Leikin olemus

Suomessa leikin ymmärretään tuottavan iloa ja mielihyvää, ja siksi sen nähdään olevan innostavaa ja kiinnostavaa toimintaa, joka on nostettu keskiöön myös uusissa varhaiskasvatussuunnitelmamme perusteissa. Siksi leikkiä ei pidä pedagogisesti typistää vain opetusvälineeksi tärkeämpien oppimistavoitteiden saavuttamisessa.

Itseasiassa varhaiskasvatussuunnitelmamme perusteet kuvaa leikkiä enemmänkin näkökulmana kuin opetuksen välineenä ja tarjoaa leikkiin pedagogisen lähestymistavan:

Leikki on varhaiskasvatusikäisten lasten oppimiselle merkityksellistä. Se on lasta motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa, jossa lapset samalla oppivat monia taitoja. Varhaiskasvatuksessa ymmärretään leikin itseisarvo lapselle sekä sen pedagoginen merkitys lasten oppimiselle ja kokonaisvaltaiselle kehitykselle. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, luku 2.5. Oppimiskäsitys)

Ennen kuin leikille voidaan asettaa pedagogisia tavoitteita, tulee pyrkiä ymmärtämään sen olemusta. Leikin voi nähdä olevan samaan aikaan mielikuvitukseen perustuvaa, totisinta totta, dynaamista, rentouttavaa, kehittävää, luovaa, vakavaa, hauskaa, vuorovaikutteista ja yksinleikkiä.

Suomalaisen varhaiskasvatuksen parissa yhteisymmärrys vallitsee vain siitä, että leikki on lapsille aina motivoivaa ja innostusta tuottavaa, sekä siitä, että leikkien opitaan. Opettajankoulutuksessamme on vuosikymmeniä tukeuduttu Vygotskyn ajatukseen, että leikissä lapsi on päätään pidempi. Kielikuva kuvaa, miten lapset yltävät taitoihin ja osaamiseen leikkiessään ennen kuin osaavat siirtää nämä taidot arkeensa.

Lapset nähdään taitavina ja aktiivisina toimijoina, jotka muokkaavat toiminnallaan ja vuorovaikutuksellaan ympäristöään, sosiaalisia rakenteita ja ennen kaikkea oppimistaan. Opettajat näkevät lapset tässä ja nyt merkityksellisinä yhteisön jäseninä, eikä varhaiskasvatus suuntaudu vain tulevaisuuteen ja joksikin hienommaksi ja aikuisemmaksi tulemiseen.

Pedagogisesti lapsia ohjataan merkityksen rakentamisen ja ongelmanratkaisun prosessiin valmiiden vastausten kysymisen sijaan. Heitä tuetaan keskustelemaan ja esittämään näkemyksiään kuuntelemisen ja mieleen painamisen sijaan sekä luovaan ja toiminnalliseen oppimiseen opettajajohtoisen pedagogiikan sijaan. Nämä arvot ja käsitykset lapsista muokkaavat jatkuvasti pedagogisia käytäntöjä ja ohjaavat päiväkoteja toimimaan leikillisen oppimisen ympäristöinä.

Oppimisen ammattilaisina opettajat osaavat arvioida ja kehittää omaa osaamistaan mahdollistaakseen lapsille tutkimiseen, liikkumiseen, taiteen tekemiseen ja ennen kaikkea leikkimiseen perustuvaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatussuunnitelmamme perusteet (2018) tiivistääkin leikin merkityksen: “Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle.”

Children First -konferenssi ja muut varhaiskasvatuksen ydinkysymyksiin keskittyvät tilaisuudet ovat kohtaamispaikkoja keskustelulle leikistä, leikin kautta oppimisesta ja leikillisestä opettamisesta. Niissä voidaan tarkastella kriittisesti pedagogiikkaa, varhaiskasvatusta ohjaavia kansallisia lainsäädäntöjä sekä niihin kohdistuvaa tutkimusta.

Korkealaatuinen varhaiskasvatus, sen käytännöt tai sitä ohjaavat rakenteet eivät ole kopioitavissa päiväkodista, kunnasta, tai maasta toiseen, vaan niiden kehittäminen vaatii aikaa.

Kutsumme teidät osallistumaan yhdessä keskusteluun pedagogisista, tutkimuksellisista ja poliittisista haasteista.  Toivomme, että Children First -konferenssissa saamme mahdollisuuden jakaa unelmiamme, arvojamme, lasten näkökulmia, kriittisiä johtopäätöksiä ja pedagogisia käytänteitä leikistä ja sen roolista varhaiskasvatuksessa.