Ajankohtaista

Olemme koonneet verkkosivuillemme tietoa siitä, miten ja millä periaattein koulutuksen järjestäjä voi luovuttaa tietoa oppilaista ja opiskelijoista opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten käyttöön, myös sen jälkeen kun nämä ovat siirtyneet hyvinvointialueiden palvelukseen vuoden 2023 alussa.

Olemme koostaneet tiedon Opetushallituksen vuoden 2023 valtionavustuksista ja kansainvälistymisrahoituksista verkkosivuillemme vuosikelloon. Päivitämme ja täydennämme verkkosivua vuoden mittaan, kun uusia hakuja avataan tai hakuajat tarkentuvat. Merkitse avautuvat haut muistiin jo nyt!

Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset ovat osa 5. ja 8. luokkalaisten liikunnan opetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.

Opetushallitus on asettanut katsomusaineiden uudistamista koskevan kehittämisryhmän vuosille 2022–2024. Kehittämisryhmän tehtävänä on tuottaa ehdotuksia katsomusaineiden opetuksen uudistamista koskevista toimenpiteistä perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa.

Perusteisiin ja määräykseen tehdyt muutokset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtymiseen kunnilta hyvinvointialueille tammikuussa 2023.

Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi. Tavoitteena on, että vuosi jättäisi pysyvän positiivisen vaikutuksen nuorten osallisuuteen ja osallistumiseen. Tämän edistämiseksi vuotta Suomessa koordinoiva Opetushallitus kokosi yhden pöydän ympärille 20 Suomen merkittävintä nuorisojärjestöä, jotka muotoilivat ja allekirjoittivat kolme teesiä, joihin ne haluavat päättäjien Suomessa ja EU:ssa sitoutuvan. Valmiit teesit ojennettiin Eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselle.

Euroopan komission vuosittainen Education and Training Monitor seuraa koulutukselle asetettujen EU-tason tavoitteiden saavuttamista. Tuore vuoden 2022 raportti ei sisällä yllätyksiä: Suomi on monella mittarilla edelleen mallioppilas.

Euroopan komission Eurydice-verkosto julkaisi syksyllä raportin, jossa tarkastellaan 37 eri Euroopan maan tapaa opettaa tieto- ja viestintäteknologiaa. Raportissa puhutaan englanniksi oppiaineesta...

Suomen romanikielen elvytysohjelman tavoitteena on elvyttää, tukea ja vahvistaa romanikieltä. Elvytysohjelmassa ehdotetaan muun muassa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että romanikielen opettajia ja ohjaajia valmistuu riittävä määrä. Myös romanikielisen oppimateriaalin kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Näin halutaan turvata romanikielen siirtyminen sukupolvelta toiselle myös tulevaisuudessa. Vain noin kolmannes Suomen romaneista arvioi hallitsevansa romanikieltä hyvin.

Opetushallitus on laatinut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta esityksen lukiodiplomien kehittämissuunnitelmaksi. Musiikin, kuvataiteen ja liikunnan lukiodiplomeja tulisi kehittää koulutuksen järjestäjiä velvoittaviksi. Lukiodiplomeja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän jatko-opintoihin haettaessa.

Unikoulutus-verkkosivusto on suunnattu erityisesti perusopetuksen yläluokkien ja toisen asteen opiskelijoille sekä opetushenkilöstön ja opiskeluhuoltopalveluiden asiantuntijoiden käyttöön. Sivusto tarjoaa monipuolisesti tietoa levon, palautumisen, hyvinvoinnin ja jaksamisen välisestä suhteesta sekä näiden merkityksestä oppimiseen.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaun valintojen tulokset on julkaistu. Syksyn yhteishaussa haettiin tammikuussa 2023 alkavaan koulutukseen. Yhteishakuun osallistui 42 680 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 9 730 eli 23 %.

Kiinteistökustannukset ovat lasten ja nuorten 9-vuotisen perusopetuksen järjestämisen kustannuksissa toiseksi suurin kuluerä opetuksen jälkeen. Vuonna 2021 kiinteistökustannusten osuus oli noin neljännes.

Esi- ja perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kustannukset kasvoivat yhteensä 5 % vuodesta 2020 vuoteen 2021. Kustannukset olivat noin 9 miljardia euroa vuonna 2021. Tämä...

Helmikuussa 2023 julkaistavalle uudelle lapsen oikeuksien sivustolle kootaan ajankohtaista tietoa ja materiaalia, kuinka käsitellä lapsen oikeuksia ja edistää niiden toteutumista varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella.

Kansainvälisten opiskelijoiden tai ulkomaalaistaustaisten työllistymistä Suomessa vaikeuttavat kotimaisten kielten puutteellinen osaaminen, koulutuksen ja työkokemuksen soveltumattomuus suomalaisille työmarkkinoille sekä työllistymistä tukevien verkostojen puute. Opetushallituksen tilaamassa selvityksessä tarkastellaan maahanmuuton ja vieraskielisen väestön kehityksen vaikutuksia työmarkkinoihin ja koulutukseen.

Valtionavustuksella tuetaan opetusta, opiskelijoiden ohjausta sekä vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia.

Opetushallitus tekee muutoksia opetussuunnitelman perusteisiin ja ammatillisen koulutuksen määräykseen vuodenvaihteessa ja keväällä 2023.

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelma juhlii tänä vuonna 35 vuotta kestänyttä taivaltaan. Alun perin korkeakoulujen opiskelijavaihtoihin keskittynyt ohjelma on laajentunut kaikkien koulutusasteiden, nuorisoalan sekä urheilun ohjelmaksi, joka tarjoaa kansainvälisen liikkuvuuden lisäksi monipuolisia mahdollisuuksia organisaatioiden yhteistyöhön kansainvälisten kumppanien kanssa. Suomalaiset ovat olleet mukana 30 vuotta.