Kestävyysmurrokseen tarvitaan toimintaa, osaamista ja sivistystä

Yksi 17 globaaleista kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteista on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Kaikkien oppijoiden tulisi tavoitteiden mukaan saada kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat maailmankansalaisen tiedot ja taidot, jotta pystymme rakentamaan kestävää tulevaisuutta ja mahdollisuuksia yhdessä ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta arvioi, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme muun muassa yhteiskunnan arvopohjan uudistamista, kestävien elämäntapojen valtavirtaistamista sekä kestävää kehitystä tukevan ymmärryksen ja osaamisen vahvistamista. Kestävyysmurroksen saavuttamiseksi tarvitsemme toisin sanoen kestävyysosaamista.

Kestävyysosaamiseen sisältyy laajasti näkemys systeemisen muutoksen tarpeesta, kriittinen suhtautuminen nykykäytäntöihin, ongelmanratkaisutaidot, tulevaisuusnäkökulma sekä toimijuuden vahvistuminen niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnallisella tasolla. Kestävyysosaamisessa ei ole kyse ainoastaan ympäristön tilasta, luonnosta ja luonnonvaroista huolehtimisesta, vaan siihen sisältyy myös vihreän siirtymän myötä taloudellisen kasvun ja ihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen.

Kestävyysosaaminen ei ole tietyn oppiaineen tai tietyn koulutusasteen yksinomainen tehtävä. Kestävyysmurroksen aikaansaamiseksi tarvitaan eri aloja yhdistävää osaamista ja ymmärrystä siitä, että meillä kaikilla on oma roolimme kestävän tulevaisuuden ja vihreän kasvun aikaansaamisessa.

Lähtökohta koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin, oppimisympäristöjen, pedagogisten ratkaisujen sekä oppimissisältöjen kehittämiseen tulee varhaiskasvatussuunnitelman, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteista. Kestävän kehityksen tavoite näkyy eri kouluasteiden perusteissa niin arvolähtökohdissa kuin oppimisen ja osaamisen tavoitteissa.

Opetushallitus tukee kestävyysosaamisen vahvistamista

Konkreettinen esimerkki toimistamme kestävyysosaamisen vahvistamisessa on valtionavustukset perusopetukseen ja toiselle asteelle ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen sekä vihreän siirtymän vahvistamiseen. Kehittämistoimintaa on tuettu vuosina 2022–2024 yhteensä noin 8,5 miljoonalla eurolla. Tavoite on, että hanketoiminta antaa sysäyksen niillekin, jotka ovat vasta aloittamassa kestävyystyötään. Valtionavustuksilla olemme tukeneet jo usean vuoden ajan opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämistä kestävän elämäntavan ja kestävyysosaamisen teemoissa.

Kestävyysosaamisen vahvistaminen on keskeistä myös toimialamme kansainvälisessä yhteistyössä. Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus FinCEEDin asiantuntijatuella pyritään ratkaisemaan globaalin oppimisen kriisiä. Ympäristövastuullisuus on yksi painopiste kansainvälisissä Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmissa. Opetushallituksen hallinnoimaa rahoitusta näiden toimintojen kautta on vuosittain jaossa noin 62 miljoonaa euroa.

Otamme vastuullisuuden ja Agenda 2030 -tavoitteet huomioon myös omassa toiminnassamme. Olemme sisällyttäneet kestävyysosaamisen, tulevaisuususkon vahvistamisen sekä vastuullisen toiminnan entistä vahvemmin osaksi tavoitteitamme. Arjessa toimimme joustavasti etä- ja lähityössä, pyrimme minimoimaan virkamatkustamisen ympäristövaikutukset ja teemme hankinnat kestävyyskriteerien mukaan. Vahvistamme digitaalisia palveluitamme, mutta tunnistamme samalla niistä aiheutuvan ympäristökuormituksen. Olemme laatineet kestävän kehityksen toimistamme kahden vuoden ajan vastuullisuusraportin, jossa kuvaamme niin yhteiskunnallista vaikuttavuutta eli kädenjälkeä kuin oman toimintamme vaikutuksia eli jalanjäljen.

Kun tuemme ja vahvistamme kasvatuksen, koulutuksen ja kansainvälistymisen kestävyysosaamista, niin tuemme yhteiskunnan kestävyysmurroksen toteutumista. Vastuullisuus ja kestävän tulevaisuuden tavoite ohjaavat toimintaamme ja haluamme, että olemme osaltamme yhdessä yhteistyötahojemme kanssa aikaan saamassa yhteiskunnan kestävyysmurrosta ja Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumista.