Liikkuminen osaksi ammatillisen koulutuksen arkea

Blogi
Ammatillinen koulutus Liikunta ja urheilu
Vain joka kuudes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista liikkuu vähintään tunnin päivässä. Pedagogisilla ratkaisuilla liikkuminen voidaan kuitenkin sitoa osaksi opiskelua. Osallistamalla opiskelijat liikkumisen suunnitteluun lisätään motivaatiota ja ymmärrystä liikkumisen merkityksestä hyvinvoinnin edistäjänä.

Mia Vartiainen, Pekka Tiitinen ja Tuija Artama

Kuvituskuva.

Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa on meidän kaikkien yhteinen asia. Liikkuminen ja liikunta tukee kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, joka puolestaan edistää oppimista ja työssä jaksamista. Opiskeluhuoltotyö sekä opetuksen ja ohjauksen toteutustavat ovat merkittävässä roolissa liikkumisen lisääjinä.

Kouluterveyskyselyyn vuonna 2023 vastanneista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 17 prosenttia kertoi liikkuvansa vähintään tunnin päivässä. Edeltävinä tarkasteluvuosina osuus oli hieman pienempi, noin 15 %. Pojat (20 %) liikkuivat tyttöjä (13 %) selkeästi useammin vähintään tunnin päivittäin. 

Korkeintaan yhtenä päivänä vähintään tunnin päivässä liikkuvia oli vuonna 2023 noin 16 prosenttia. Vuonna 2019 vastaava luku oli viisi prosenttia ja vuonna 2021 kolme prosenttia korkeampi. Vaikka trendi on siten paranemaan päin, ei toteuma kaikkien opiskelijoiden osalta vastaa suosituksia. Liikkumisen edistämiseksi on yhä tehtävä työtä.

Liikunnan ja liikkumisen olisi hyvä näkyä nykyistä painokkaammin opiskeluhuolto-suunnitelmassa, jolla edistetään sekä yhteisöllistä että yksilöllistä hyvinvointia ja varmistetaan oppimisympäristön terveellisyys ja turvallisuus.  Suunniteltuja toimenpiteitä tulee aktiivisesti viedä käytäntöön osaksi arkea. 

Pedagogisilla ratkaisuilla liikkuminen voidaan sitoa osaksi arkea.
 

Yhteisöllisen opiskeluhuollon näkökulmasta on merkityksellistä tunnistaa koko henkilöstön rooli liikkumisen lisäämisen tukena. Erityisesti toiminnallinen oppiminen ja opettajuus lisäävät pienillä teoilla merkittävästi viikon aikaista liikkumista. Liikkuminen hyvinvoinnin työkaluna voidaan sitoa pedagogisilla ratkaisuilla osaksi ammatillisia tutkinnon osia ja ammatillista kasvua. 

Toiminnallinen oppiminen voi esimerkiksi olla taukoliikuntaa, joka edistää keskittymistä, parantaa muistia ja lisää luovuutta. Sitä voidaan toteuttaa myös osaamisen hankkimisessa järjestämällä erilaisia oppimisrasteja oppilaitoksen sisä- ja ulkotiloihin.

Työkykypassi on opiskelijan työkalu työkyky- ja hyvinvointitaitojen vahvistamiseen. Työkykypassin tavoitteena on lisätä opiskelijan tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista sekä opiskelun aikana että sen jälkeen. Työkykypassi on toimiva tapa opinnollistaa liikkuminen ja liikunta vahvemmin osaksi opintoja sekä ammatillista kasvua. Opiskelijoita tulee motivoida ammattiosaajan työkykypassin tai sen osien suorittamiseen.

Ammatillisen perustutkinnon terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä edistävät osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset tukevat ja edistävät opiskelijoiden työkykyä ja hyvinvointia. Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen osa-alue keskittyy opiskelijan terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen. Osa-alueen laajuus on pieni suhteessa koko tutkinnon osaamispistemäärään, mutta liikkumisen edistämiseksi sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi jakamalla opetus- ja ohjausresurssia koko opintojen ajalle. 

Näin opiskelijalla on jatkuva ohjattu terveyden ja toimintakyvyn edistämisen näkökulma osana opintoja. Lisäksi ohjatun toiminnan ohessa opiskelijalle voidaan antaa osaamistavoitteisiin sidottuja itsenäisesti suoritettavia liikkumiseen ja terveyden ylläpitämiseen liittyviä tehtäviä koko opintojen ajan. 

Toimipisteiden sisäliikuntatiloja on mahdollisuus hyödyntää opetuksen ulkopuoliseen käyttöön opiskelupäivän aikana nykyistä enemmän. Samoin voisi pohtia mahdollisuutta lisätä yhteistyötä opiskeluterveydenhuollon kanssa liikkumisen edistämiseksi. Huomiota voidaan kiinnittää myös aktiivisiin opiskelumatkoihin.

Opiskelijat voi osallistaa liikkumisen suunnitteluun.

Parhaimmillaan oppilaitoksen asenneilmapiiri kannustaa terveellisiin, liikunnallisiin elämäntapoihin. Liikkumista voi lisätä niin arkiliikkumisen pienillä teoilla kuin itse liikunnan lisäämisellä.
  
Opiskelijoiden osallistaminen liikkumisen suunnitteluun ja toteutukseen kasvattaa motivaatiota ja ymmärrystä liikkumisen merkityksestä hyvinvoinnin edistäjänä. Liikkumista edistävää toimintaa voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa esimerkiksi opetuksessa, tauoilla sekä erilaisissa tapahtumissa ja teemapäivissä.

Myös oppilaitoksen tiloja sekä kuntien ja seurojen toimintaa kannattaa rohkeasti hyödyntää liikunnan ja liikkumisen edistämiseen. 

Jokainen askel on askel kohti tervettä ja hyvinvoivaa oppilaitosyhteisöä!
 

 


Kirjoittajat

Mia Vartiainen
Mia Vartiainen
Opetusneuvos, ammatillinen koulutus, Opetushallitus
Pekka Tiitinen
Pekka Tiitinen
Johtava asiantuntija, Opetushallitus
Tuija Artama
Tuija Artama
Opetusneuvos, Opetushallitus