Ammatillisen koulutuksen laatu ja tasa-arvo-ohjelma: Henkilökohtaistamisen kehittäminen ja koulutuksen laadun varmistaminen

Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmalla tuetaan hallituksen keskeisten tavoitteiden, kuten oppivelvollisuuden laajentamisen, jatkuvan oppimisen uudistuksen sekä kotouttamista tukevien kehittämistoimien valmistelua sekä kootaan yhteen ammatillisen koulutuksen kokonaisvaltainen kehittäminen.

Ammatillisen koulutuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman ensimmäisessä osassa kehitetään asiakaslähtöistä ja yhdenmukaista henkilökohtaistamista ja varmistetaan ammatillisen koulutuksen laatua työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa.

Säädösperusta

•  Valtionavustuslaki (688/2001)
•  Valtion talousarvioesitys 2020
•  Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Yleiset tavoitteet

•  yhteiskunnallinen vaikuttavuus
•  ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantuminen
•  kansallisen, alueellisen sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistuminen
•  työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen
•  uusien ammatillisen koulutuksen toimintamallien kehittyminen.

Hankkeiden tavoitteet ja tulokset

Asiakaslähtöisen ja yhdenmukaisen henkilökohtaistamisen ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen laadun varmistamisessa on tavoitteiden lisäksi määritelty ennakkoon tuloksia, jotka tulee saavuttaa hankkeen aikana.

Tavoitteet:

• Parasta Palvelua- ja Parasta Osaamista -kehittämisohjelmissa tuotettujen asiakaslähtöisten ja yhdenmukaisten HOKS-prosessin ja oppisopimus- ja koulutussopimusprosessin käyttöönotto mahdollisimman laajasti koulutuksen järjestäjillä.
• Työpaikalla järjestettävän koulutuksen (oppisopimus, koulutussopimus) yhdenmukaisen palveluprosessin toimintamallin käyttöönotto mahdollisimman laajasti koulutuksen järjestäjillä.
• HOKS-prosessin ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttaminen yksilöllisten osaamistarpeiden mukaisesti siten, että opiskelijalla on mahdollisuus opiskella kokonaisia koulupäiviä ja -viikkoja.
• Laadukkaalla henkilökohtaistamisella löydetään paremmin opiskelijat, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tuki- ja ohjaustoimia opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on tunnistaa erilaiset tarpeet ja tukea erityisesti keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden opintojen loppuun saattamista.
• Lisätä koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä ja vertaisoppimista, jossa edistetään Parasta -kehittämisohjelmissa kokeiltujen yhteisöllisten oppimisen menetelmien ja valmennusten sekä palvelu- ja toimintaprosessien (HOKS, oppi- ja koulutussopimus) käyttöönottoa mahdollisimman laajasti koulutuksen järjestäjillä.
• Kehittämisessä työelämäpalvelut ja opetuspalvelut tekevät suunnitelmallista yhteistyötä keskenään.

Tulokset:

• Parasta -kehittämisohjelmissa tuotettujen toimintamallien käyttöönotto.
• Pysyvät toiminnalliset muutokset ja parannukset HOKS-prosessissa ja oppi- ja koulutussopimusprosessissa sekä niihin liittyvissä palveluprosesseissa.
• HOKS-prosessin ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteutukset yksilöllisten osaamistarpeiden mukaisesti niin, että opiskelijalla on mahdollisuus opiskella kokonaisia koulupäiviä ja -viikkoja.
• Laadukkaalla henkilökohtaistamisella on saavutettu ja tunnistettu paremmin opiskelijat, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tuki- ja ohjaustoimia opintojen eri vaiheissa. Lisäksi on tunnistettu opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tuettu erityisesti keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden opintojen loppuun saattamista.

Opetushallitus seuraa toiminnan tuloksia myös olemassa olevien järjestelmien kautta:

• opiskelija- ja työelämäpalaute
• HOKS:in ensikertaisen hyväksynnän ja opintojen aloittamisajankohdan välinen aika
• eHOKS
• koulutus- ja oppisopimusten määrä.

Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2020 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta valtionavustukset henkilökohtaistamisen kehittämiseen ja ammatillisen koulutuksen laadun varmistamiseen. Tähän tarkoitukseen on varattu 4 000 000 euroa.

Avustusta myönnetään enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja koulutuksen järjestäjän rahoitusosuus on vähintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Koordinaatiossa on samat rahoitusosuudet.

Hankkeen kustannuksiin voi sisältyä hankkeen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämättömiä ohjelmisto- ja laitehankintoja, joiden osuus voi olla enintään 20 %kokonaiskustannuksista. Erityisistä perustelluista syistä ohjelmisto- ja laitehankinnat voivat olla korkeammat. Ohjelmisto- ja laitehankinnat tulee perustella hankesuunnitelmassa.

Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuspäätöksen päivämäärästä ja päättyy 30.4.2022.

Hankesuunnitelmassa tulee kuvata lyhyesti ja konkreettisesti, millä toimenpiteillä ja resursseilla edellä kuvattuihin tuloksiin päästään. Suunnitelmassa kuvataan myös se, miten tulosten laatu varmistetaan ja miten oppilaitoksen johto sitoutuu yhteistyössä henkilöstön kanssa tulosten saavuttamiseen. Hankkeen budjetti suunnitellaan edellä mainittujen asioiden pohjalta.

Valintaperusteet:

•  hankesuunnitelman toteuttamiskelpoisuus
•  konkreettiset toimenpiteet tulosten saavuttamiseksi
•  tulosten laadun varmistaminen
•  johdon sitoutuminen hankkeen toteuttamiseen
•  hankesuunnitelman kokonaistaloudellisuus suhteessa esitettyyn toimintaan
•  hankkeen toteutukseen sitoutuneet yhteistyökumppanit.