Miten kotoutumisen vaikuttavuutta voidaan mitata?
Pääsimme haastattelemaan siivous - ja hoivapalveluja tuottavan Hoiva Oy:n yksikönjohtaja Anna-Liisa Arjamaa. Yrityksen tuotto käytetään Suomen Diakonissalaitoksen säätiön toiminnan tukemiseen. Hoiva rekrytoi moninaisella pohjalla, joten töihin otetaan myös sellaisia työntekijöitä, joilla ei ole virallista pätevyyttä hoiva-alalla tai vielä kehittyvässä vaiheessa oleva suomen kielen taito. Tämän ansiosta myös maahanmuuttaneilla on mahdollisuus työntekoon, työkokemuksen kasvattamiseen ja käytännön kielitaidon oppimiseen. Tämähän kuulostaa sellaiselta vastuulliselta yritystoiminnalta, josta muutkin voisivat ottaa mallia!
Nice Work puolestaan on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jossa on neljä työntekijää ja useita vapaaehtoisia. ”Hanke tukee pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden maahanmuuttaneiden naisten työllistymistä. Vuonna 2019 noin kahdeksankymmentä asiakasta on saanut meiltä neuvontaa ja mentorointia”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Aino Bain. Nice Work tukee naisia osallistumaan aktiivisemmin yhteiskuntaan ja opettaa työllistymiseen tarvittavia taitoja, kuten työnhakua ja siinä tarvittavaa kielitaitoa. Hankkeen verkkosivuilla mainitaan, että yli puolet osallistujista löytävät joko työ -tai opiskelupaikan osallistumisensa aikana. Esimerkiksi eräs osallistuja suoritti Hygieniapassin ja sai vakituisen työpaikan yksityisessä päiväkodissa.
Hankkeiden tulokset - tekoja vai vaikutuksia?
Opimme haastatteluista meille uutta tietoa kotoutumista ja sen tukemisesta, mutta jäimme pohtimaan tekojen ja hankkeiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Ymmärtääksemme millaisia yhteiskunnallisia ja rakenteellisia muutoksia ne tuottavat, täytyy ensin ymmärtää, miksi niihin on ryhdytty. Millaisiin tarpeisiin ne vastaavat? Mitä niillä tavoitellaan? Entä millaisilla resursseilla niitä tehdään? Millaisia toimintoja ja prosesseja esimerkiksi kotoutumista tukeviin hankkeisiin kuuluu?
Tässä kokeilussa havaitsimme, että resurssien ja toimien selvittäminen on helppoa, mutta vaikutusten ymmärtäminen on huomattavasti vaikeampaa. Hanketyöntekijöiden haastattelu on helppoa, ja resursseista ja toimenpiteistä on tarjolla runsaasti tietoa. Mutta miten voimme saada tietoa siitä muutoksesta, joka näiden tekojen seurauksena ihmisissä tapahtuu?
Vaikutus ja vaikuttavuus vaativat muutosta toiminnassa, ajattelussa tai asenteissa. Kun arvioimme kotoutumista tukevien toimien vaikutusta ja vaikuttavuutta, voimme tulkita tuloksia monesta eri näkökulmasta. Yhteiskunnan kannalta työllistyttyään maahanmuuttaneen voidaan nähdä onnistuneen kotoutumisessaan. Yrityksen näkökulmasta maahanmuuttaneiden työllistäminen puolestaan kasvattaa tuottavuutta. Mutta mitä tiedetään kotoutumista tukevien toimien vaikutuksesta ja vaikuttavuudesta Suomeen muuttaneen näkökulmasta? Millaisia muutoksia maahanmuuttaneissa tapahtuu kotoutuessa?
Luottamus ja turvallisuudentunne vaikuttavuustavoitteina
Siksi kysyimmekin Somaliasta Suomeen kolme vuotta sitten muuttaneelta Sumayalta hänen kokemuksistaan kotoutumisesta. Hän on suorittanut useita kielikursseja ja hän on saanut suomalaisen ystävän Punaisen Ristin SuomiKamu-ohjelman kautta. Nyt Sumaya opiskelee aikuisten peruskoulussa Suomen Diakoniaopistossa ja haluaa jatkaa opintojaan. Hänen mielestään suomen kielen osaaminen on tärkeää ja avainasemassa kotoutumisen onnistumisessa. Suomalaisen ystävänsä ansiosta hän kokee saaneensa suomalaisen perheen. Sumaya tuntee olonsa turvalliseksi ja uskoo omien tekojensa olevan merkityksellisiä.
Luottamus ympäröiviin ihmisiin ja yhteiskuntaan on kotoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, ja sen rakentaminen on kaksisuuntaista vuorovaikutusta maahanmuuttaneen ja muun yhteiskunnan välillä. Pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleita naisia työllistävä Nice Work on onnistuessaan esimerkki luottamuksen luomisesta tai palauttamisesta, ja samaa voi sanoa myös Hoivasta. Jälleen kuitenkin päädytään toimenpiteiden tasolle, kun ajattelun ytimessä tulisi olla yksilö. Sumayan haastattelun avulla voimme ymmärtää, kuinka tärkeäksi luottamus sekä yhteiskuntaan että sen yksittäisiin jäseniin koetaan. Keskitytäänkö kotoutumisen tukemisessa tarpeeksi luottamuksen syntymiseen? Kuinka hyvin nykyinen kotoutumisjärjestelmä tekee oman osuutensa luottamuksen rakentamisessa? Kuinka yhteiskunnan luotettavuutta voisi parantaa?
Kirjoittajat: Juho Rantala ja Mustafa Ince