Lukutaitotyö ja kielitietoinen opetus tukevat oppimis- ja osaamistason nostamista

Tuoreista raporteista on uutisoitu tammikuun aikana laajasti ja julkinen keskustelu tuloksista on ollut kiivasta. Selitystä tilanteeseen on haettu milloin mistäkin, mutta selvää on, että yksittäiset yhteiskunnalliset, väestörakenteelliset tai kulttuuriset muutokset eivät kehitystä selitä. Syyt muutokseen ovat moninaisia, ja työtä suunnan kääntämiseksi on tehtävä yhteiskunnan eri sektoreilla.

Opetushallitus on julkaissut Kansallisen lukutaitostrategian (2021), ja nyt jatketaan siihen pohjautuvan lukutaito-ohjelman laadintaa. Tässä työssä tullaan huomioimaan myös raporttien tulokset ja toimenpide-ehdotukset. On varmasti paikallaan muistuttaa myös opetussuunnitelman perusteisiin kirjatusta kielitietoisuudesta koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavana periaatteena. Kielitietoisuus tukee lukutaidon kehittymistä ja samalla kaikkea oppimista.

Heikoimmassa asemassa ovat oppilaat, joilla on monia riskitekijöitä

Sivistyskatsauksen mukaan oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet yli 20 vuotta ja kansainvälisesti mitaten lasku on ollut nopeaa. Raporttien yhteisenä havaintona on se, että sosioekonomiset tekijät ovat selvästi yhteydessä oppimiseroihin. Huoltajien koulutus vaikuttaa oppilaiden oppimiseen ja osaamiseen, ja myöhemmin koulutustasoon: korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kouluttautuvat pidemmälle. Karvin seurannassa huomattiin myös alkuopetuksessa olevien koululaisten lukuharrastuksen kytkeytyvän huoltajien koulutustasoon. Vapaa-ajan lukeminen puolestaan korreloi selvästi oppimisen kanssa.

Raporttien yhteisenä havaintona oli, että sosioekonomiset tekijät ovat selvästi yhteydessä oppimiseroihin. 

Perheiden sosioekonominen eriytyminen vaikuttaa todennäköisesti myös siihen, että oppilaiden väliset erot osaamisessa voivat olla todella merkittäviä. Karvin raportin mukaan oppilaiden matematiikan ja äidinkielen osaamistaso eriytyi jo alkuopetuksen aikana. Erot sekä lähtötasossa että kehittymisessä olivat suuria: osa koulutulokkaista aloitti alkuopetuksen tasolta, johon osa lapsista ylsi vasta kolmannella luokalla. 

Suomea toisena kielenä opiskelevilla oppilailla osaaminen ja sen kehittyminen olivat keskimäärin heikommalla tolalla kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla. Osaamistaso vaihteli tosin suuresti myös S2-opetusta saavan ryhmän sisällä. 

Oppimisvaikeudet vaikuttavat osaamisen kehittymiseen ensikielestä riippumatta. Karvin raportissa todetaan, että myös lähisuvun oppimisvaikeudet ovat yhteydessä heikompaan oppimiseen. Kaiken kaikkiaan heikoimmassa tilanteessa näyttävät olevan sellaiset oppilaat, joilla on monia erilaisia riskitekijöitä. 

Kielitietoinen opetus ja kansallinen lukutaito-ohjelma lukutaidon tukena

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti koulussa tulisi huomioida kielitietoinen opetus ja työtavat, jotka ovat keskeisiä keinoja luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa. Kielitietoisuus ja kielitietoinen opetus ovat tärkeitä etenkin nykyisin, kun oppilaiden lukeminen ja siihen suhtautuminen on muutoksessa. Sujuva lukeminen on monille haasteellista ensikielestä riippumatta. Pitempiin teksteihin keskittyminen on vaikeaa, samoin niiden ymmärtäminen ja tulkinta. Digitaalisten tekstien lukeminen edellyttää monilukutaitoa, jota on opetettava, opiskeltava ja opittava.

Karvin seurannassa ilmeni, että vapaa-ajallaan säännöllisesti lukevien ekaluokkalaisten osaamistaso on korkeampi. Päivittäin lukevilla oppilailla oli kokonaisosaamisessa jopa vuoden etumatka muihin oppilaisiin. Lukemisen hyödyt jatkuivat kolmannelle luokalle saakka ja vaikuttivat matematiikankin osaamiseen. Lukemisharrastus edisti myös oppimisen kehitystä. Lukemiseen tarvittavaa motivaatiota voi herättää kielitietoisen opetuksen työtavoilla, kuten yhteisellä lukemisella ja tekstien tarkastelulla. Lukeminen edistää oppimista ja vaikuttaa myönteisesti eri oppiaineiden tekstitaitojen omaksumiseen.

Koska vapaa-ajan lukeminen ja vahva lukutaito ovat yhteydessä oppimistuloksiin ja niiden kehitykseen, on tarpeen tunnistaa lukutaitotyön ja kielitietoisen opetuksen merkittävä rooli oppimis- ja osaamistason nostamisessa. Lukutaitostrategian tavoitteena on edistää monilukutaitoa, lukutaitotyötä ja lukemista Suomessa. Strategian pohjalta toteutettava kansallinen lukutaito-ohjelma vahvistaa lukutaitoa paikallisen, alueellisen ja kansallisen toiminnan avulla. Erityisesti tähtäimessä ovat kaikista heikoimpien lukijoiden osaamisen ja oppimisen tukeminen sekä S2-opetuksessa olevien oppimisen huomioiminen. 

Lukutaidon ja oppimistulosten edistäminen ei voi olla ainoastaan yksittäisten opettajien harteilla, vaan tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä yli hallinto- ja toimialarajojen. Siksi tuoreiden raporttien tulokset ja ehdotukset tullaan ottamaan huomioon lukutaito-ohjelman toimenpiteitä suunnitellessa. 

Heti alkuvuodesta Opetushallituksen Lukuliike jakaa valtionavustusta lukutaidon arviointiin tarkoitettujen työkalujen kehittämiseen. Samoihin aikoihin julkaistaan myös materiaalipaketti kielitietoisen opettamisen tueksi monilukutaidon opetukseen. Lisäksi keväällä pilotoidaan Lukeva varhaiskasvatus -mallia, jolla tuetaan monilukutaidon varhaista kehittymistä sekä varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kasvamista tekstien ja kirjallisuuden maailmaan. Pilotti perustuu aiemmin kehitettyyn Lukeva koulu -malliin.