Tällä sivulla voit reflektoida, miten katsomustietoinen opettaja olet. Sivulle on lisäksi koottu erilaisia työtapoja, joita voit hyödyntää opetuksessa katsomustietoisuuden vahvistamiseksi. Työtavat on merkitty sivun sisällysluetteloon kuviolla ♦.
Yksinkertaisessa, purppurasävyisessä ja -taustaisessa piirroskuvassa on maneki-neko - onnenkissa.
Photo: Hanna Ruusulampi, Opetushallitus

 Kirjoittajat: Eelis Mikkola ja Vesa Åhs

Seuraavien kysymysten tarkoituksena on auttaa opettajaa, oppijaa ja koulutuksen järjestäjää arvioimaan ja pohtimaan katsomustietoisuuteen liittyviä oleellisia näkökulmia omassa työssään tai opiskelussaan. 

 

Yksinkertaisessa, purppurasävyisessä piirroskuvassa on shamaanirumpu.

Kysymyksiä opettajalle

  • Tunnenko erilaisia katsomuksia? Mistä tietoni eri katsomuksista ovat peräisin?
  • Huomioinko, miten oma katsomukseni vaikuttaa työhöni tai suhtautumiseeni muita katsomuksia kohtaan? Millä tavalla?
  • Käsittelenkö opetuksessa katsomuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät maailmankatsomuksen eri osa-alueisiin? Miten?
  • Annanko tilaa luokassa eri katsomusten näkymiselle esimerkiksi eri juhlaperinteiden muodossa? Millä tavoilla ja milloin?
  • Tunnenko opetussuunnitelman yleisen osan arvopohjan?
  • Annanko opetuksessa oppilaalle tilaa sanoittaa ja pohtia omaa katsomustaan?
  • Teenkö oletuksia oppilaiden katsomuksesta muun taustan, kuten esimerkiksi nimen tai etnisyyden perusteella? Mistä oletukseni ovat syntyneet?
  • Pidänkö huolta, että katsomusopetus ei sitouta mihinkään katsomukseen? Millä tavoilla?
  • Edistänkö eri katsomusaineiden ja uskonnon eri oppimäärien opettajien välistä yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta? Miten?
  • Millä tavoilla vahvistan oppijoiden valmiuksia katsomusdialogiin?

 

Yksinkertaisessa, purppurasävyisessä piirroskuvassa on jääkarhu sulavan jäälautan päällä.

Kysymyksiä oppijalle

  • Olenko pohtinut katsomuksellisia kysymyksiä ja omaa elämänkatsomustani? 
  • Tiedänkö, miten katsomukset vaikuttavat ystävieni elämässä?
  • Onko minulla ennakkoluuloja katsomuksia kohtaan? Miten ennakkoluuloni ovat muodostuneet?
  • Tunnenko eri katsomuksia? Mitä?
  • Mistä tietoni eri katsomuksista tulee, ja ovatko ne luotettavia?
  • Tunnenko perheessäni vaikuttavia katsomuksia?
  • Olenko keskustellut kotona tai kavereiden kanssa katsomuksista?
Yksinkertaisessa, purppurasävyisessä piirroskuvassa on alkukristillinen uskontunnus ictys.

