Laatulupauksia lukiolaisille

”Laatu on lupausten pitämistä. Opetussuunnitelma sisältää lukion kootut lupaukset.” 

Nämä viisaat sanat on lausunut kollegamme, Tikkurilan lukion emeritusrehtori Risto Väyrynen. Ne ovat hyvä ohjenuora alkaneelle lukuvuodelle, jolloin noin 110 000 lukiolaista ahertaa opinnoissaan. Lukuvuosi on siinä mielessä historiallinen, että nyt lähes kaikki opiskelevat uusien, vuoden 2021 opetussuunnitelmien mukaisesti. Perustana paikallisille opetussuunnitelmille on Opetushallituksen marraskuussa 2019 antama määräys lukion opetussuunnitelman perusteiksi.

Tiedämme hyvin, että opetussuunnitelmatyötä tehtiin varsin vaativissa olosuhteissa: koronapandemia alkoi keväällä 2020 koetella myös lukioiden arkea. Onneksi työ oli saatu hyvään vauhtiin ennen pandemiaa. Opetushallituksen myöntämien 9,1 miljoonan euron valtionavustusten turvin paikallinen opetussuunnitelmatyö saatiin organisoitua kenties paremmin kuin koskaan ja resurssia riitti esimerkiksi Lops-vastuuhenkilöiden palkkaukseen. Mutta toki pandemia vaati veronsa. 

Nyt on sopiva aika pysähtyä pohtimaan, mitä paikallisissa opetussuunnitelmissa on lukiolaisille luvattu. Asiantuntijamme toteuttivat alkuvuodesta 2023 sisäistä käyttöämme varten Lops-analyysin, jolla selvitettiin, miten lukioiden paikalliset opetussuunnitelmat on laadittu valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Analyysissä ovat mukana 37 lukion opetussuunnitelmat eli 10 prosenttia paikallisista opetussuunnitelmista. Joukossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä, erikokoisia ja eri puolilla maata sijaitsevia lukioita. Tulokset auttavat meitä tukemaan lukioita mahdollisimman hyvin opetussuunnitelmien jatkokehittämisessä.

Analyysimme perusteella osassa paikallisia opetussuunnitelmia on huomioitu erinomaisesti laaja-alainen osaaminen, oppiaineiden yhteisten opintojaksojen rakentaminen, toimintakulttuurin ja arviointikulttuurin kehittäminen sekä opiskelijan hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen.

Toisaalta analyysi osoittaa, että joissakin lukioissa uusien Lops-perusteiden mahdollisuuksia ei ole vielä täysin hyödynnetty. Esimerkiksi laaja-alainen osaaminen on sivuutettu kokonaan tai tyydytty mainitsemaan pelkästään otsikkotasolla. Kaikissa lukiossa ei ole myöskään toteutettu vielä aiempaa laajempia tai eri oppiaineiden yhteisiä opintojaksoja. Toki kirjoitetusta opetussuunnitelmasta ei välttämättä välity, miten sitä viedään käytäntöön tai miten lukioarkea eletään ja koetaan. Kaikille lukioille yhteisenä tavoitteena on kuitenkin kehittää opetussuunnitelmia pitkäjänteisesti: jos täydennys- tai kehittämistarpeita ilmenee, niitä ehtii vielä hyvin tehdä. Tähän haluamme kannustaa ja tässä haluamme auttaa kaikkia koulutuksen järjestäjiä.

Olemme viestineet koko Lops-prosessin ajan armeliaisuuden sanomaa. Tärkeintä on saada kolmen ensimmäisen vuoden (2021–2024) aikana uudet opetussuunnitelmat kunniakkaasti käyttöön lukion kaikille ikäluokille; on opeteltava uudet rakenteet ja sisällöt, panostettava aiempaa enemmän opiskelijoiden hyvinvointiin, tukeen ja osallistavaan toimintakulttuuriin sekä sisäistettävä muun muassa laaja-alaisen osaamisen lähtökohdat ja mahdollisuudet.  

Seuraavaa kolmivuotiskautta 2024–2027 voimme kutsua ”tuotekehittelyvaiheeksi”, johon on hyvä ryhtyä valmistautumaan alkaneen lukuvuoden aikana. Tulevina vuosina on olennaista huolehtia Lops-perusteiden tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräisestä hyödyntämisestä kaikissa lukioissa. Samalla tulee varmistaa, että opetussuunnitelmat ovat kaikilta osin perusteiden mukaiset. Tämä on lukiolaisten kannalta merkittävä oikeusturva- ja yhdenvertaisuuskysymys.

Opetussuunnitelmien laadukkaan toteutuksen työvälineeksi ja lukion ammattilaisten arkisen työn tueksi on rakennettu opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla lukiokoulutuksen laatustrategia. Se edistää pitkäjänteistä, levollista kehittämistyötä: katse on vuodessa 2030, jolloin laadunhallinnan halutaan olevan osa lukioiden arkea. Työtä vauhdittavat Opetushallituksen myöntämät 9,3 miljoonan euron avustukset lukioiden laatutyöhön. Mukana näissä 77 laatuhankkeessa on 70 prosenttia maamme lukioista eli 260 lukiota. Tällä verkostolla saadaan varmasti hyvää aikaan.

Virikkeitä laatutyöhön on luvassa myös Opetushallituksen järjestämillä XIV valtakunnallisilla lukiopäivillä, jotka pidetään Helsingissä 30.–31. lokakuuta teemalla ”Parempaa arkea ja kokonaisvaltaista hyvinvointia”. Ennen Lukiopäiviä toteutamme Lukioiden kehittämisverkoston laatuseminaarin 2. lokakuuta. Pääsemme kirkastamaan yhdessä lukioiden laatulupauksia myös oppiainekohtaisten Lops-koulutusten sarjassa alkuvuodesta 2024. Yhdessä luomme suomalaisen lukiokoulutuksen laadun. Tervetuloa mukaan!