Miksi kansainvälisyysosaamisesta pitää puhua?

Eurooppa ikääntyy vauhdilla, ja työikäisiä on vuosi vuodelta vähemmän. Myös me Suomessa tarvitsemme paljon lisää maahan muuttavia, jotta maamme säilyy elinvoimaisena ja hyvinvoivana. Tuoreen selvityksen mukaan kansainvälisen osaamisen tarve on merkittävässä kasvussa kaikilla toimialoilla, mikään ala ei enää jää sen ulkopuolelle*.

Suomi on jo nyt monimuotoinen ja kansainvälinen, mikä on meille rikkaus ja voimavara. On todella ilahduttavaa kuulla, että suurin osa maahamme muuttaneista kansainvälisistä opiskelijoista arvostaa yhteiskuntaamme ja sopeutuu Suomeen hyvin**. Vaikeus tutustua suomalaisiin, sosiaalisten verkostojen puute ja ymmärtämättömyys ulkomailla hankittua osaamista kohtaan vaikeuttavat kuitenkin tänne jäämistä ja työllistymistä. Moni päätyy lopulta suuntaamaan muualle töihin.

Yhdessä tekeminen vaatii ymmärrystä ja halua ymmärtää. Onkin panostettava entistä enemmän siihen, että osaamme toimia ystävällisesti ja rakentavasti erilaisista taustoista tulevien henkilöiden kanssa, niin arjen tilanteissa kuin työ- tai opiskeluympäristöissäkin. Meidän täytyy osata pitää arvossa myös oman maamme ulkopuolella hankittua kokemusta ja osaamista. Kansainvälisyysosaaminen tarkoittaa esimerkiksi kielitaitoa sekä ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja toimintatavoista. Kun meillä on kansainvälisyystaitoja, osaamme käyttäytyä muita arvostaen ja kunnioittaen. Olemme vastaanottavaisia erilaisille ihmisille ja ajatuksille sekä avoimia näkemään hyvää monenlaisessa. Ilman näitä taitoja meiltä voi jäädä monta mahdollisuutta käyttämättä ja monta merkityksellistä ihmissuhdetta syntymättä.

Kansainvälisestä osaamisesta on vientivetoiselle maalle myös yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Kansainvälisyystaidoilla on havaittu olevan vahva yhteys  moniin yleisiin työelämävalmiuksiin kuten uteliaisuuteen, tuottavuuteen sekä kykyyn toimia uusissa tilanteissa***. Globaaleilla markkinoilla monimuotoiset työyhteisöt ovat suuri voimavara: paitsi että ne ovat idearikkaita ja innovointikykyisiä, ne myös huomioivat paremmin erityyppiset ihmisryhmät niin asiakkaina, kumppaneina kuin työntekijöinä.

Lapset ja nuoret oppivat koulussa laaja-alaista kulttuurista sivistystä ja vuorovaikutustaitoja. Heitä kannustetaan moninaisuuden ymmärtämiseen ja aktiivisena kansalaisena toimimiseen. Onkin todella tärkeää tukea opettajien osaamista näissä teemoissa.

Entä me muut aikuiset? Tänään Eurooppa-päivänä käynnistyy Euroopan osaamisen teemavuosi, joka nostaa esiin elinikäisen oppimisen. Jokaisella meistä on mahdollisuus – ja velvollisuus – kasvaa ja kehittyä läpi elämänkaaren, haastaa itseämme ja hankkia uusia taitoja.

Kansainvälisyystaitoja oppiakseen ei välttämättä tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan: jokainen voi rikastuttaa elämäänsä ja kehittää ymmärrystään uusilla kokemuksilla myös arkiympäristössään. Kotikansainvälisyyttä löytyy monenlaisesta vapaa-ajan toiminnasta, kuten kulttuurin parista tai maahan muuttaneiden ystävä- tai mentoritoiminnasta. Kansainvälisiä kokemuksia voi myös kerryttää vaikkapa kotisohvalta käsin, kun monille kursseille tai koulutuksiin voi osallistua nykyisin edullisesti ja helposti jopa maapallon toiselta puolelta.

Myös toisessa maassa asumisesta oppii paljon. Oman arkiympäristön ulkopuolella kasvavat muun muassa ongelmanratkaisukyky, sitkeys ja itsevarmuus. Kansainväliset ohjelmat, kuten Erasmus+ ja Nordplus, tarjoavat vaihtoehtoja moniin elämäntilanteisiin vauvasta vaariin. Oppilaitosten lisäksi esimerkiksi vapaa-ajan ryhmittymät, urheiluseurat tai luovan alan yrittäjät voivat hakea rahoitusta erityyppisille ulkomaanjaksoille.

Ympärillämme on yhä useammin monenlaisista kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä, ja juuri nyt on oikea aika panostaa kansainväliseen osaamiseen, moninaisuuden arvostamiseen ja vuorovaikutustaitoihin.

Euroopan osaamisen teemavuosi toteutetaan 9.5.2023–8.5.2024. Vuoden tavoitteena on panostaa erityisesti työikäisten koulutusmahdollisuuksiin ja osaamisen kehittämiseen sekä varmistaa, että osaaminen vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin. Suomessa vuoden keskeiset teemat ovat työikäisten kaiken osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen, jatkuvan oppimisen edistäminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. Elinikäinen ohjaus, maahanmuutto ja tuore tutkimustieto tarjoavat tärkeää tukea teemavuoden tavoitteiden toteuttamiseen. Teemavuotta koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.