toiminnan kyseenalaistamista ja kaventaa koulun näkökulmaa tulevaisuuteen. Itsearvioinnissa onkin tärkeä tunnistaa niitä toisintavia toiminnan piirteitä, jotka rajoittavat ennakoivuutta ja uudistavuutta.

Itsearvioinnista kehittämiseen

Toiminnan kehittämisen avain on kouluyhteisön yhteinen keskustelu itsearvioinnin tuloksista. Siihen osallistuvat johto, henkilöstö ja oppilaat. Keskustelu voidaan laajentaa myös sidosryhmiin, esimerkiksi koulun johtokuntaan tai muihin yhteistyötahoihin. Keskustelun tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys koulun tilanteesta ja kehittämisen kohteista.

Uudistava koulu katsoo ympäröivään yhteiskuntaan ja kurkottaa tulevaisuuteen. Kehittämisen näkökulma ei kavennu yksittäisiin toimenpiteisiin, kuten lajittelun parantamiseen tai uusien opetusmenetelmien kokeiluun. Koulun uudistamista ohjaa yhteinen visio tulevaisuuden koulusta. Kehittämistoimenpiteet ovat askeleita matkalla vision toteutumiseen. Pyrkimyksenä on vahvistaa ennakoivia ja uudistavia toimintatapoja opetuksessa, toimintakulttuurissa ja johtamisessa.

Kehittämisehdotuksia voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen yhteisen keskustelun tai äänestyksen avulla. Yhdessä päätettyjen tavoitteiden pohjalta rakennetaan koulun kestävän kehityksen ohjelma. Tavoitteiden toteutus vuositasolla kuvataan suunnitelmaksi, jossa määritellään

toimenpiteet
vastuut
aikataulut
tarvittavat resurssit.

Tavoitteille asetetaan mittarit ja niiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Tulosten perusteella päivitetään pidemmän aikavälin tavoitteita ja rakennetaan toimenpidesuunnitelma seuraavalle vuodelle.

Oleellista tavoitteiden toteuttamisessa on henkilöstön, oppilaiden ja sidosryhmien osallisuus. Asiat, joissa kouluyhteisön toimijat eivät ole mukana, eivät uudista koulua eivätkä maailmaa. Osallisuuteen linkittyy se, miten yhteisö sitoutuu tavoitteisiin. Muutos voi kantaa, kun ihmiset ovat tekijöitä sopeutujien sijaan. Johdon tuki ja esimerkki ovat tässä ensiarvoisen tärkeäitä. Samaan aikaan koulua uudistavalle toiminnalle täytyy antaa mahdollisuudet ajan, resurssien ja yhteistyön kautta. Tavoitteista ja työn tuloksista on tärkeää viestiä – niin sisäisesti kuin ulospäin koulun sidosryhmille ja yhteistyötahoille.

Kestävän tulevaisuuden työ ei kuitenkaan saisi kaventua tavoitteiksi, toimenpiteiksi ja mittareiksi, koska silloin tarvittavan muutoksen olemus hämärtyy. Maailmankuvaa uudistava oppiminen rakentuu kouluyhteisön jaettujen visioiden ja arvojen varaan. Kysymys on kokonaisvaltaisesta koulun toimintakulttuurin uudistumisesta, jonka toteutukseen oppivan yhteisön voima tulee saada käyttöön.

Työssään pidemmälle edennyt koulu voi tilata ulkoisen arvioinnin ja hakea OKKA-säätiöltä kestävän kehityksen sertifikaattia. Siirry lukemaan lisää alla olevien linkkien kautta.

Indikaattorit jatkuvan kehittämisen tukena

Arvioinnista ja toiminnan kehittämisestä muodostuu eteenpäin kulkeva prosessi. Koulu tarkastelee kriittisesti toimintaansa tunnistaen uudistavuutta rajoittavia ja sitä mahdollistavia tekijöitä. Koulu voi kurkottaa tulevaisuutta ennakoivaan suuntaan rakentamalla osallisuuteen, vuorovaikutukseen ja moninaisuuteen perustuvaa toimintakulttuuria. Se mahdollistaa yhteisten arvojen ja visioiden rakentamisen ja tulevaisuuteen suuntautumisen. Koulun kehittämisessä on siten osittain kysymys siitä, että oppivan yhteisön syntymistä rajoittavat esteet raivataan pois.

Purppurainen kuva kartasta, jossa on ikuisuussymbolin muodostava junaratamalli, irtonaisista puujunaradan osista sekä kuusenpaloista

Tulevaisuuteen ennakoivasti suhtautuva yhteisö luo yhdessä uutta todellisuutta. Parhaat asiat vakiintuvat uudeksi normaaliksi toisintavien käytäntöjen kautta. Yhteinen tulevaisuuden visio ja verkostoituminen voivat nostaa koulun toiminnan yhteiskuntaa uudistavalle tasolle. Harppaus edellyttää toiminnan vapauksia ja johdon tukea. Uudistava toiminta rakentuu usein kokeilujen kautta: uskalletaan tehdä asioita toisin, arvioidaan kokemuksia ja tarvittaessa muutetaan suuntaa. Tärkeintä on kuitenkin rohkeus ylittää olemassa olevaa. Jos näin ei tehdä, mitään täysin uutta ei synny.

Esimerkkejä Yhteiskuntaa uudistava ammattioppilaitos -hankkeesta

Lue lisää koulutushankkeessa mukana olleiden oppilaitosten kestävän kehityksen toiminnasta alla olevien linkkien kautta.