Kysymyksiä opetuksen järjestäjälle

  • Järjestetäänkö koulussa laadukkaita vaihtoehtoisia tilaisuuksia uskonnollisille tapahtumille, kuten joulukirkolle?
  • Tiedotetaanko oppijoille ja huoltajille näistä tilaisuuksista riittävästi ja riittävän ajoissa?
  • Tietävätkö oppijat ja huoltajat oikeudesta valita, osallistuuko oppija uskonnolliseen vai vaihtoehtoiseen tilaisuuteen?
  • Näkyykö koulussa eri katsomusten juhlaperinteet ja voisivatko ne näkyä enemmän jollakin tavalla?
  • Tarjotaanko opetuksen järjestäjän alueella mahdollisuus opiskella kaikkia uskonnon oppimääriä, jos vähintään kolmen oppilaan vanhemmat (tai lukiossa itse opiskelijat) pyytävät opetusta? Tiedotetaanko oppijoita ja huoltajia oikeudesta pyytää oman uskonnon opetusta?
  • Tarjotaanko koulussa sopiva tila kaikkien katsomusaineiden opetukselle?
  • Osallistetaanko kaikkien oppijoiden huoltajia tasapuolisesti koulun toimintaan? Annetaanko oppijoille ja heidän huoltajilleen mahdollisuus esimerkiksi kertoa omasta katsomuksestaan?
  • Tehdäänkö oppijoiden tai huoltajien katsomuksesta oletuksia vain etnisen taustan, nimen tai kulttuuritaustan perusteella?
  • Huomioidaanko koulussa, että katsomusopetus on kaikissa oppiaineissa ja oppimäärissä uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta?
  • Otetaanko kiertävät katsomusaineiden opettajat osaksi työyhteisöä ja sen toimintaa esimerkiksi kutsumalla heitä työhyvinvointia tukeviin tilaisuuksiin, opettajainkokouksiin ja mukaan kehittämistoimintaan?

Viisi kysymystä katsomustietoisuudesta

Purppurapohjainen luettelo katsomustietoisuuden kysymyksistä.
Lataa viisi kysymystä itsellesi alta
Back to top

Seuraavassa on esitelty työtapoja, joita voit hyödyntää opetuksessa katsomustietoisuuden vahvistamiseksi. Kunkin työtavan kohdalla on mainittu, soveltuuko se alakouluun, yläkouluun vai lukioon. Työtavat on merkitty sivun sisällysluetteloon kuviolla ♦.

Yksinkertaisessa, purppurasävyisessä piirroskuvassa on kuvia eri katsomuksista. Ylhäältä vasemmasta alkaen kuvassa on porkkana, rauhanmerkki, Maneki neko, om-symboli, jääkarhu sulavalla jäälautalla, shamaanirumpu, ictys-symboli, turbaani, horoskooppimerkkejä allekkain, jing ja jang -symboli, risti ja Fatiman käsi rinnakkain sekä kipa.
Tietyt asiat, esineet ja symbolit liitetään usein tiettyihin katsomuksiin. Mitä eri katsomuksia tunnistat kuvasta? Millaisia mielikuvia kuvat herättävät?
Back to top

Harjoituksen tarkoituksena on lisätä katsomustietoisuutta käsittelemällä erilaisista katsomuksista tuotettua kuvallista materiaalia. Katsomukset tulevat usein esille kuvien ja kuvaston kautta, joka voi parhaimmillaan tuoda katsomusten elettyä ulottuvuutta lähemmäs mutta pahimmillaan luoda painotuksia ja jopa stereotypioita siitä, mitä katsomus eri ihmisille edustaa. Alla on kolme vaihtoehtoa, jotka voi toteuttaa soveltaen myös alakoulussa:

  1. Internetin kuvahaku

Opettaja ohjeistaa oppijoita pieniin ryhmiin, joissa jokaiselle annetaan tehtäväksi tehdä Googlen, Bingin tai muun hakukoneen kautta kuvahakuja. Jokainen ryhmä saa yhden katsomusperinteen omaksi aiheekseen (esimerkiksi kristinusko, islam, juutalaisuus, hindulaisuus, buddhalaisuus, ateismi ja veganismi).

Yksinkertaisessa, purppurasävyisessä piirroskuvassa on porkkana kyljellään.

Ryhmät keräävät hakukonealgoritmien suosittamia kuvia virtuaaliselle seinälle, kuten Padletiin. Vaihtoehtoisesti näitä voidaan kerätä listaksi myös koulun omalle sisäiselle työskentelyalustalle. Oppijat voivat myös luoda esitykset muulle ryhmälle näistä kuvista.

