Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus 2020

Hakijoina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hakijayhteisöiltä edellytetään osaamista ja kokemusta henkilöstökoulutuksesta kasvatuksen tai opetuksen toimialoilla.

Myönteisen päätöksen saaminen edellyttää, että

• hakija on hakukelpoinen
• hakemukseen on liitetty Opetushallituksen Excel-pohjainen talousarvioehdotus
• hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen valtionavustusten käytöstä
• kohderyhmäehdot täyttyvät
• koulutushankkeen sisältö vastaa haettua teema-aluetta
• koulutushanke toteutetaan 31.12.2021 mennessä
• hankesuunnitelma on taloudellisesti realistinen ja talousarvio laadittu annettuja ohjeita noudattaen.

Haku alkaa 15.1.2020 ja päättyy 20.2.2020 klo 16.15.

Hakemus tulee olla tallennettuna sähköiseen hakujärjestelmään viimeistään haun päättymispäivänä klo 16.15, jolloin hakulomake sulkeutuu.

Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella allekirjoitusoikeudellisten henkilöiden, yhteyshenkilön sekä hakijan virallinen sähköpostiosoite. Näihin osoitteisiin lähetetään linkki käsittelyyn jätetystä hakemuksesta sekä myöhemmin tehtävä sähköinen päätös. Hakemusta ei allekirjoiteta.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksissa toivottavaa on, että hankkeita toteutetaan monipuolisissa verkostoissa. Yhteishankkeissa yksi hakijoista (hankkeen yhteyshenkilö) lähettää yhden, yhteisen hakemuksen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kunkin toimijan rooli hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Myös yhteistyö koulutussektorin toimijoiden ja elinkeinoelämän kesken on mahdollista verkostoissa.

Suositeltavaa on jo hakuvaiheessa laatia yhteistyöstä aiesopimukset yhteishankkeen osapuolten kesken. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen yhteyshenkilön tulee tehdä yhteistyösopimukset kumppaneiden kanssa. Yhteistyösopimuksen laatimisessa tulee noudattaa Opetushallituksen yleisohjetta (ks. linkki).

Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue, jolle hankesuunnitelmaa esitetään. Sen jälkeen valitaan pääasiallinen kohderyhmä ja muut mahdolliset kohderyhmät. Vaikuttavuuden varmistamiseksi toivotaan koulumuodot ylittävää, poikkihallinnollista ja eri sidosryhmät mukaan ottavaa kouluttautumista.

Vuosien 2020–2023 Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen pääteemat ovat

• Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen
• Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen
• Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen oppimisyhteisöissä (ml. kunniaväkivalta)
• Oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen uudistaminen
• Arviointiosaamisen ja laadunhallinnan vahvistaminen
• Kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen
• Digitalisaation tasa-arvon lisääminen
• Kestävän elämäntavan vahvistaminen (ml. kestävä kehitys)
• Jatkuvan oppimisen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistaminen
• Seksuaali- ja tasa-arvokasvatus

1. Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen

Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen liittyvät opetussuunnitelmien sekä tutkintojen ja koulutusten perusteiden toimeenpanon johtamiseen, toimintaympäristön ja muutosten johtamiseen, pedagogiseen johtamiseen, kehittämis- ja kokeilukulttuurin edistämisen sekä oppimisympäristöjen sekä digitaalisten kokonaisratkaisujen johtamiseen. Lisäksi koulutuksilla vahvistetaan koko työyhteisön hyvinvointijohtamista ja tuetaan oppilaitosjohtajien ja varhaiskasvatusjohtajien työhyvinvointia. Koulutuksissa otetaan huomioon kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja työelämässä sekä sen tuomat muutokset toimintakulttuuriin. Koulutusten tarkoituksena on vahvistaa johtamisosaamista uran eri vaiheissa. Koulutuksilla edistetään ennakoivan ja oppivan toimintakulttuurin johtamista sekä yhteisöllisten toimintatapojen käyttöä. Koulutus voi olla myös johtajuuteen valmentavaa ja yksilöiden lisäksi sitä voidaan suunnata esimerkiksi erilaisille johtajuus- ja kehittämistiimeille.

2. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Suomalainen koulutus on rakennettu tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien varaan. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on näiden perusarvojen säilyttäminen yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa. Henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen on yksi keino oppimiserojen kaventamiseen ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen.

3. Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen oppimisyhteisöissä (ml. kunniaväkivalta)

Kasvu- ja oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen ja pedagoginen turvallisuus ovat edellytyksiä sekä hyvinvoinnin että osallisuuden edistämiselle.  Lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden tunne- ja sosiaaliset taidot, toimivat vertaissuhteet sekä kokemus osallisuudesta lisäävät hyvinvointia ja ehkäisevät sekä yksilö- että yhteisötason ongelmia (ml. esim. kiusaaminen, yksinäisyys, seksuaalinen häirintä, kunniaväkivalta, radikalisoituminen). Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta voidaan edistää. Päämääränä on kehittää varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria siten, että jokainen lapsi, nuori ja aikuinen (ml. kasvatus- ja opetusyhteisöjen ammattilaiset) kokee tulevansa kohdatuksi ja olevansa yhteisönsä kyvykäs ja merkityksellinen toimija.

4. Oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen uudistaminen

Kasvun ja oppimisen tuella on keskeinen tehtävä koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisessa. Oppijoilla on oikeus saada riittävä tuki niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin toisen asteen opinnossa. Ammatillisessa koulutuksessa tukea tarvitaan myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Tuen tulee olla yksilöllisesti ja pitkäjänteisesti suunniteltua, joustavaa ja tarpeen mukaan muuttuvaa sekä tasalaatuista. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla tuetaan oppijoiden kasvun ja oppimisen tukea, yksilöllisiä oppimispolkuja sekä johtamista. Tuen suunnittelussa ja toteuttamissa tulee huomioida myös erityisryhmät, esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.

Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevän työotteen toteutumista. Perusopetuksessa tavoitteena on tukea yleisen, tehostetun ja erityisen tuen hyvää järjestämistä ja tuen tuomista kaikkiin opetustilanteisiin inkluusion vahvistamiseksi. Toisella asteella koulutuksen tarkoituksena on tukea erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen (ammatillinen koulutus) sekä erityisopetuksen (lukiokoulutus) laadukasta toteuttamista ja kehittämistä. Koulutusta voidaan tarjota opetus- ja ohjaushenkilöstön erityispedagogisen osaamisen kehittämiseen, erityisopettajien täydennyskoulutukseen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen.

5. Arviointiosaamisen ja laadunhallinnan vahvistaminen

Opetuksen laatua voidaan vahvistaa lisäämällä opetus- ja kasvatushenkilöstön kykyä arvioida ja kehittää suunnitelmallisesti omaa pedagogista osaamistaan ja koko työyhteisön käytäntöjä. Samalla tuetaan paikallisten varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien laatimista, käyttöä ja kehittämistä sekä tutkintojen perusteiden toteuttamista. Keskeisiä opetuksen laatua vahvistavia koulutusteemoja ovat hyvinvointiosaaminen, pedagogiikan uudistaminen ja kokeilut, arviointiosaamisen vahvistaminen, kasvatus- ja opetusmenetelmien monipuolistaminen, oppimista tukevien menetelmien kehittäminen sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen pedagogiikassa. Koulutusteemat voivat kytkeytyä Agenda 2030:n tavoitteisiin.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuksissa kehitetään erityisesti pedagogista osaamista ja opetus- ja kasvatusmenetelmien monipuolistamista. Perusopetuksen ja lukion opettajien koulutuksissa lisätään aineenhallintaa, vakiinnutetaan oppiaineissa tapahtuneita muutoksia, vahvistetaan arviointiosaamista sekä syvennetään näkemystä laaja-alaisesta osaamisesta ja sitä tukevasta toimintakulttuurista. Tavoitteena on kannustaa oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja opetuksen eheyttämiseen. Ammatillisessa koulutuksessa opetustoimen henkilöstökoulutus voi käsitellä esimerkiksi aineenhallintaa, osaamisperusteisuutta, työpaikalla järjestettävä koulutusta ja sen ohjausta ja arviointia tai yhteisiin tutkinnon osiin liittyvän osaamisen vahvistamista. Taiteen perusopetuksen henkilöstön koulutus tukee opettajien pedagogista ja opetussuunnitelmaosaamista. Koulutuksissa voidaan kehittää esimerkiksi arviointiin ja palautteen antamiseen liittyvää osaamista sekä monipuolisia opetusmenetelmiä. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen opettajille suunnatulla koulutuksella vahvistetaan uusiin opetussuunnitelmiin liittyvää osaamista, erityisesti lukutaito- ja alkuvaiheen toteuttamisessa. Koulutuksella edistetään aikaisemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä arviointiin liittyvää osaamista sekä edistetään kielitietoista opetusta aikuisten perusopetuksessa.

6. Kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen

Kielellistä ja kulttuurista osaamista vahvistavan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja erilaisista taustoista tulevien oppijoiden kohtaamiseen, kasvattamiseen ja opetukseen. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien kieli- ja kulttuuritietoista sekä katsomuksellista osaamista. Kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen kasvattaa osallistujien taitoa toimia joustavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.  Koulutukset tukevat kielelliseen, kulttuuriseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvää osaamista, kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämistä ja opetusta sekä maahanmuuttotaustaisten oppijoiden kotoutumisen edistämistä. Koulutukset voivat käsitellä kulttuurista lukutaitoa, kieli- ja kulttuuritietoisuutta, monikielisyyttä, oman äidinkielen opetusta sekä valmistavia ja valmentavia koulutuksia.

