Jatkuva oppiminen vastaa työelämän ja yhteiskunnan murroksiin

Olemme opinto- ja työpoluillamme entistä useammin tilanteessa, jossa tarvitsemme oman osaamisemme päivittämistä tai kokonaan uutta osaamista. Jatkuvan oppimisen merkitys on kasvanut yhteiskunnan ja työelämän muutosten kiihtyessä. Näissä tilanteissa tarvitsemme tietoa, vinkkejä ja ehdotuksia siitä, miten kehittää omaa osaamistamme joustavasti: jatkuvan oppimisen monipuolista tarjontaa. 

Jatkuvan oppimisen tarjonnan on vastattava ihmisten tarpeisiin kehittää ja uudistaa osaamista. Nämä tarpeet nousevat sekä suurista kehityskuluista, kuten muuttuvasta toimintaympäristöstä, väestökehityksestä ja -rakenteesta että muista yhteiskuntaan liittyvistä murroksista, mutta myös yksilön oman elämäntilanteen muuttumisesta. 

Jatkuvan oppimisen tarjonta, eli esimerkiksi erilaiset kurssit ja koulutukset, joilla omaa osaamista voi kehittää, tuovat koulutusjärjestelmään joustavuutta ja monipuolistavat mahdollisuuksia kehittää osaamista työn ohessa. Parhaimmassa tapauksessa oppimisessa huomioidaan myös osaaminen, jota on kertynyt työssä ja vapaa-ajalla.  Jatkuvan oppimisen palveluiden kehittyessä osaamista voi kerryttää pienemmissä kokonaisuuksissa, eikä osaamisen päivittämiseen tarvita pitkää tutkintoon johtavaa kouluttautumista.  

Jatkuva oppiminen vastaa työelämän muutoksiin ja osaavan työvoiman puutteeseen 

Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaankin koko elämän ajan jatkuvaa osaamisen kehittymistä ja kehittämistä. Usein sillä viitataan erityisesti osaamisen uudistamiseen ja kehittämiseen työuran eri vaiheissa ja siten, että se vastaa työelämän tarpeisiin. Tämä osaamisen kehittämisen arvo korostuu, kun työelämä, työ itsessään, teknologia ja maailma muuttuvat kiihtyvällä nopeudella.  

Jatkuvaa oppimista ovat esimerkiksi opinnot koulutusorganisaatioissa, oppiminen työpaikoilla ja yrityksissä, itseopiskelu, sekä osaamisen kehittäminen harrastus-, järjestötoiminnan ja vapaan sivistystyön parissa. Ytimessä on aina tietojen, taitojen ja osaamisen vahvistaminen.  

Jatkuvalla oppimisella vastataan myös osaavan työvoiman puutteeseen. Osaavan työvoiman saatavuus on haaste eri toimialoilla ympäri Suomen sekä yksi yritysten kasvua rajoittava tekijä. Hallitusohjelmassa jatkuva oppiminen nähdään keinona vastata työelämän tarpeisiin ja osaajapulaan, aktivoida yhteiskunnan käyttämätöntä osaamispotentiaalia sekä nostaa koulutustasoa.  

Jatkuvaa oppimista kehitetään – jatkuvasti 

Jatkuvaa oppimista kehitetään valtakunnallisesti Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) -rahoituksella opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan jatkuvan oppimisen valtakunnallisen teeman kehittämishankkeissa. Opetushallituksen koordinoima JOPPI - Jatkuvan oppimisen Suomi on teeman koordinaatiohanke. Koordinaatiohanke tuo yhteen valtakunnalliset jatkuvaa oppimista kehittävät hankkeet ja tukee niiden kehittämistyötä sekä verkostoitumista.  

Kehittämishankkeet parantavat mahdollisuuksia reagoida myös nopeasti työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.  Hankkeissa kehitetään muun muassa korkeakoulujen ja muiden koulutuksen järjestäjien osaamista jatkuvan oppimisen kysyntään vastaamiseksi ja toimialakohtaisia verkostoja strategisen yhteistyön kehittämiseksi.  

Kehittämishankkeiden ratkaisut ja toimintamallit myös jaetaan laajasti, jotta kehittämistyö on entistä vaikuttavampaa ja kehitetyt mallit hyödyntävät entistä suurempaa joukkoa oppijoita. Koordinaatiohanke myös tuottaa ja jakaa uutta tietoa jatkuvan oppimisen kehittämishankkeiden toimista, tuloksista sekä kokoaa ajankohtaisen tilannekuvan jatkuvan oppimisen kehittämisestä Suomessa sekä mahdollisista uusista kehittämisen tarpeista. 

Voit tutustua JOPPI – Jatkuvan oppimisen Suomi -hankkeeseen Opetushallituksen verkkosivuilla: www.oph.fi/joppi. Valtakunnallisesta jatkuvan oppimisen teemasta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.  

Jatkuvan oppimisen valtakunnalliseen teemaan voit tutustua Rakennerahastot.fi