Kun suosituimpia ehdotettuja kuvia on kerätty, opettaja voi ikätason mukaisesti ohjata oppijoita tarkastelemaan kuvia kriittisesti seuraavien kysymysten avulla:

  • Millaisia piirteitä kyseisestä katsomuksesta nostetaan esille. Ovatko ne pääosin myönteisiä vai kielteisiä? Miksi toista puolta ei mahdollisesti nosteta esille?
  • Mitä katsomuksen suuntauksia kuvissa on esillä? Tuleeko niissä esille katsomuksen monet eri tulkinnat, kuten eri suuntaukset (esimerkiksi kristilliset kirkkokunnat tai islamissa sunnalaisuus ja shiialaisuus) tai erilaiset tulkintatavat (maallistunut uskonnollisuus tai maltillinen ateismi)?
  • Kuvataanko kuvissa vain uskonnollisia johtajia tai erityistasiantuntijoita? Tulisiko niissä kuvata myös muita henkilöitä?
  • Kenen näkökulmasta kuvat on esitetty? Onko ne kuvattu katsomuksen edustajan vai katsomusta tarkastelevan henkilön näkökulmasta?
  • Tuleeko kuvissa esille eletty uskonnollisuus tai katsomuksen näkyminen jokapäiväisessä arjessa?
  • Mihin maanosiin tai kulttuureihin kuvat pääosin keskittyvät? Heijastelevatko ne maailmanlaajuisuutta vai esiintyykö niissä vain tietty konteksti?
  • Millainen sukupuolijakauma kuvissa on esillä? Kuvastaako tämä todellisuutta katsomuksen kannattajista?

Opettaja voi halutessaan keksiä myös muita kysymyksiä oppijoiden ikätason mukaisesti. Lopuksi tehdään mahdollinen yhteinen johtopäätös siitä, miten eri katsomuksia kuvataan: onko kuvaus tasapuolista vai jäävätkö tietyt näkökulmat piiloon internet-aineistoissa?

  1. Oppikirjojen tarkastelu

Opettaja ohjaa oppijoita tarkastelemaan katsomusten näkymistä koulun oppikirjoissa. Oppijat voidaan jälleen jakaa ryhmiin ja antaa jokaiselle ryhmälle tietyn aineen oppikirjat tarkasteltavaksi. Esimerkiksi uskonnon, elämänkatsomustiedon, historian, yhteiskuntaopin, maantiedon/maantieteen sekä äidinkielen ja kieliaineiden oppikirjat tarjoavat hyvää materiaalia tehtävään. 

Opettaja ohjeistaa oppijoita keräämään kuvia ja tarkastelemaan niitä edellä mainittujen kysymysten avulla (osio a). Muissa aineissa kuin uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa on syytä huomioida, esiintyvätkö katsomukset ylipäänsä kuvastossa, sekä pohtia sitä, tulisiko niiden esiintyä.

  1. Median kuvaston tarkastelua

Opettaja ohjaa oppijoita tarkastelemaan katsomusten näkymistä erilaisten medioiden alustoilla ja erityisesti niissä julkaistuissa kuvissa. Oppijat voi jakaa ryhmiin esimerkiksi sen perusteella, mitä median alustaa he tarkastelevat. Aiheina voivat olla esimerkiksi viralliset uutissivustot, kuten Helsingin Sanomat tai YLE, mutta myös sosiaalisen median alustat ja niissä julkaistavat päivitykset.

Opettaja ohjeistaa oppijoita keräämään kuvia ja tarkastelemaan niitä edellä mainittujen kysymysten kautta (osio a). 

Tehtävän tarkoituksena on tukea katsomuksiin liittyvää medialukutaitoa ja myös laajentaa kriittistä ymmärrystä siitä, että internetissä tai mediassa tarjottujen kuvien luoma kuva katsomuksista ei välttämättä kuvasta katsomusten monimuotoisuutta.

Back to top

Harjoituksen tarkoituksena on tarkastella lähialueiden katsomuksellista monimuotoisuutta ryhmätehtävän avulla.

Yksinkertaisessa, purppurasävyisessä piirroskuvassa on japanilainen "kutsuva kissa" eli Maneki neko.

