Jatkuuko jatkuva oppiminen?

Aikuisten kouluttautumismahdollisuudet ovat nousseet julkiseen keskusteluun ammatillisen koulutuksen rahoitusmuutosten sekä aikuiskoulutustuen lakkauttamisen myötä. Rahoitusmuutosten tavoitteena on, että koulutusta suunnattaisiin nykyistä enemmän opiskelijoille, jotka suorittavat ensimmäistä ammatillista tutkintoaan. Näin mahdollisimman moni pääsisi työuralle tai jatko-opintoihin.

Koulutustoimijoiden keskuudessa on herännyt huolta siitä, katoavatko mahdollisuudet osaamisen päivittämiseen, syventämiseen tai alan vaihtamiseen ammatillisessa koulutuksessa. Näin ei ole käymässä. 

Myös jatkossa ammatillinen koulutus on tärkeä väylä edetä uralla tai työllistyä. Rahoitusuudistus pyrkii joustavoittamaan työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista ja ehkäisemään koulutuksen kasautumista. Lisäksi se kannustaa opiskelijoita tutkinnon osien tai niiden yhdistelmien suorittamiseen pitkien perustutkintokoulutusten sijaan. 

Ammatilliset perustutkinnot sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot rakentuvat näistä tutkinnon osista, jotka pohjautuvat tietyn toimialan työprosesseihin, tehtäväkokonaisuuksiin ja alalla vaadittavaan osaamiseen. Tutkinnonosat ja niiden yhdistelmät ovat myös Euroopan neuvoston suosituksen mukaisia pieniä osaamiskokonaisuuksia (eng. microcredentials), lyhyitä koulutuksia,jotka palvelevat tehokkaasti työ- ja toimintaympäristön jatkuvasti muuttuvia osaamistarpeita ja tukevat jatkuvan oppimisen edellytyksiä. 

Koulutusta työelämän tarpeisiin tutkinnon osittain 

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat moninainen ryhmä. Yli 20-vuotiaita opiskelijoita on noin 65 prosenttia. Erityisesti opiskelija, jolla on jo työkokemusta, pystyy tutkinnon osia tai niiden yhdistelmiä suorittamalla päivittämään tai hankkimaan nopeasti uutta osaamista tai kouluttautumaan jopa uudelle alalle. Tutkinnon osia voi myös opiskella käytännön työssä omalla työpaikalla, mikä vähentää tarvetta erityisjärjestelyihin tai poissaoloon työstä. Samalla koko työyhteisön osaaminen kehittyy rinnakkain yksilöllisen ammattitaidon kanssa.

Siksi kannustamme ammatillisen koulutuksen järjestäjiä sisällyttämään koulutustarjontaansa nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin tutkinnon osia tai niiden yhdistelmiä. Tarjonta vaikuttaa merkittävästi myös siihen, miten joustavuus ammatillisessa koulutuksessa toteutuu. Joustavuus tarkoittaa, että koulutusta voidaan räätälöidä opiskelijoiden ja työpaikkojen erilaisiin tarpeisiin. Räätälöidyt koulutuskokonaisuudet tarjoavat myös alanvaihtajille ja maahanmuuttajille mahdollisuuden työllistyä nopeasti. Lisäksi niillä voidaan vastata alueelliseen työvoiman kysyntään. 

Parhaillaan ammatillisen koulutuksen järjestäjät, eri hallinnonalat sekä työelämäkumppanit kehittävät yksittäisten tutkinnon osien yhdistelmiä tuulivoima-alalle ja akkuteollisuuteen. Vastaava esimerkki on hoiva-avustajakoulutus, joka koostuu kolmesta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tutkinnon osasta. Lisäksi esimerkiksi digitaitoja tai vihreän siirtymän edellyttämää osaamista voi vahvistaa yksittäisten tutkinnon osien avulla ja eri toimialojen tarpeiden mukaisesti. 

Laadukas koulutus vastaa sidosryhmien tarpeisiin 

Ammatillinen koulutus elää ja kehittyy työelämän rinnalla. Rahoitusmuutos ja sen painopisteet edellyttävät koulutuksen järjestäjiltä avointa mieltä, totutun kyseenalaistamista ja sopeutumiskykyä. Koulutustarjontaa tulee rakentaa entistä ketterämmin ja työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin pohjautuen. Perustan tälle työlle luovat tiivis vuoropuhelu ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä sekä koulutuksen laadun varmistaminen. 

Meidän tehtävämme Opetushallituksessa on huolehtia, että perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet ja tutkinnon osat laaditaan siten, että ne vastaavat eri ammateissa ja työtehtävissä tarvittavaa osaamista. Kutsumme perusteiden valmisteluun työelämän edustajia, koulutuksen järjestäjiä, opetushenkilöstöä ja työelämätoimikuntia. 

Tarvittaessa muokkaamme tutkinnon osien sisältöä tai luomme kokonaan uusia tutkinnon osia elinkeinoelämän tarpeisiin. Pidämme säännöllisesti myös esimerkiksi toimeenpanon tuen tilaisuuksia koulutuksen järjestäjille. 

Valtakunnalliset tutkintojen perusteet sekä yhteinen arviointikriteeristö takaavat koulutuksen laadun kaikille osapuolille – niin elinkeinoelämälle, työnantajille kuin opiskelijoille itselleen. 

Ammatillisen koulutuksen lakisääteisenä tavoitteena on nostaa ja ylläpitää suomalaisten ammatillista osaamista sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät tarjoavat opiskelijoille uusia ja joustavia oppimismahdollisuuksia. Näin varmistamme, että ammatillinen koulutus tukee jatkossakin yksilöiden työllistymistä ja yritysten kilpailukykyä sekä vastaa ketterästi työelämän muuttuviin tilanteisiin.