Valtionavustukset varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyteen.
Kuvituskuva: varhaiskasvattaja tekee lapsen kanssa palapeliä
Kuva: Satu Haavisto

  

Varhaiskasvatussuunnitelmassa kansainvälisyyttä kuvataan kulttuurisena osaamisena, vuorovaikutuksena ja itsensä ilmaisemisena, taitoina, jotka korostuvat moninaistuvassa maailmassa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja toisten ihmisten kunnioittamiselle ja vuorovaikutustaitojen oppimiselle.

Laaja-alainen osaaminen varhaiskasvatuksessa on myös kulttuurista osaamista ja vuorovaikutustaitoja, joita tarvitaan yhä monimuotoisemmassa maailmassa. Hyvä varhaiskasvatus antaa vankan pohjan näiden tietojen ja taitojen kehittymiselle.

Takaisin ylös

Voimassa olevissa opetussuunnitelman perusteissa kansainvälisyyttä käsitellään arvopohjassa, toimintakulttuurissa ja laaja-alaisen osaamisen  kuvauksissa. Laaja-alaisuus tukee lapsen ja nuoren kasvua avarakatseiseen, kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta arvostavaan identiteettiin ja sellaiseen tapaan elää, jossa tavoitteena on kestävä tulevaisuus ja rakentava, aktiivinen osallisuus yhteisöihin paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Lukion opiskelijaa ohjataan aktiiviseen ja suunnitelmalliseen kansainväliseen toimintaan hyödyntämällä kotikansainvälisyyttä ja kansainvälistä liikkuvuutta.

Globaaliosaaminen

Globaalikasvatuksen tehtävänä on avata silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille ja herättää halu rakentaa oikeudenmukaista, tasa-arvoista  ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa maailmaa.

Globaalikasvatus on osana opetussuunnitelman perusteita ja kuuluu koulun toimintakulttuuriin. Lapsia ja nuoria kannustetaan huomioimaan tekojensa ja valintojensa vaikutuksia.  Globaalikasvatuksella luodaan ja vahvistetaan toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita toteuttaen.

Takaisin ylös

Kansainvälisyyden valtionavustuksilla tuetaan kotikansainvälisyyden kehittämistä. 

Kotikansainvälistyminen on oleellinen osa koulutuksen kansainvälisyyden kokonaisuutta. Kotikansainvälistymisessä lapset ja nuoret ohjataan tunnistamaan ja omaksumaan kansainvälisyyttä arjessa, kielitaitona, kulttuurienvälisenä ymmärryksenä sekä suomalaisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä ilmenevänä kansainvälisyytenä. Kotikansainvälisyys käsittää lisäksi kansainvälisiä vierailuja tai projekteja, jotka toteutetaan oppilaitoksessa, sen lähiympäristössä, harrastuksissa, sosiaalisessa mediassa tai virtuaaliteknologian avulla. Se mahdollistaa yhdenvertaiset kansainvälistymismahdollisuudet kaikille oppijoille.

Kotikansainvälisyyden tavoitteena on kansainväliseen toimijuuteen ja maailmankansalaisuuteen kasvaminen YK :n Agenda 2030 tavoitteiden suuntaisesti.

Takaisin ylös

Kansainvälisyyden valtionavustuksilla mahdollistetaan oppilaitosten yhteistyötä maihin ja toimintamuotoihin, joita EU- tai pohjoismainen rahoitus ei tue. Kasvavaa tarvetta tulee yhteistyöstä Aasian maihin sekä Afrikan maihin. 

Japani- ja Kiina-yhteistyössä on leimallista kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen – Suomessa on kasvavaa tarvetta kiinan ja japanin taitajista. 

Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan suuntautuvassa yhteistyössä painottuu kehityskumppanuus ja kestävän tulevaisuuden ratkaisut. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaisesti jäädytämme kahdenvälisen, institutionaalisen yhteistyön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa myös valtionavustuksilla tuetuissa yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen hankkeissa. Suositamme, että suomalaiset varhaiskasvatuksen toimijat, peruskoulut ja  lukiot  jäädyttävät käynnissä olevan koulujen ja instituutioiden välisen yhteistyön sekä uusien liikkuvuusjaksojen suunnittelun Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa toistaiseksi.

Kansainvälisen tiedeopiskelun esimerkkinä voi mainita lukioiden ja Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen yhteistyön Sveitsissä Cernissä sijaitsevan hiukkastutkimuksen huippuyksikön kanssa. Toiminta on malliesimerkki 2018 lukiolain edellyttämästä lisääntyvästä korkeakoulu- ja kansainvälisen osaamisen yhteistyöstä. 

 

Takaisin ylös

Opetushallitus tukee kansainvälisyyden valtionavustuksella kehittämis- ja  koordinaatiohankkeita. 

Koordinaatiohankkeissa panostetaan  useamman koulutuksen järjestäjän yhteiseen kansainvälisyyden kehittämiseen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi vahvan kansainvälisyyden ja kielten polun rakentaminen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle tai globaalikansalaisuuden kehittäminen YK:n Agenda2030:n hengessä. 

Kansainvälisyyden kehittämishankkeissa voi esimerkiksi luoda  laajasti hyödynnettäviä toimintatapoja ja materiaaleja.

Opetushallitus koordinoi kansainvälisten UNESCO-ASPnet-koulujen verkostoa. Globaalikasvatusta ja kansainvälisyyttä UNESCOn tavoitteiden hengessä kehittävät koulut voivat hakea verkoston jäseneksi.

Takaisin ylös

Yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalvelut 

Vastaava asiantuntija Nina Eskola, sähköposti nina.eskola(at)oph.fi 

Ruotsinkielisen koulutuksen kansainvälistyminen opetusneuvos Yvonne Nummela, sähköposti yvonne.nummela(at)oph.fi 

UNESCO-ASPnet: Jaakko Lindfors, jaakko.lindfors(at)oph.fi.

Takaisin ylös

Hankeavustukset lukioiden kansainväliseen toimintaan olivat haettavissa 4.4.2024 klo 16.15 asti. Vastaanotimme 29 hakemusta määräaikaan mennessä. 

Hankeavustukset varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen kansainväliseen toimintaan  olivat haettavissa 4.4.2024 klo 16.15 asti. Vastaanotimme 23 hakemusta määräaikaan mennessä. 

Päätökset on lähetetty hakijoille kesäkuussa.

Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vaikutukset yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansainvälisyyden valtionavustushakuun 2024

Venäjä ja Valko-Venäjä eivät ole mukana kansainvälisyyden valtionavustushaussa 2024, koska Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan johdosta yhteistyö näiden maiden kanssa ei ole nykyisessä tilanteessa mahdollista.

Opetushallitus tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja toivoo Ukrainaan välitöntä rauhaa. Asiaan liittyvät linjauksemme kohdistuvat Ukrainan tueksi; eivät niitä venäläisiä henkilöitä kohtaan, jotka ovat mukana yhteistyössä.

Takaisin ylös