Erasmus+ -yhteistyöllä kohti sodanjälkeistä Eurooppaa

Ranskan ulkoministeri Robert Schuman julkisti 9.5.1950 ehdotuksen, jonka mukaan Ranskan ja Länsi-Saksan hiili- ja terästuotanto yhdistettäisiin yhteisen, ylikansallisen viranomaisen alaisuuteen. Ajatuksena oli, että yhdistämällä sota ajan kannalta keskeiset teollisuudenalat sota Euroopan maiden välillä muuttuisi mahdottomaksi. Julistusta pidetään Euroopan yhdentymisen lähtölaukauksena.

Eurooppa-päivän yhteydessä on hyvä nostaa esiin, miten Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelma tukee Venäjän hyökkäyssodasta kärsivää Ukrainaa ja rakentaa yhteistä eurooppalaista tulevaisuutta sitä aikaa varten, kun sotaa ei enää ole. Tuki kohdistuu oppijoihin, opettajiin, kouluihin, oppilaitoksiin ja korkeakouluihin sekä nuoriso- ja urheilualojen toimijoihin sekä Ukrainassa että EU-maissa.

Luvut ovat vaikuttavia. Vuodesta 2022 lähtien yli 52 000 ukrainalaista on osallistunut Erasmus+ -liikkuvuuteen, mikä on auttanut opintojen jatkamisessa, ammatillisessa kehittymisessä ja yhteyksien säilyttämisessä eurooppalaisiin kumppaneihin. Yli 208 miljoonaa euroa on käytetty tähän tarkoitukseen. Osalla rahoituksesta on tuettu muun muassa kielikoulutusta, psykososiaalista tukea ja opintojen tunnustamista vastaanottavissa maissa. Noin 70 miljoonaa euroa on kohdennettu 375 yhteistyöhankkeeseen, jotka tukevat esimerkiksi opetussuunnitelmien uudistamista, digitaalista siirtymää ja oppilaitosten toimintakyvyn palauttamista.

Ohjelman avulla on tuotettu laajasti ukrainankielistä oppimateriaalia. Lisäksi eTwinning-verkostoitumisen kautta ukrainalaisille ja heidän kanssaan työskenteleville opettajille on tarjolla vertaistukea, täydennyskoulutusta ja materiaaleja. Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -hankkeet tukevat nuorten integroitumista, media- ja kansalaistaitoja sekä yhteisöjen palautumiskykyä.

Laajenevan Erasmus+ -yhteistyön luonnollinen seuraava askel olisi Ukrainan täysimääräinen osallistuminen Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumissopimuksen kautta. 

Suomalaiset toimijat ovat osallistuneet aktiivisesti Erasmus+ -yhteistyöhön Ukrainan tukemiseksi. Kaksi hyvää esimerkkiä tarjoavat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun ja Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimat hankkeet: Integrating Ukrainians to VET (U2VET) ja Supporting Trauma-Informed Higher Education Practices (STEP).

Ukrainassa eletään todeksi sodan vaikutuksia opiskeluun ja oppimiseen. STEP-hankkeen ensisijaisena tavoitteena onkin vahvistaa korkeakoulujen opettajien traumatietoista pedagogiikkaa kehittämällä tutkimukseen perustuva koulutuskokonaisuus ja pedagogiset ohjeistukset. Yhteistyö Khmelnytskyi National Universityn (KhNU) kanssa on avannut näkymää korkeakoulutukseen sotaa käyvässä maassa. Arjen asiat kannattelevat. Töitä tehdään ja opiskelijoita koulutetaan sähkönsäännöstelystä tai ilmahälytyksistä huolimatta. Hankkeen tuotosten pilotointi tehdään Ukrainassa, jolloin se hyödyttää siihen osallistuvia opettajia ja toisaalta tuo arvokasta tietoa kehittämistyön tueksi.

U2VET on puolestaan Sedun hallinnoima eurooppalainen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on koota sähköisiksi oppaiksi hyviä toimintatapoja etenkin ukrainalaisten ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen sekä koulutuksen, työelämään ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Kaikilla partnereilla on ollut koko hankkeen ajan valtava tahtotila auttaa ukrainalaisia ja samalla kehittää avoimesti omaa toimintaa. Kotoutuminen ei kuitenkaan tarkoita kaikkialla samaa asiaa. Toisissa maissa maahan muuttaneilta odotetaan nopeaa sopeutumista ja aktiivista osallistumista, toisissa taas rinnakkaiselo nähdään riittävänä tavoitteena. Eroista huolimatta yhteinen päämäärä on vahvistanut myös verkostoa ja ystävyyssuhteita toimijoiden välillä.

EU:n ja Erasmuksen rinnalla on useita EU-jäsenmaiden omia toimia, joilla on sama tarkoitus. Esimerkiksi Opetushallituksella on useita toimintoja Ukrainan jälleenrakennuksen tukemiseksi, kuten ulkoministeriön rahoittama Bridge2Skills-hanke Ukrainan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, viranomaisyhteistyö lukiokoulutuksen Learning2gether2-hankkeessa, Education Finland -ohjelman koulutusvientitoimia ja Team Finland Knowledge -ohjelman Ukraina-hankkeita, joissa tuetaan suomalaisten ja ukrainalaisten korkeakoulujen verkostoyhteistyötä.

Laajenevan Erasmus+ -yhteistyön luonnollinen seuraava askel olisi Ukrainan täysimääräinen osallistuminen Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumissopimuksen kautta. Hiljattain tähän kannusti kirjoituksessaan myös opetusministeri Anders Adlercreutz ruotsalaisen puoluejohtajakollegansa kanssa. Joka tapauksessa tällainen askel tukisi Ukrainan koulutusjärjestelmän uudistamista ja EU-jäsenyyspolkua laajemmin.