Kansainvälisyys lasten ja nuorten silmin

Kansainvälisyys kuuluu olennaisena osana perusopetuksen arvopohjaan ja on keskeinen osa koulujen toimintakulttuuria. Koulussa tuetaan oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja annetaan perusta ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen.  Lukiokoulutuksen kansainvälisyyden tavoitteena on monipuolistaa opiskelijan kokemusmaailmaa ja vahvistaa valmiuksia eettiseen toimijuuteen globaalissa maailmassa.

Kansainvälisyys toteutuu koulujen ja lukioiden arjessa monin tavoin. Se voi olla esimerkiksi kotikansainvälisyyttä, jossa kansainvälisiä vaikutteita koetaan tutussa lähiympäristössä, kielten ja kulttuurien oppimista, tai yhdessä oppimista muiden maiden oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa liikkuvuusjaksoilla tai virtuaalisesti.

Kansainvälistä toimintaa pohditaan ja suunnitellaan kasvatus- ja opetustyössä toimivien aikuisten kesken. Myös lapsilla ja nuorilla on oikeus osallistua heitä koskevien asioiden käsittelyyn ja heitä koskevaan päätöksentekoon. On oleellista kuunnella, mitä lapset ja nuoret ajattelevat erilaisista ilmiöistä. Elämme globaalissa maailmassa, jossa keskinäiset riippuvuussuhteet ja kansainvälistymisen ilmiöt vaikuttavat lasten ja nuorten elämään.

Päätimme kysyä suoraan lapsilta ja nuorilta, mitä he ajattelevat kansainvälisyydestä. Kuluneen syksyn aikana toteutimme tämän selvittämiseksi neljä työpajaa, joihin osallistui ryhmä peruskoulun viidesluokkalaisia, ryhmä yhdeksäsluokkalaisia sekä kaksi lukiolaisryhmää. Osa kuulemisista toteutettiin lähityöpajatyöskentelynä ja osa etänä. Pidimme tärkeänä, että jokainen työpajoihin osallistunut oppilas ja opiskelija sai kertoa mielipiteensä; joko kirjallisesti tai suullisesti.

Halusimme osallistujien aloittavan pohdinnan tyhjältä pöydältä, ja sen vuoksi emme määritelleet työpajan aluksi, mitä tarkoitamme kansainvälisyydellä. Pyysimme nuoria kertomaan, mitä heille tulee mieleen sanasta kansainvälisyys. Heille tuli mieleen muun muassa kulttuuri, tasa-arvo, rauha, globalisaatio, yhteistyö, uskonnot, toisten hyväksyminen, kielet, vuorovaikutus ja oppiminen. Viidesluokkalaiset mainitsivat myös hyvin konkreettisia asioita kuten maapallo, matkalaukku ja passi.  

Lapsilta ja nuoria kysyttiin, millainen he toivovat Suomen olevan kymmenen vuoden kuluttua. Osa mainitsi, että Suomi on monikulttuurisempi; joku pohti, että hänellä olisi paljon kavereita, mahdollisesti eri kulttuureista.

Mainittiin myös rasismin vähentyminen. Muutama puolestaan vastasi, että tuolloin olisi vähemmän maahanmuuttajia ja enemmän suomalaisuutta. Esiin nousi myös suomalaisen kulttuurin säilyminen monikulttuurisuuden rinnalla.  

"Ympärilläni on useista eri maista ja kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Englannin kielen käyttö on yleistä kommunikaatiossa. Kulttuurinen lukutaito on entistä tärkeämpi taito."

Kysyttäessä siitä, kuka tai mikä vaikuttaa ajatuksiin kansainvälisyydestä, yläluokkalaisten ja lukiolaisten vastaukset olivat varsin samansuuntaisia. He kertoivat sosiaalisen median ja kavereiden vaikuttavan paljon omiin ajatuksiin. Alakoululaisten kohdalla eniten vaikutusta oli perheellä ja perheen lisäksi kavereilla ja koululla. 

Tiedustelimme lukiolaisilta, miten he muuttaisivat tai vahvistaisivat nykyistä kansainvälistä yhteistyötä. Lukiolaiset toivoivat ennakkoluulojen vähentämistä ja suvaitsevaisuuden lisäämistä sekä sitä, että eritaustaisia ihmisiä otetaan mukaan vaikuttamaan asioihin. Konkreettisina toimina lukioissa toivottiin yhteistyötä eri maiden lukioiden välillä, vaihto-oppilasohjelmien vahvistamista sekä sitä, että valinnaisten kielten opetuksesta ei leikattaisi. Lukiolaisten vastauksissa tuli esille, että he pohtivat kansainvälistä yhteistyötä myös laajemmin yhteiskunnallisesti: yhteistyön lisäämistä poliittisin keinoin sekä maiden välisten suhteiden vahvistamista rauhanomaisesti, jotta sotilaallisia konflikteja ei syntyisi.

Syksyllä 2025 toteutetut kuulemiset antoivat arvokasta ja tärkeää tietoa lasten ja nuorten näkökulmista kansainvälisyyteen. On tärkeä, että huomioimme näitä kansainvälisyydestä puhuttaessa ja kehitettäessä kansainvälistä toimintaa.

Otetaan kaikki mukaan pohtimaan, mitä kansainvälisyys tarkoittaa.