Lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa – saimme tekoälysuositusten valmisteluun arvokasta tietoa

Lapsilla ja nuorilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa. Keväällä julkaistujen tekoälysuositusten valmistelun aikana saimme heitä kuuntelemalla paljon arvokasta tietoa suositusten kehittämiseen.

Kokeilimme lasten ja nuorten kanssa ryhmämuotoisia keskusteluja tekoälystä kasvotusten työpajoissa ja verkkokuulemisen avulla. Näissä keskusteluissa lapset ja nuoret tunnistivat hyvin niin tekoälyn mahdollisuudet kuin riskitkin ja olivat kiinnostuneita pohtimaan niitä yhdessä.

Lasten ja nuorten osallistaminen juuri tekoälysuositusten tekemiseen on ollut erityisen tärkeää, koska tekoäly vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa niin merkittävästi. Näin lukuvuoden alussa onkin hyvä muistaa, että on meidän aikuisten vastuulla osallistaa lapsia ja nuoria kaiken sen suunnitteluun, mikä heidän elämäänsä koskettaa. 

Tekoäly on osa lasten ja nuorten elämää

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutimme lapsille luovia ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntävän työpajan. Peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa järjestimme lasten ja nuorten kanssa Digiraati-verkkokeskusteluja. 

Tekoäly on luonteva osa monen lapsen ja nuoren arkea. Pienimmät lapset, 5–6-vuotiaat tunnistivat vaivatta kuvakorteista, missä tekoälyä on ja missä ei. Lapset kertoivat erilaisia tarinoita robotti-imureista ja ruokarobotin kohtaamisesta. 

Suurin osa Digiraateihin osallistuneista nuorista käytti jotakin tekoälyä hyödyntävää sovellusta päivittäin. Tekoäly oli tullut tutuksi musiikin kuuntelussa, pelaamisessa, vuorovaikutuksessa kaverien kanssa sekä opiskelun tukena. 

Lapset ja nuoret toivoivat tekoälyltä helpotusta arjen askareisiin. Eräs lapsista toivoi, että tekoäly auttaisi päiväkodin ruokailussa. Toinen näki tekoälylle mahdollisuuksia jalkapallovalmentajan apuna ja kolmas kodin siivouksessa. 

”Se auttaa ihmisiä. Se on kotihommissa, voi auttaa eläimiä ja voi vaikka mennä mummon kaa kävelylle. Voi vaikka siivoo lattian. Se tekee iloista mieltä ihmisille, eläimille ja luonnolle. Se auttaa kaikkea.”  (varhaiskasvatuksen työpajaan osallistunut lapsi)

Tekoäly kiinnostaa ja mietityttää 

Suurin osa osallistuneista lapsista ja nuorista oli innokas oppimaan tekoälystä lisää, mutta tunnisti myös riskejä.

Tekoäly voi auttaa tiedon etsinnässä, tekstien tiivistämisessä, ideoinnissa, esseiden ja koulutehtävien hahmottamisessa, käsitteiden avaamisessa ja ajankäytön tehostamisessa. Nuoret pitivät kuitenkin kriittistä ajattelua ja lähdekritiikkiä keskeisenä taitona. 

Tekoäly herätti monenlaisia tunteita: innostuksen ja uteliaisuuden lisäksi hämmennystä, pelkoa ja vihaakin. Yksittäiset nuoret kyseenalaistivat tekoälyn tarpeellisuuden. Erityisesti ammattiin opiskelevat tunnistavat tekoälyn vaikutuksia työelämään. 

“Omaan alaani tekoäly voi vaikuttaa mielestäni vain positiivisesti, eikä tekoälyn ole mahdollista korvata kaikkia töitä alallani. Muilla aloilla tekoäly saattaa korvata ihmisten työt, jolloin monet menettävät työpaikkansa. Toisaalta tekoälyn myötä syntyy uusia ammatteja, mutta vähän ikävää, jos on opiskellut alaa vuosia ja tekoäly vie sen hetkessä”. 
(Digiraatiin osallistunut ammatillisen koulutuksen opiskelija)

Nuoret kantoivat huolta kestävyyden kysymyksistä. Eräs nuori pohti, että mikäli opetukseen lisätään tekoälyä, sen pitäisi olla hiilijalanjäljetöntä. Toinen visioi tulevaisuutta, jossa tekoäly on ratkaissut ympäristökriisin. Yksittäiset nuoret nostivat esiin huolen siitä, että tekoäly kehittyisi ihmistä fiksummaksi.

Opettajien ja ohjaajien rooli on tärkeä

Lapset ja nuoret toivovat aikuisilta tukea tekoälyn käytön taitojen oppimiseen. Samaan aikaan korostui halu ponnistella oman oppimisen eteen ja ajatella itse.

“Vähän ristiriitaiset ajatukset tästä aiheesta. Mielestäni tekoälyn liiallinen käyttö haittaa oppimista, koska sen avulla on helppo luistaa esimerkiksi tehtävien ja projektien teosta. Se ei myöskään vahvista opiskelijan omaa ajattelua tai edistä omien vastausten muodostamista. Mielestäni opettajien pitäisi kyetä enemmän seuraamaan tekoälyn käyttöä opiskelussa.” 
(Digiraatiin osallistunut lukiolainen)

Kaikille ei ollut selvää, mihin tekoälyä saa ja ei saa käyttää. Nuoret toivoivatkin opettajilta selkeitä ohjeita, opetettavien sisältöjen laadunvarmistusta ja tukea oleellisten asioiden oppimiseen. Moni korosti, ettei tekoäly voi korvata opettajaa. 

Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää käsitellä tekoälyä opetuksessa. Opetushallituksessa olemmekin tuottaneet opettajille tähän tukimateriaalia suositusten rinnalle.

Lasten ja nuorten osallistuminen on aikuisten vastuulla

Kuulemalla lapsia ja nuoria ymmärsimme monipuolisemmin lasten ja nuorten ajatuksia ja tarpeita. Kuulemiset vahvistivat, että tekoälysuositukset vastaavat lasten ja nuorten tarpeisiin.

Moni Digiraatiin osallistunut nuori kiitti mahdollisuudesta osallistua heidän tulevaisuuttaan koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nuoret toivoivat, että aikaa keskustelulle olisi ollut vielä enemmän ja että keskusteluun olisi samaan aikaan osallistunut nuoria eri puolilta Suomea. 

“Tämä oli kivaa koska sai rohkeasti tuoda oman mielipiteen esiin ilman että tarvitsi pelätä että joku kritisoi oli myös mukava ja mielenkiintoinen aihe puhua ja kysymykset olivat NEXT LEVEL💯💯💯💯"
(Digiraatiin osallistunut peruskoululainen)

Opetushallitukselle lasten ja nuorten osallistuminen kehittämistyöhön on erittäin arvokasta ja välttämätöntä. Haluamme kokeilla aktiivisesti uusia tapoja, joilla lapset ja nuoret voivat osallistua toimintaamme. Näistä Digiraadin käyttöönotto on hyvä esimerkki.  

Lasten ja nuorten osallistaminen yhteiskunnallisiin asioihin ei ole vain pedagoginen metodi. Parhaimmillaan rauhalliset ja kiireettömät kohtaamiset, kuulluksi tuleminen ja asioihin vaikuttaminen vahvistavat lasten ja nuorten tulevaisuususkoa.