7. Digitalisaation tasa-arvon lisääminen

Tieto- ja viestintäteknologia luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia monipuolistaa oppimisympäristöjä ja oppimista. Tämän hyödyntäminen edellyttää, että opetushenkilöstöllä on riittävästi pedagogista osaamista soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti oppimisen edistämiseen sekä oppimista tukevan arviointikulttuurin monipuolistamiseen. Digitaalisten resurssien tarkoituksenmukaisella valinnalla ja käytöllä on tärkeä merkitys mielekkäiden oppimistilanteiden luomisessa. Koulutuksella parannetaan opetus- ja kasvatushenkilöstön valmiuksia tuottaa avoimia digitaalisia oppimateriaaleja saavutettavuus sekä erilaisten opiskelijoiden tarpeet ja osallisuus huomioiden. Koulutuksella voidaan edistää opetuksessa ja oppimisen tukena käytettävien sähköisten työvälineiden käyttöä sekä tutustuttaa oppimisanalytiikan mahdollisuuksiin opetuksen monipuolistamisessa ja eriyttämisessä.  Tietoturvasta huolehtiminen sekä vastuullinen ja turvallinen toiminta verkossa ovat yhä tärkeämpiä tieto- ja viestintäteknologian käytön edellytyksiä.

Tätä avustusta ei voi hakea perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tutoropettajien koulutukseen, johon on suunnattu erillistä rahoitusta.

8. Kestävän elämäntavan vahvistaminen (ml. kestävä kehitys)

Kestävän elämäntavan vahvistamisessa ajankohtaisia teemoja ovat ilmasto- ja ympäristövastuu. Keskeisiä teemoja ovat ilmastovastuun oppimisen pedagogiset ratkaisut, tietoperustaisuus, tunteiden käsittely osana oppimista ja käytännönläheisyys sekä kestävän elämäntavan edellyttämät arvot. Koulutusten teemat voivat kohdistua ilmastoasioihin, luonnon monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen. Avustukset suunnataan näiden teemojen käsittelyyn oppiaineissa, ammatillisilla aloilla ja vapaassa sivistystyössä.

9. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistaminen

Jatkuva oppiminen kattaa sekä formaalin, muodollisen koulutusjärjestelmän mukaisen oppimisen, että koulutusjärjestelmän ulkopuolella ja siitä täysin riippumatta tapahtuvan oppimisen. Jatkuvan oppimisen edellytysten aikaansaamiseksi koulutusjärjestelmän on luotava kaikille kestävä pohja työelämässä toimimiselle ja osaamisen myöhemmälle kehittämiselle. Työuran aikainen jatkuva oppiminen perustuu laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä toisen asteen tutkintokoulutukseen. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi opintoja. Opiskelija on voinut hankkia osaamistaan virallisessa koulutuksessa oppilaitoksissa, mutta myös epävirallisissa ympäristöissä kuten työelämässä, perheen piirissä, harrastusten parissa sekä eri tiedonvälityskanavien kautta. Yhtenä tavoitteena on lisätä työelämässä tapahtuvan oppimisen ja arkioppimisen tunnistamista ja dokumentointia eri tavoin.

10. Seksuaali- ja tasa-arvokasvatus

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutukseen osoitettua valtionavustusta jaetaan sellaisten koulutusten järjestämiseen, joilla tarjotaan osallistujille ajantasaista ja tutkimusperustaista tietoa seksuaali- ja tasa-arvokasvatuksen perusteista, päämääristä ja toimintamalleista. Koulutusten avulla kehitetään kasvatus- ja opetusyhteisöistä jokaiseen yksilöön sensitiivisesti ja tasa-arvoisesti suhtautuvia ja erilaisuutta arvostavia toimintaympäristöjä.

Lisätietoja antavat:

Opetusneuvos Minna Harmanen, puh. 029 533 1481, kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen ja opetuksen laadun vahvistaminen (perusopetus ja lukiokoulutus, taiteen perusopetus)

Opetusneuvos Niina Junttila, puh. 029 533 1873, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen, oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen vahvistaminen, seksuaali- ja tasa-arvokasvatus

Opetusneuvos Sonja Hyvönen, puh. 029 533 1072, ruotsinkielinen koulutus

Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, puh. 029 533 1525, johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen, oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen vahvistaminen, opetuksen laadun vahvistaminen (varhaiskasvatus ja esiopetus)

Opetusneuvos Teijo Koljonen, puh. 029 533 1524, digitalisaation tasa-arvon lisääminen, ilmastovastuu ja kestävä kehitys, opetuksen laadun vahvistaminen (perusopetus ja lukiokoulutus)

Opetusneuvos Marja Anitta Pehkonen, puh. 029 533 1782, vapaa sivistystyö

Opetusneuvos Marjatta Säisä, puh. 029 533 1439 ammatillinen koulutus

Assistentti Tuula Kinnunen, puh. 029 533 1100, tekninen tuki

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi [at] oph.fi

Päätökset tehdään, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakijoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.