Miltä Opetushallituksen lakkautusehdotus näyttää tosiasioiden ja hyvän hallinnon kulmasta?

Elämme erikoisia aikoja. Elokuun ensimmäisellä viikolla kuulimme, että valtiovarainministeriö esittää budjettiehdotuksessaan yhtenä sopeutustoimena nykymuotoisen Opetushallituksen lakkauttamista vuoden 2027 alusta ja että arvioitu säästö on 15 miljoonaa euroa.

Saimme VM:ltä vastauksena tietopyyntöömme, että tausta-asiakirjoja siitä, mitä toimintoja olisi syytä säästää tai laskelmia esityksen taustalla ei ole. Arvion taustana oli käytetty Opetushallituksen julkisen talouden suunnitelmaan 2026–2029 sisältyvän budjettirahoituksen kokonaistasoa.

Ensiksi: Kehittämisrattaiden on pysyttävä liikkeellä

Olen hallinnon kehittämisen vankkumaton kannattaja, ja näiden rattaiden tulee jatkuvasti olla liikkeellä. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on valmisteltu useita vuosia Sivistyshallinto 2030 -hankkeessa uutta virastorakennetta, jossa kymmenestä virastosta muodostuu viisi suurempaa kokonaisuutta vuoden 2026 alusta. 

Opetushallitukseen yhdistyy Kotimaisten kielten keskus, jossa työskentelee tällä hetkellä noin 70 henkilöä. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen virastorakenteesta kesäkuussa 2025 ja esitys sai kannatusta, koska hallinnon rakenteiden kehittäminen nähtiin oikeansuuntaisena ratkaisuna. Sivistyshallinto 2030 -työssä olisi ollut loogista tarkastella Opetushallituksen ja ministeriön välistä suhdetta, mitä ehkä jossain määrin tehtiin, mutta fokus oli pienten virastojen saaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. 

Esitys lakkauttamisesta tarkoittaisi sitä, että tekisimme ensin fuusion ja aloittaisimme samalla Opetushallituksen lakkauttamisen. Investoisimme, ja ennen kuin kaikki investointirahat on edes käytetty, ryhtyisimme tekemään päinvastaista. Sivistyshallinto 2030 -hanke on todella hieno ja kunnianhimoinen kokonaisuus, hallinnon kehittämistä sen syvimmässä merkityksessä.

Toiseksi: Potentiaalinen säästöarvio ei perustunut tietoon

Suomen julkinen hallinto on maailmalla tunnettu hyvästä hallinnosta. 

Nyt saamamme vastaus tietopyyntöön valtiovarainministeriöstä ei vastaa ainakaan läpinäkyvyyden ja tietoperustaisuuden periaatteita. Julkisuudessa esitetty arvio 15 miljoonan euron säästöstä ei ota huomioon valmistelussa olevan yhdistymisen lisäksi esimerkiksi sitä, että nykyinen Opetushallitus koostuu kansallisen koulutuksen kehittämisestä, laajasta palvelukokonaisuudesta tietojärjestelmineen sekä kansainvälistymisestä monessa eri muodossa.

Opetushallitus on osana kehitysyhteistyön laajentamista hyväksytty EU-komission pilariarvioitavaksi organisaatioksi, ja tämä iso sekä merkityksellinen työ käynnistyy tämän syksyn aikana. Lisäksi nykyinen hallitus on toimillaan lisännyt Opetushallituksen tehtäviä muun muassa kielitaitotestauksen laajentuessa.

Meidän yhteydessämme toimii myös kolme erillisyksikköä ja kuusi valtion oppilaitosta. Olemme suuri kirjanpitoyksikkö ja monella tapaa poikkeuksellinen valtion hallinnossa, kaikkiaan 1 400 henkilötyövuotta.

Kolmanneksi: Vallan kolmijako-opin mukaan lainsäädäntö ja toimeenpano ovat erillään

Ehdotuksesta unohtuu vallan kolmijako-oppi, johon Suomen julkisen sektorin toiminta perustuu. 

Ehdotuksessa tehtävät siirrettäisiin ministeriöön, joka olisi samanaikaisesti lainsäädännön valmistelija, kehittäjä ja lakien toimeenpanosta vastaava virasto. Suomessa ministeriö johtaa hallinnonalaa ja vastaa oman hallinnonalansa strategisesta ohjauksesta, lainsäädännön valmistelusta ja politiikkalinjauksista. Se ohjaa virastoja ja laitoksia, jotka toimivat sen alaisuudessa. 

Muutoksella Opetushallituksen tehtävät siirtyisivät lähemmäs poliittista ohjausta. Suomen koulutusjärjestelmää kadehditaan maailmalla, koska se on kauempana poliittisesta ohjauksesta kuin monessa muussa maassa. Koulutusta kehitetään tutkitun tiedon pohjalta. Tämä on arvo, jossa objektiivisuus ja sivistys ovat ytimessä, ei halu tehdä hallituksen näköistä koulutusta, jossa suunta saattaisi vaihtua joka neljäs vuosi.

Neljänneksi: Avoin ja harkittu viestintä on vastuullista johtamista

Miten me Opetushallituksen henkilöstö voimme tällaisten avausten keskellä? 

Ensiksi tuli hämmennys, voiko tämä olla totta. Toiseksi pohdimme, miten tässä tulee lopulta käymään ja kolmanneksi, miten minun käy. Vaikkei esitys saisi tulta alleen, se jättää varmasti leiman meihin organisaationa. 

Vastuullista johtamista on pohtia viestintää kaikissa tilanteissa: miten asioiden julkituominen vaikuttaa kehenkin, tukeeko valittu tyyli asioiden edistymistä ja toiminnan kehittämistä. 

Palaan hyvän hallinnon periaatteisiin, joista avoimuus on yksi keskeinen tekijä. Hyvän henkilöstöpolitiikan mukaista on käydä keskusteluja yhdessä ja etukäteen.

Viidenneksi: Kehitettävää on aina – hyvään pyrimme, täydellistä emme saa

Opetushallituksen toiminnassa on varmasti kehitettävää ja olemme avoimia sen suhteen. Hyvään pyrimme, mutta täydellistä emme saa. 

Opetushallituksesta ja ministeriön suhteesta on tehty 20 viime vuoden aikana useampiakin selvityksiä, joiden johdosta suurempia muutoksia ei ole tehty. Nostan esiin esimerkkinä VM:n tilaaman ja teettämän Opetushallituksen virastoarvioinnin 11/2023 , jonka ytimessä oli suuren ja monimuotoisen kirjanpitoyksikön toiminnan arviointi.

Tehtäviämme on lisätty viime vuosien aikana, mikä on syy myös henkilöstömäärämme kasvuun. Kokonaisuutta onkin siten hyvä arvioida, onko se toimiva ja tehokas. Esitykset kehittämisestä ovat tervetulleita – tehdään ne kuitenkin tietopohjaan ja vaikutusarviointeihin perustuen.

Lopuksi: Todellinen koulutus kehittää mieltä ja sydäntä

Lopuksi toivo voittaa ja uusi päivä taas koittaa. Uskon hyvään huomiseen ja äitini sanoja lainatakseni: "Kyllä kaikki hyvin menee, juuri niin kuin asioiden kuuluukin mennä."

Jotain merkityksellistä ja erityistä meissä Opetushallituksessa on, kun pääsemme tällaiseen listaan yksittäisenä virastona.  
Todellinen koulutus ei kehitä vain mieltä, vaan myös sydäntä – se opettaa meitä olemaan ihmisiksi ihmisille.