Opettaja antaa oppilasryhmille tehtäväksi tutustua erilaisten materiaalien avulla lähialueiden katsomuksellisiin yhteisöihin. Esimerkiksi internet-sivustot ja oppikirjat ovat hyviä lähteitä aloittaa katsomusyhteisöjen tarkastelu. Melko ajantasaista tietoa lähialueiden uskonnollisista yhteisöistä löytyy esimerkiksi sivustolta uskonnotkartalla.fi.

Oppijoiden tehtävänä on kerätä tiettyyn katsomukseen liittyvää tietoa ja tehdä esittely sen katsomusyhteisöstä. Tähän voi yhdistää myös mahdollisia haastatteluita kyseisessä yhteisössä. Ikätason mukaisesti tehtävään voi yhdistää myös näkökulmia katsomusyhteisöjen tasavertaisuudesta ja erityispiirteistä suomalaisessa yhteiskunnassa tutustumalla siihen, millaisissa tiloissa yhteisöt kokoontuvat, miten yhteisö kerää jäsenmaksut tai verot ja millaista toimintaa yhteisö järjestää jäsenilleen. Oppijoiden keräämät tiedot ja näkökulmat voidaan esitellä yhteisesti luokassa.

Tehtävässä on tärkeää huomioida myös ei-uskonnolliset katsomukset, kuten esimerkiksi humanistiyhdistykset, vapaa-ajattelijat tai ekologiset järjestöt.

Back to top

Harjoituksen tarkoituksena on käsitellä omaa elämänkatsomusta. Oman elämänkatsomuksen pohdintaan ja käsittelyyn tulisi katsomustietoisessa opetuksessa jättää aikaa, mutta erityisesti yläkoulussa ja lukiossa opetettavia aiheita on paljon ja aika on välillä vähäistä. Harjoituksen tarkoituksena onkin tarjota väline katsomustietoisuuden huomioimiseen opetuksessa. Ihanteellisesti harjoitusta voidaan jatkaa säännöllisesti ja oppija voi täydentää opintopolkunsa varrella samaa tiedostoa, dokumenttia tai työtä.

Yksinkertaisessa, purppurasävyisessä piirroskuvassa on kolme tuli-elementin horoskooppimerkkiä rinnakkain: oinas, leijona ja jousimies

Jokainen oppija aloittaa oman päiväkirjan liittyen omaan elämänkatsomukseensa. Päiväkirjan muoto voi olla monenlainen, esimerkiksi

  • kirjallinen digidokumentti
  • itse askarreltu vihko tai kirja
  • äänitallenteet puhelimella tai muulla laitteella
  • videotallenteet puhelimella tai muulla laitteella
  • virtuaalinen seinä, johon voi koostaa kuvia ja tekstiä (esim. Flinga/Padlet).

Päiväkirjaa täydennetään säännöllisesti ajatuksilla, ideoilla ja pohdinnoilla. Vaikka päiväkirja käsittelee katsomuksia opeteltavien aiheiden perusteella, se ei ole suoranaisesti oppimispäiväkirja, sillä tavoitteena on pohtia opittujen asioiden kautta omaa katsomusta, ei niinkään arvioida oppimista. Opettaja voi sopia oppijoiden kanssa, jaetaanko päiväkirjoja opettajalle tai käydäänkö sen kautta esimerkiksi kirjeenvaihtoa opettajan kanssa.

Jokaisen käsitellyn kokonaisuuden jälkeen opettajan on hyvä antaa oppijoille oppitunnilla aikaa täydentää päiväkirjaa. Päiväkirjassa on myös hyvä olla tilaa vapaalle pohdinnalle, jossa voi kertoa, mikä juuri sillä hetkellä kiinnostaa, ilahduttaa tai huolettaa. Erityisesti eettiselle pohdinnalle on hyvä antaa tilaa.

