Lukutaito luo tasa-arvoa ja hyvinvointia

Blogi
Lukuliike Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus
Jokaisella on oikeus monipuoliseen lukutaitoon ja lukevaan elämäntapaan. Hyvän lukutaidon saavuttaminen edellyttää toimivia yhteiskunnan tukirakenteita sekä yksilön motivaatiota lukemisen harjoittamiseen koko eliniän ajan.

Pia Lumme

Lapsia lukemassa kirjaa yhdessä.

Viime aikoina julkisuudessa on keskustelu paljon lukutaidosta. Suomalaisten lasten, nuorten ja aikuisten lukutaito on kansainvälisesti verrattuna hyvä. Esimerkiksi PISA-tutkimuksen 2018 mukaan suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden parhaimmistoa.

Huolestuttavaa on, että erityisesti nuorten lukutaito on heikentynyt vuosituhannen alusta selvästi. Kehitys on samansuuntaista muissa OECD-maissa.

Huoli lukutaidon heikkenemisestä on aiheellinen, sillä lukutaito on välttämätön taito yhteiskunnassa pärjäämiselle. Se on koko demokraattisen yhteiskuntamme perusta. YK-liiton sivulla kirjoitetaankin:

– Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.

Lukutaito on kaiken oppimisen perusta

Suomessa lukutaidon heikkenemistä ja alueellista sekä sukupuolista polarisoitumista selittää erityisesti perheiden sosioekonominen asema. Vanhemmilla ja kodilla on iso rooli lapsen lukuinnon ja -taidon kehittymisessä.

Nuoret lukevat yhä vähemmän ja yhä lyhyempiä tekstejä, eikä lukuinto jakaudu tasaisesti. Toiset lukevat paljon, mutta he, joille lukeminen on vaikeaa tai raskasta, lukevat yhä vähemmän. Monipuolinen lukutaito luo kuitenkin pohjan kaikelle oppimiselle, joten kukaan ei voi välttyä lukemiselta.

Monet asiat kilpailevat lasten ja nuorten vapaa-ajasta: lukuharrastus oli aiemmin yleisempää, kun muita vapaa-ajanviettotapoja oli vähemmän tarjolla.

Samaan aikaan lukutaidolta vaaditaan aiempaa enemmän: puhutaan monilukutaidosta. Siihen sisältyy erilaisten tekstien lukemisen ja tulkinnan lisäksi tuottamisen ja arvioinnin taitoja.

Lukutaidon vahvistaminen ei kuulu vain kouluikään. Lukutaidon harjoittelun ensi askeleet otetaan varhaislapsuudessa, ja lukutaidon kehittäminen jatkuu parhaimmillaan koko elämän ajan. Tämän päivän työelämä ja opiskelu vaativat yhtä lailla yhä monipuolisempaa lukutaitoa.

Yhteistyötä lukutaidon vahvistamiseksi

Lukutaidon heikkenemiseen on jo reagoitu muun muassa Lukuliike-toiminnan perustamisella 2019. Viime vuosina opetushenkilöstölle on suunnattu täydennyskoulutusta lukutaidon ja lukuinnon kehittämiseksi ja valtionavustuksilla on tuettu lasten, nuorten ja aikuisten lukutaitoon liittyviä verkostohankkeita.

Vuodenvaihteessa alkaneen kansallisen lukutaitostrategian valmistelussa yhdeksi lähtökohdaksi on otettu verkostotyö ja yhdessä tekeminen. Tavoitteena on laajamittaisella, eri toimijoiden yhteistyöllä vahvistaa kaikenikäisten lukutaitoa Suomessa. Opetushallituksen Lukuliike koordinoi työtä, ja strategia valmistuu loppuvuodesta.

Huoli lukutaidon heikkenemisestä on otettu huomioon monin tavoin myös opetussuunnitelman perusteissa. Lukeminen ja monilukutaito nähdään nyt entistä selkeämmin osana kaikkea oppimista. 

Pitkäjänteistä sitoutumista lukutaitotyöhön

Työn selkänojaksi tarvitaan kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti vahvaa ja johdonmukaista lukutaidon edistämistä. Valtion-, kunta- sekä aluehallinnon välisiä lukutaidon rakenteita ja yhteistyötä on vahvistettava esimerkiksi varmistamalla lukutaitotyöhön kohdennettavat resurssit, kehittämällä eri ammattiryhmien koulutusta ja osaamista lukutaitoon liittyvän tutkimuksen pohjalta.  Lukutaitotyötä ja eri-ikäisten lukutaitoa tulisi myös arvioida systemaattisesti tarjoamalla maksuttomia työkaluja.

Koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi lukutaitotyö tulee ulottaa osaksi perheiden tukea niin neuvoloiden kuin muiden perheitä kohtaavien yhteisöjen avulla. Tarvitaan myös vaikuttavaa ja nuoria puhuttelevaa viestintää lukutaidon merkityksestä.

Lukeminen on tuotava lasten ja nuorten muuttuvaan arkeen, varhaiskasvatukseen, kouluun ja vapaa-aikaan erilaisina teksteinä ja muina ympäristöinä, jotka innostavat lukemaan.

Lukuinnon ja -taidon vahvistaminen on koko yhteiskunnan tehtävä. Lukutaidon tasa-arvoa lisäävä tehtävä on tunnustettava laajasti. Onnistuminen lukutaitotyössä näkyy koko yhteiskunnan hyvinvointina, ja se vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Lukutaitotyön tulee olla pitkäjänteistä, moniammatillista ja systemaattista.

Lukemiseen kannustamalla vahvistamme kestävää ja monipuolisempaa lukutaitoa ja demokraattista yhteiskuntaa.

8.9. vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää

Opetushallituksen Lukuliike toimii kumppanina Read Hour -kampanjassa, jonka lähettiläänä toimii presidentti Sauli Niinistö.  Lisätietoa Lasten ja nuorten säätiön verkkosivuilta.

 

10 faktaa suomalaisten lukutaidosta

1. 60 % suomalaisista kokee lukevansa liian vähän

2. Tieto varhaislukemisen hyödyistä vaikuttaa perheiden lukutottumuksiin

3. Lapselle lukeminen voi antaa lähes vuoden etumatkan koulupolulle

4. Lukutaito eriytyy, sosioekonomisen taustan vaikutus osaamiseen kasvaa

5. Kouluilla on vaihtelevat mahdollisuudet tasa-arvoiseen lukutaitotyöhön

6. Nuoret saa lukemaan yksilöllisillä toimilla

7. Yhteiskunnan on tunnistettava kaikenikäiset heikosti lukevat

8. Monikielisyyden tukeminen edistää kaikkea oppimista

9. Yhteiskunta vaatii meiltä yhä monimuotoisempaa lukutaitoa

10. Joka neljäs suomalainen luki poikkeusaikana enemmän

 

Lähde: Lukukeskus, 10 faktaa lukemisesta. Tiedot päivitetty 5/2021.

 

Tilastot sivulta: Suomen YK-liitto, 2021.

 


Kirjoittaja

Pia Lumme
Kansallisen lukutaitostrategiatyön koordinaattori, Lukuliike, Opetushallitus