Euroopan kielten päivä 25 vuotta – kieltenopetuksen tila Suomessa

Suomen kouluissa eletään yhä kansainvälisempää arkea monia kieliä kohdaten. Opettajat ovat työhönsä sitoutuneita ammattilaisia, jotka kehittävät opetusta oppijoiden parhaaksi. Eri kielten opiskelijamäärien lasku huolestuttaa. Vanhojen eurooppalaisten kielten, saksan ja ranskan, opiskelijoista ja osaajista alkaa jo olla pula. Valopilkkuna on espanjan opiskelun orastava kasvu.

Koko koulupolku sisältää kieliopintoja. Kielten alkeita voidaan tapailla jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Varsinainen opiskelu alkaa perusopetuksessa ensimmäiseltä luokalta. 
Perusopetuksessa opiskellaan vähintään kahta eri kieltä. Toinen näistä on toinen kotimainen kieli, ruotsi tai suomi. Lisäksi oppilaalle voi valita valinnaisen (vapaaehtoisen) ala-asteella alkavan kielen sekä valinnaisen yläasteella alkavan kielen. Englannin opiskelu ei ole pakollista, vaikka käytännössä melkein kaikki sitä opiskelevat.

Kielten opiskelu jatkuu toisella asteella. Perusopetuksessa saatu kielitaito vahvistuu. Lukiolainen voi valita kieliopintonsa myös uusia kieliä – opinto-ohjelmaan pitää kuitenkin kuulua vähintään yksi kielten pitkä oppimäärä ja toinen kotimainen kieli. Ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan yhteisissä tutkinnon osissa äidinkielen ohella toista kotimaista kieltä ja yhtä vierasta kieltä. Lisäksi on mahdollista opiskella muita kieliä valinnaisena opintona. Ammatillisissa opinnoissa kieliosaaminen syvenee edelleen alan tarpeiden mukaisesti. Korkeakoulujen kielikeskuksissa on runsaasti tarjontaa. Kuitenkin suosituimmissa kielissä kysyntä usein ylittää tarjonnan. Kieliä halutaan opiskella!

Kieltenopetus ja käsitys kielitaidosta kehittyvät. Ennen korostui kirjallinen kielitaito ja virheettömyys, viime vuosikymmeninä on painotettu suullista kielitaitoa. Kun suullisen osaamisen merkityksestä on päästy yhteisymmärrykseen, huomio kiinnittyy viestintätilanteisiin, kielen eri rekistereihin ja viestintätyyleihin. Myös motivaatio ja rohkeus käyttää osaamiaan kieliä, vähäistäkin kielitaitoa, auttaa ymmärtämään toisiamme.

Yleissivistävässä koulutuksessa kieltenopetuksen saatavuus vaihtelee suuresti kunnittain. Pienemmissä kunnissa ja harvaan asutuilla alueilla kielitarjonta on usein suppeampaa. Tämä asettaa haasteita kieltenopiskelun yhdenvertaisuudelle ja kansallisen kielivarannon vahvistamiselle.

Euroopan kielten päivänä juhlimme monikielisyyden merkitystä ja jatkamme nuorten kieliopintojen tukemista – kielitaito on avain osallisuuteen, kansainvälisyyteen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Suomessa opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat laajan kielitarjonnan. Työtä nykyisten kieltenopiskelutilastojen tunnuslukujen kohentamiseksi kannattaa tehdä.

Euroopan kielten päivä tukee monipuolisen kielitaidon kasvattamista

Euroopan kielten päivästä on tullut Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin tehtävä.  Yhteinen Eurooppa koostuu eri kielistä ja kulttuureista, ja lähtökohta on, että kaikilla kansalliskielillä ja kielitaidoilla on yhtäläinen oikeus kuulua ja näkyä. Euroopan kielten päivän tarkoituksena on edistää kielten oppimista, monikielisyyttä ja kulttuurien välistä ymmärrystä.

Euroopan kielten päivä tarjoaa tilaisuuden juhlistaa monikielisyyttä ja kielten oppimisen ja opetuksen merkitystä. Tätä tukemaan julkaistaan erilaista kieltenoppijoille tarkoitettua materiaalia. Merkkivuoden kunniaksi Euroopan neuvoston alla toimiva Euroopan nykykielten keskus ECML julkaisee tänä vuonna myös aineiston, joka avaa kieltenopiskeluun liittyviä kysymyksiä.

Kieltenopetuksen tulevaisuus rakentuu yhteistyölle – opettajien, koulujen, kuntien, viranomaisten ja tutkijoiden yhteisille ponnistuksille. Miten voimme yhdessä vahvistaa kielivarantoa, edistää yhdenvertaisuutta ja tarjota nuorille monipuolisia kieliopintojen polkuja?