Eriarvoisuuden ehkäiseminen lähtee arjen pienistä teoista

Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemusten vahvistaminen on keskeinen keino lisätä palvelujen vaikuttavuutta. Varhaiskasvatus, neuvola ja muut peruspalvelut ovat paikkoja, joissa lasten ja perheiden hyvinvointi rakentuu. Ammattilaiset tekevät päivittäin ratkaisuja, joilla voidaan kaventaa eriarvoisuutta ja lisätä lasten ja perheiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemuksia.  Osallisuutta vahvistetaan, kun pysähdytään kuuntelemaan, kysytään olettamisen sijaan sekä huomioidaan erilaiset elämäntilanteet, kielet ja perhemuodot.

Arjen pieniä tekoja ei useinkaan mielletä menetelmiksi, mutta juuri niissä piilee palvelujen vaikuttavuus.

Kokemus kuulemisesta ja kuulumisesta joukkoon voi syntyä, kun lapsen näkökulmat huomioidaan, kun vanhemmalta kysytään, mikä heidän arjessaan on tärkeää, tai kun perheen moninaisuus huomioidaan kohtaamisessa. Aito kohtaaminen voi jo itsessään helpottaa tilannetta ja lisätä luottamusta. Luottamus puolestaan mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen ja vaikuttavan tuen.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi syntyy arjen pedagogiikassa

Työskennellessäni valtakunnallisten kehittämishankkeiden parissa olen oivaltanut, ettei hyvinvointia voida pilkkoa erillisiksi osa-alueiksi. Lapsen liikkuminen, tunne-elämä, oppiminen, sosiaaliset suhteet sekä perheen arki kietoutuvat yhteen. Siksi myös ratkaisut eriarvoisuuden ehkäisemiseen ovat kokonaisvaltaisia ja sujuva moniammatillinen työ on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edellytys.

Koordinaatiomme järjesti tänä keväänä Lapsuudentutkimuksen päivien yhteydessä oheisohjelman, jossa tukemiemme ESR+ 4.3-hankkeiden kanssa tarkastelimme, millaisilla toimintamalleilla eriarvoisuutta voidaan ehkäistä pienten lasten palveluissa. Keskusteluissa korostui yhteinen viesti: vaikuttavimmat ratkaisut syntyvät, kun palveluja kehitetään yhdessä lasten, nuorten, perheiden ja ammattilaisten kanssa – ja kun kehitetyt toimintamallit todella juurtuvat arjen työhön.

Puheenvuoroissa korostui kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen merkitys, painottaen peruspalvelujen roolia. Varhaiskasvatuksessa esimerkiksi musiikki ja liikkuminen voivat olla keinoja rakentaa osallisuutta, yhteyttä ja arkisia onnistumisen kokemuksia. Kun toiminta on kaikille saavutettavaa ja huomioi lasten erilaiset valmiudet, voi yhdenvertaisuus aidosti vahvistua.  

Perheiden arjessa hyvinvointi rakentuu pitkälti elintavoista, jaksamisesta ja arjen rytmistä. Olennaisinta perheiden hyvinvoinnin tukemisessa ei kuitenkaan ole lautasmallista tai rasittavan liikunnan määrästä kertominen. Olennaisinta on kohdata perhe voimavaralähtöisesti, huomata jo toimivat tekijät ja auttaa perhettä rakentamaan hyvinvointia niiden päälle.

Arjen kohtaamisiin panostaminen on arvovalinta, joka vaatii johtamista

Tiedämme, että hyvinvointi- ja terveyserot alkavat rakentua varhain ja sosiaalinen periytyvyys on suurta. Peruspalveluihin panostaminen on siis paitsi arvovalinta, myös taloudellinen investointi. Kehittämishankkeiden kanssa työskennellessäni olen saanut huomata, etteivät vaikuttavat toimintamallit välttämättä ole monimutkaisia tai kalliita. Tarvitsemme silti rakenteita ja johtamista, jotka tukevat näiden toimintamallien käyttöönottoa ja juurtumista. Ammattilaisten osaaminen ja toimivat työkalut ovat välttämättömiä, mutta yhtä tärkeää on se, että esihenkilöt ja johto tukevat toimintakulttuurin muutosta.

Eriarvoisuuden ehkäisy edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja jaettua ymmärrystä. Kun osaamme arvostaa arjessa tapahtuvaa kohtaamista, syntyy mahdollisuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti perheiden hyvinvointiin. Samalla vahvistuu ammattilaisten kokemus siitä, että he eivät ole työssään yksin. Lasten ja perheiden kohtaaminen arjen peruspalveluissa on vaikuttavinta työtä, jota eriarvoisuuden vähentämiseksi voidaan tehdä.

Kiitos kaikille oheisohjelmaan osallistuneille asiantuntijoille, olette toimineet ajatusteni inspiraationa niin tässä blogissa kuin työssäni yleensä: Thomas Nukarinen, Kaisa Hiltunen, Nea Alasaari, Susanna Iivonen, Hanna Kupari, Anette Mehtälä, Marjaana Kauranen ja Taina Sainio sekä upea hankekollegani Kati Honkanen.

***

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio on ESR+-rahoitteinen hanke, jota Opetushallitus toteuttaa yhteistyössä SOS-Lapsikylän ja Nuorten Akatemian kanssa. Lisätietoa koordinaatiosta ja sen tukemista hankkeista löydät koordinaation verkkosivuilta.