Kielitietoisuus kuuluu kaikille!

Blogi
Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Varhaiskasvatus
Kielen merkitys on keskeinen jokaisen ihmisen ajattelulle, identiteetin rakentamiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Kielen merkitystä oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa tulee kirkastaa ja siitä tulee olla tietoinen. Kaikkia kieliä tulisi arvostaa ja antaa niiden näkyä luontevasti eri oppimisympäristöissä ja toimintakulttuureissa.

Inka Ruokolainen, Katri Kuukka ja Sanna Voipio-Huovinen

Etualalla näkyy lapsia, taustalla on opettaja opettamassa.

Opetuksen ja oppimisen kieli on tiedon- ja ammattialojen kieltä. Sen oppimista pitää edistää kaikissa koulutusmuodoissa aina varhaiskasvatuksesta lähtien – kielitietoisesti kielen merkitys ymmärtäen. Kielitietoisuus ei siis ole selkokielen tai suomi toisena kielenä -opetusta maahanmuuttotaustaisille oppijoille, vaan siitä hyötyvät kaikki ja kaiken ikäiset. 

Edelleen on lukevia lapsia, nuoria ja aikuisia. Valitettavasti on myös entistä enemmän niitä, joille lukeminen on joko vaikeaa tai tylsää, pahimmillaan molempia. Lisäksi Suomessa on yhä enemmän muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia, joille suomalaisessa yhteiskunnassa toimiminen voi aiheuttaa haasteita. 

Digitaalisten välineiden ansiosta erilaiset tekstit saavuttavat meidät kaikkialla. Ne voivat olla kirjoitettuja, puhuttuja, graafeja, merkkejä, kuvakkeita, lyhenteitä, yhdistettyjä kuvaan tai liikkuvaan kuvaan. Tekstien maailmassa selviäminen vaatii ymmärtävää ja arvioivaa lukutaitoa sekä tekstien tuottamistaitoa. Tämä monilukutaito tarkoittaa näiden tekstien ymmärtämistä ja kriittistä tulkintaa. Kielitietoinen opetus ja ohjaus eri koulutusmuodoissa auttaa oppijaa hallitsemaan tekstien maailmaa ja ymmärtämään sekä soveltamaan oppimaansa käytännössä.

Verkostot tukevat kielitietoista opetusta ja ohjausta

Kaikilla opettajilla on rooli kielitietoisen opetuksen ja ohjauksen toteutuksessa. Kaikki opettajat ovat oman alansa tai oppiaineensa kielen opettajia. Kielitietoisuus on opetuksen ja ohjauksen lisäksi keskeisessä osassa luomassa yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Kielen avulla voidaan edistää osallisuutta koulutukseen ja laajemmin yhteiskuntaan. Taito käyttää kaikkia omaan elämään kuuluvia kieliä on osa koulutuksen tasa-arvoa. Pidetään kaikki mukana. 

Kielitietoisen opetuksen ja ohjauksen tueksi Opetushallituksessa toimii useita verkostoja, jotka ovat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Reimari, perusopetuksen Poiju ja ammatillisen koulutuksen kielitietoisuusverkosto. Opetushallituksen Lukutaito-ohjelma tukee myös toiminnallaan kielitietoisen opetuksen käytänteitä osana Kansallisen lukutaitostrategian toimeenpanoa. 

Kielitietoiseen kasvatukseen, opetukseen ja ohjaukseen liittyy erilaisia näkökulmia, joita kokosimme koulumuodoittain yhteen.

Näkökulmia kielitietoiseen kasvatukseen, opetukseen ja ohjaukseen

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Laadukkaassa oppimisympäristössä monikielisyys näkyy ja kuuluu monin eri tavoin. Lasten kiinnostusta suullista ja kirjoitettua kieltä kohtaan herätetään ja lisätään asteittain korostaen opettelun leikillisyyttä.  On myös tärkeää kiinnittää huomiota henkilöstön omaan kielenkäyttöön. Lapsia rohkaistaan käyttämään kieltä monipuolisesti, ja heille annetaan riittävästi mahdollisuuksia ja aikaa vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin. 

Perusopetus

Kielitietoisessa perusopetuksessa arvostetaan kaikkia kieliä ja niiden luontevaa näkyvyyttä koulun toimintakulttuurissa. Kielitietoisessa toimintakulttuurissa opettajien yhteistyölle ja kielitietoisten työtapojen suunnittelulle annetaan aikaa ja tilaa. Opetuksessa kielitietoisuus tarkoittaa tietoisuutta koulun kielistä, erityisesti tiedonalojen kielestä, ns. akateemisesta kielestä. Tähän kielimuotoon pitää kiinnittää erityistä huomiota kaikissa oppiaineissa, sillä tekstitaidot ovat keskeisiä peruskoulussa, jatko-opinnoissa ja myöhemmin yhteiskunnassa. Osallisuus koulun kieleen rakentaa identiteettiä ja edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. 

Lukiokoulutus

Kielitietoista opetusta tarvitaan myös lukio-opinnoissa, koska eri tiedonalojen opiskelu laajenee. Opinnoissa voidaan mennä hyvin syvälle eri tieteenalojen tapaan ilmaista asioita, jolloin kielitietoisen opetuksen menetelmät tukevat kunkin alan kielen omaksumista. Kielitietoinen opetus tukee myös lukiossa laajojen kokonaisuuksien opiskelua. Kun opiskelijalle kielitietoiset menetelmät ovat tulleet tutuksi jo perusopetuksessa, myös opiskelija voi omassa itsenäisessä opiskelussaan soveltaa niitä.  

Ammatillinen koulutus

Ammatillisessa koulutuksessa on omat erityispiirteensä kielitietoiseen opetukseen ja ohjaukseen. Niitä tuovat eri-ikäiset ja useita eri äidinkieliä puhuvat opiskelijat, eri alojen omat ammattikielet sekä työelämässä tapahtuva oppiminen. Hyvät kielelliset valmiudet luovat edellytyksiä toimia eri alojen työympäristöissä. Ne mahdollistavat osallisuuden niin työyhteisöön kuin laajemmin yhteiskuntaan. 

Kirjoittajat

Inka Ruokolainen
Inka Ruokolainen
Erityisasiantuntija, Opetushallitus
Katri Kuukka
Katri Kuukka
Opetusneuvos, Opetushallitus
Sanna Voipio-Huovinen
Sanna Voipio-Huovinen
Opetusneuvos, Opetushallitus