Koulun toimivuudesta on huolehdittava yhdessä

Blogi
Opetussuunnitelma Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Varhaiskasvatus

Minna Kelhä

Minna Kelhä.

Perusopetus ja kasvatus ja koulutus kokonaisuudessaan on ollut kevään suuria keskustelunaiheita. Keskustelu on äärimmäisen tärkeä, sillä puhuessamme oppimistuloksista, koulutettujen opettajien saatavuudesta tai inkluusiosta, puhumme siitä, onko koulutus edelleen Suomessa tasa-arvoista.  

Ennakointitieto näyttää, että koulunsa aloittavien määrä laskee lähivuosina neljänneksen nykyisestä. Kun harvaan asutuilla alueilla syntyy vähän lapsia ja suuret kaupungit kasvavat maassamuuton ja maahanmuuton kautta, elämme hyvin erilaisissa arjen todellisuuksissa eri puolilla Suomea. Lisäksi kunnat kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjinä kamppailevat taloudellisten haasteiden kanssa.

Siksi on uskallettava katsoa tulevaan ja kysyä, miten järjestelmämme takaa tulevina vuosina kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet oppimiseen asuinpaikasta riippumatta. Tämä vaatii laajaa eri tahojen yhteistä keskustelua koulutuksen järjestämisestä ja rahoittamisesta.  

Opetushallituksen ja koko koulutusjärjestelmän tehtävänä on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuudet saada riittävä osaaminen ja taidot monimuotoisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi kasvamiseen.

Suomalainen perusopetus on edelleen hyvätasoista ja koulujen väliset erot suhteellisen pieniä, mutta eriytymiskehitystä on nähtävissä ja oppimistulokset ovat laskussa. Tämä kehitys on saatava katkaistua. 

Otamme Opetushallituksessa työmme vakavasti ja katsomme peiliin, kun keskustelua roolistamme yhteiskunnassa on käyty osin tiukoin sanankääntein. Esimerkiksi opetussuunnitelman perusteiden kehittämisessä on selvästi huolehdittava entistä paremmin siitä, että ne toimivat konkreettisina työkaluina paikallisten opetussuunnitelmien laatimiseksi ja siten varmistavat koulutuksen yhdenmukaisuutta ja laatua kautta koko Suomen. Perustaitojen oppiminen on varmistettava, ja esimerkiksi lukutaidon edistämistä on jatkettava johdonmukaisesti.

Samalla on muistettava, että Opetushallitus ei tee tätä työtä yksin, vaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä eri tahojen kanssa. Työtämme raamittavat opetustoimen lainsäädäntö ja koulutuspoliittiset linjaukset, jotka osaltaan vaikuttavat tehtävään kehittämistyöhön. Koulutuksen järjestäjät taas tekevät paikallisesti päätökset esimerkiksi ryhmäkoosta, oppikirjoista, opettajien työn johtamisesta tai kansainvälistymiseen liittyviin hankkeisiin osallistumisesta. 

Meidän tehtävämme on tukea koulutuksen järjestäjiä valtakunnallisilla määräyksillä, ohjeilla ja linjauksilla sekä esimerkiksi täydennyskoulutuksella niin, että paikalliset ratkaisut vievät kasvatusta ja koulutusta valtakunnallisesti samaan suuntaan sekä takaavat lasten edun ja oikeuden oppimiseen. 

Koulutuksessa jokaisella toimijalla on oma roolinsa, mutta suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia ei taklata yksin koulutussektorilla. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta kulminoituu luontevasti peruskouluun, sillä se on paikka, joka tavoittaa ikäluokista jokaisen. Se on myös paikka, jossa näkyvät yhteiskuntamme kaikki ilmiöt ja puolet: oppimisen ilo ja uusien sukupolvien viisaus, mutta myös pahoinvointi, perheiden ja alueiden eriarvoistuminen ja syrjäytyminen. Nämä ovat aitoja, isoja ongelmia ratkottavaksi meille kaikille. Siksi kouluista kantautuvia viestejä on tärkeää kuunnella ja etsiä ratkaisuita yhteiskunnan eri sektoreitten yhteistyöllä. 
 


Kirjoittaja

Minna Kelhä
Minna Kelhä
Pääjohtaja, Opetushallitus