Kiinteistöjen energiatehokkuus kestävän kehityksen edistäjänä – Erasmus+ -hankkeesta tukea täydennyskoulutuksen kehittämiseen

Kiinko on yhteisnimi Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:lle ja Kiinteistöalan Koulutussäätiölle. Se on ammatillinen oppilaitos, joka kouluttaa aikuisia kiinteistöalalla. Kiinkossa on toteutettu Erasmus+ -hanke Towards sustainable and energy efficient real estate education and training SEER (2017–2019). Hankkeen käynnistäjä ja vetäjä, hankkeen sydän ja keuhkot, on kehityspäällikkö Virpi Slotte.

Palava halu toimia kansainvälisesti energiatehokkuuden puolesta motivoi työhön

Virpi Slotte on kiinteistöalan kestävän kehityksen ja ympäristö- sekä energia-asioiden koulutuksen asiantuntija. Hän on todella innostunut asiastaan, joten hän teki kaikkensa, että Erasmus+ -hanke saatiin käyntiin yhteistyössä muutaman muun eurooppalaisen opinahjon kanssa. Aivan helposti tämä ei onnistunut.

Slotte kertoi, että oppilaitoksella ja hänellä oli jo ennestään paljon kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä. Nyt kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen Erasmus+ -hanke. Ensimmäisellä hakukerralla hankkeeseen ei saatu rahoitusta. Slotte oli etsinyt hankkeeseen partnereita googlaamalla internetistä, koska aikaisempaa verkostoa ammatillisten oppilaitosten kanssa ei ollut valmiina. Näin hän löysikin edustajat Saksasta ja Slovakiasta. Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt rahoituksen saamiseksi. Yhteistyökumppaneita tarvittiin lisää. Saksalaiset olivat jo aikaisemmin tehneet yhteistyötä Hollannin kanssa. Kun päättäväiselle tekijälle selvisi, että yhteistyössä voi olla muitakin suomalaisia, hän sai mukaan hankkeeseen Metropolia ammattikorkeakoulun, jolla jo ennestään oli kontaktit Viroon. Virpi Slotte toimi itse hankkeen päävetäjänä. 

- Minulla oli hirveä tarve kehittää alaa ja palava halu saada yhteistyö aikaan. Kiinteistöala on merkittävä päästöjen tuoja, pienetkin parannukset alalla saavat aikaan isoja vaikutuksia ilmastoon ja talouteen. Hankkeelle oli paljon perusteluja, kertoi Slotte.

Hankkeeseen tulivat mukaan Kiinkon lisäksi NCOI Opleidingen Hollannista, AFBB Akademie für berufliche Bildung gGmbH Saksasta, EkoFond Slovakiasta ja Tallinna Tehnikakõrgkool Virosta. Suomesta mukaan yhteistyökumppaniksi saatiin Metropolia ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneista Virossa ollaan edelläkävijöitä digitaalisuudessa ja Suomen lisäksi Hollanti ja Saksa ovat asiantuntijoita erityisesti rakennusten energiatehokkuudessa.

Osallistujien vahvuuksien hyödyntäminen tuotti hyvää yhteistyötä

Kun yhteistyöverkko oli saatu muodostettua, partnerit kutsuttiin Suomeen. Porukka hitsautui nopeasti ja hyvin yhteen. Jokaisen partnerin vahvuudet, kuten hollantilaisen Tim van der Maarelin erinomainen kielitaito, valjastettiin hankkeen käyttöön. Yhteistyössä alettiin suunnitella englanninkielistä kyselytutkimusta osallistujamaiden energiaratkaisuista. Jotta kiinteistöalan energiatehokkuutta voitaisiin lisätä ja kestävää kehitystä vahvistaa, pitäisi pystyä ennakoimaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista ja kehityssuuntia. Kyselyä työstettiin huolellisesti, ja se toteutettiin kaikissa yhteistyömaissa. Kukin partneri huolehti toteutuksesta omassa maassaan. Kukin parteni myös huolehti kyselyn ja sen tulosten kääntämisestä.

- Saimme kyselyyn yhteensä 378 vastausta. Kyselyssä nousi esiin supermielenkiintoisia tuloksia. Kirjoitimme tulokset yhdessä englanniksi. Jokainen partneri on kääntänyt ne sitten omalle kielelleen. Tuloksia on julkaistu useissa lehdissä, Suomessa mm. Rakennuslehdessä (21.8.2019). Tärkein saavutuksemme on tietoisuuden lisääminen energiansäästömahdollisuuksista. Haluamme viedä energiatietoisuutta eteenpäin, kertoo Slotte.

Tulokset palvelevat koulutusten kehittämistä

Kysely toimi osaamistarvekartoituksena. Suomessa kiinteistöalalla korostui kyselyn mukaan digitalisaation merkitys ja kiinteistöjen ylläpidon energiatehokkuusvaatimukset. Tulosten pohjalta voidaan kehittää koulutusta. Opettajille kysely tuotti työkaluja sen pohtimiseen, miten energia-asioita voidaan integroida erilaisiin koulutuksiin. Energiaratkaisujen pohtiminen on erityisen tärkeää esimerkiksi isännöitsijäkoulutuksissa.

Hanke koettiin siis hyvin antoisaksi. Aivan ongelmatonta hanketyö ei suinkaan ollut. Kulttuuriset erot ovat näkyneet aikataulujen ja raha-asioiden hoitamisessa. Tämä on tehnyt vetovastuun osittain työlääksi. Koordinaattorin tehtävä on moninkertainen partnerin rooliin verrattuna. Toistaiseksi hanke ei siis ole saanut jatkoa, vaikka halua siihen löytyisikin. Haasteeksi on muodostunut hankkeessa mukana olleiden haluttomuus vetovastuun vaihtamisesta. Partneriksi olisi halukkuuttakin lähteä, mutta vastuullisuusasioiden pilkkominen oppilaitoksessa toteutettavaksi konkreettiseksi tekemiseksi vaatii koordinaattorin mielestä paljon aikaa. Aikaa ei kaikilla ole. SEER-hankkeen työmyyrästä saisi kyllä jatkohanke varmasti tehokkaan ja motivoituneen partnerin.

Kirjoittaja: Taina Kylmänen