Apukysymyksiä päiväkirjan täyttämiseen opittujen asioiden pohjalta:

  • Millaisia ajatuksia aihe sinussa herätti?
  • Mitkä asiat olivat sinusta erityisen kiinnostavia? Miksi?
  • Ilahduitko jostakin opitusta asiasta?
  • Hämmensikö tai suututtiko jokin opitussa asiassa?
  • Millaisia kysymyksiä sinulle heräsi opitusta asiasta?
  • Haluaisitko oppia jostakin aiheesta lisää?
Back to top

Katsomustietoisuutta ja katsomustietoista koulua on tutkittu viime aikoina useissa Opetushallituksen rahoittamissa tutkimushankkeissa ja projekteissa. Hankkeissa on tuotettu myös runsaasti materiaalia katsomustietoisen opetuksen ja kouluarjen tueksi. Alla esitellään näitä hankkeita sekä dialogitaitojen vahvistamiseen liittyvä kampanja.

1 KUPERA – Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus

KUPERA-hanke on tuottanut perusopetukseen liittyviä materiaaleja ja esimerkiksi avoimen verkkokurssin kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuudesta. Hanke on toteuttu Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA:n ja yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmien toimesta yhteistyössä Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n sekä UNESCO Chair -professuurin ohjausryhmän kanssa. KUPERA-hankkeen materiaalit löytyvät Dialogikasvatus-portaalista.
KUPERA:n materiaaleissa on esimerkiksi vuonna 2021 julkaistava opas katsomustietoisen opetuksen ja katsomusdialogin edistämiseen.
FOKUS ry:n kehittämän tuntiharjoitteen tarkoituksena on tutustuttaa yläkoulun oppilaat tai lukio-opiskelijat dialogin käsitteeseen sekä siihen, millaista on hyvä dialogi katsomuksiin liittyen. Lisäksi harjoituksessa käsitellään uskonnon- ja katsomusvapautta.

2 KuTiMat – Kulttuuritietoiset materiaalit osaksi koulun arkea ja käytänteitä

KuTiMat-hanke on tuottanut katsomustietoisuuteen liittyvää materiaalia ja koonnut eri lähteistä löytyviä katsomustietoisia opetusmateriaaleja yhteen. Lisäksi hankkeessa on käsitelty kulttuuriin, kieleen sekä seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvää tietoisuutta kouluissa. Hankkeeseen ovat osallistuneet Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Lapin yliopisto.

KuTiMat-materiaaleissa on esimerkiksi opettajille ja koulutuksen järjestäjille tarkoitettu työkalu katsomustietoisen osaamisen ja reflektion lisäämiseen. Työkalua voi hyödyntää koulun sisällä esimerkiksi koulutuksissa tai opettajien keskinäisessä työskentelyssä. Työkalu on luotu opetusharjoittelijoiden katsomustietoisuuden lisäämiseksi, mutta sitä voi hyödyntää myös työelämässä. Lisäksi materiaaleissa on esimerkiksi alakouluun suunnattu katsomustietoisuutta lisäävä monialainen oppimiskokonaisuus sekä käytännön ohjeita katsomustietoisten ja monikatsomuksellisten juhlien järjestämiseen koulussa. 

3 Dialogitaitajat – dialogitaitoja kulttuuri- ja katsomustietoisen kasvatuksen tueksi

Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n Dialogitaitajat -kampanja tuottaa materiaaleja ja koulutusta lasten ja nuorten dialogitaitojen kehittämiseen sekä kulttuurisen ja katsomuksellisen osaamisen vahvistamiseen. Kampanja on suunnattu varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä oppilaitoksille. Kampanjassa ovat mukana mm. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura sekä Kuvataideopettajat KUVIS ry ja sitä rahoittavat pilottivuonna 2021 STEP-koulutus ja Kirkkohallitus.

Dialogitaitajat tarjoaa dialogisia työskentelyohjeita, tuki- ja taustamateriaaleja kasvattajille ja kodeille, vinkkejä vierailujen ja teemapäivien järjestämiseen sekä vuosittaisia koulutuksia. Kampanja on myös osa YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa, jolloin nostetaan esiin vuoden aikana tehtyjä yhteisymmärrystä ja dialogia edistäneitä tekoja.
Back to top

Back to top