Arvioinnin aika – kohti oppilaan oppimisen ja osaamisen entistä yhdenvertaisempaa arviointia kouluissa eri puolilla Suomea

Kun nyt tarkastelen tätä yli neljän vuoden ajanjaksoa, on perusopetuksen arvioinnin kehittämisessä ja meitä ympäröivässä maailmassakin tapahtunut paljon. Juuri ennen koronapandemiaa, helmikuussa 2020, Opetushallitus julkaisi uudistetun oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointia koskevan opetussuunnitelman perusteiden luvun 6. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereistä annettiin määräys vuoden 2020 lopussa ja kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteereistä tammikuussa 2023. Samaan aikaan perusopetuksen kriteerityön kanssa on tehty myös aikuisten perusopetuksen päättö- ja alkuvaiheen arviointikriteerit.  

Arvioinnin kehittämistyössä vastattu kentältä ja tutkimuksista nousseeseen tarpeeseen

Moni voi miettiä, miksi tämä työ on tehty. Yleensä opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen johtuu lainsäädäntöön tai perusopetuksen tuntijakoon liittyvistä muutoksista. Tässä arvioinnin kehittämistyössä sen sijaan on vastattu kentältä ja tutkimuksista nousseeseen tarpeeseen täsmentää arvioinnin linjauksia ja arviointikriteereitä. Keskeisenä tavoitteena on, että täsmennettyjen linjausten ja kriteerien käyttöönoton myötä oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi olisi entistä yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa kouluissa eri puolilla Suomea.

Sekä päättöarvioinnin että kuudennen vuosiluokan kriteerityön lähtökohtana ovat olleet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 kuvatut kunkin oppiaineen tavoitteet, joita ei ole muutettu. Opettajat ovat arvioineet oppilaiden oppimista ja osaamista jo aiemminkin näiden tavoitteiden ja arvosanalle kahdeksan määriteltyjen kriteerien mukaan, kun opetussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön asteittain vuosina 2016–2019. 

Arvioinnin kehittäminen on yhteistyötä

Tullessani mukaan arvioinnin kehittämistyöhön en arvannut, kuinka laajasta ja monipolvisesta asiasta onkaan kysymys. Työn valmisteluvaiheessa Opetushallitus on analysoinut paikallisia opetussuunnitelmia ja paikallisesti laadittuja arvioitikriteereitä. Syksyllä 2018 järjestettiin arvioinnin verkkoaivoriihi, johon osallistui yli 13 000 vastaajaa: opettajia, huoltajia ja oppilaita. Arvioinnin kehittämistyön tueksi perustettiin Opetushallituksen sisäinen työryhmä, tutkijoista koostuva asiantuntijaryhmä sekä ohjausryhmä, johon kutsuttiin keskeiset opetuksen ja kasvatuksen alueilla toimivat tahot, kuten opetusalan ammattijärjestö OAJ, Kuntaliitto ja Vanhempainliitto.

Opetushallituksen asiantuntijoiden vetämiin eri oppiaineiden kriteerityöryhmien työskentelyyn on viime vuosina osallistunut yhteensä yli 250 opetusalan ammattilaista. Päättöarvioinnin kriteerityöryhmät muodostettiin pääosin eri oppiaineiden perustetyöhön osallistuneista opettajista ja tutkijoista. Kuudennen vuosiluokan kriteerityön alkaessa työryhmiin kutsuttiin luokanopettajia Luokanopettajat ry:n ja Oppiva-verkoston avulla. Asiasta kiinnostuneet opettajat ilmoittautuivat sähköisen järjestelmän välityksellä mukaan.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on tehnyt kuuden oppiaineen päättöarvioinnin kriteeriluonnoksista käytettävyysarvioinnin. Olemme pyytäneet ja saaneet palautetta Lausuntopalvelu.fi-alustalla ja verkossa sekä arviointia koskevasta luvusta 6 että päättöarvioinnin ja kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteereistä. Saatu palaute on ensiarvoisen tärkeää. Työryhmät ovat palautteen pohjalta viimeistelleet perustetekstejä siten, että myös kielitietoinen, kirjallinen ilmaisu olisi selkeää ja tukisi arviointityön tavoitetta.

Arvioinnin yhdenvertaisuus arjen koulutyössä on olennaista

Pelkästään opetussuunnitelman perusteet eivät riitä siihen, että oppilaan osaamisen ja oppimisen arvioinnista tulisi aiempaa yhdenvertaisempaa. Olennaista on, miten perusteisiin kirjatut asiat toteutuvat käytännössä, arjen koulutyössä. Tarvitsemme nyt yhteistä keskustelua, yhteisen ymmärryksen luomista ja toimintatapojen kehittämistä kouluissa.

Opetushallitus on tukenut opettajien arviointityötä järjestämällä kymmeniä Apua arviointiin -webinaareja. Olemme myös julkaisseet arviointia koskevaa tukimateriaalia verkkosivuillamme (oph.fi). Olen ollut vaikuttunut webinaareihin osallistuneiden opettajien suuresta määrästä: koronakurimuksen keskelläkin tuhannet opettajat ovat halunneet päivittää tietojaan arvioinnista, mikä mielestäni kertoo suuresta sitoutumisesta omaan työhön ja sen kehittämiseen.

Kiinnostava ja innostava työ jatkuu edelleen opetussuunnitelman kehittämisen parissa. Järjestämme kevään aikana webinaareja sekä arvioinnin yleisistä periaatteista että kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteereistä. Kentältä tulleiden kysymysten pohjalta olemme myös pohtineet mahdollisia täsmennyksiä oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointia koskevaan lukuun 6.

Haluan kiittää lämpimästi kaikkia sekä kansalliseen että paikalliseen kehittämistyöhön osallistuneita henkilöitä ja tahoja arvokkaasta ajastanne ja asiantuntemuksestanne arvioinnin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Toivotan onnea ja menestystä vuodelle 2023!

Marjo Rissanen

opetusneuvos

Perusopetus ja varhaiskasvatus -yksikön päällikkö