Käytön kasvun vuosi 2020

Blogi
MPASSid Digitaalisuus
Kulunut vuosi piti meidät kiireisenä. Olemme sekä järjestäneet tapahtumia, että vierailleet niissä. Toki virtuaalisesti, kuten ajan henkeen kuuluu. Maaliskuussa huomasimme, että helmikuuhun verrattuna kirjautumisten määrä oli noussut 260 000:sta 670 000:een ja samalla uuteen ennätykseen. Huhtikuu nosti edelleen kirjautumismääriä yli 810 000:een.

Vuoden 2020 alussa lupasimme vuodelle käytettävyyden parantamista, tietomallin muutosta sekä luottamusverkoston yhteisöllisyyden tiivistämistä

Järjestimme Goforen fasilitoimana työpajan, jossa aiheina olivat MPASSid:n tietomalli ja uloskirjautuminen. Esittelimme tietomalliin suunnitellut keskeiset muutokset sekä muutosprosessin alustavan aikataulun. Keskustelimme myös siitä miten uloskirjautumistoiminnallisuus (logout) on käytännössä mahdoton ratkaista  yhteiskäyttöisten laitteiden maailmassa. 

Huhtikuussa tiedotimme 22.4. Visman Wilmaan tekemästä muutoksesta, joka esti turvakielto-oppilaiden kirjautumisen MPASSid-palveluihin. Muutoksen johdosta opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus linjasivat tarkemmin  turvakielto-oppilaiden tietojen välittämistä MPASSid-luottamusverkostossa. Linjauksen seuraksena Wilman toimittaja Visma muutti Wilman toiminnallisuutta niin, että opetuksen tai koulutuksen järjestäjä pystyi valitsemaan välitetäänkö turvakielto-oppilaiden tietoja eteenpäin vai ei.

Muutos oli merkittävä, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tietomallia päivitettiin pilottivaiheen jälkeen. Syyskuussa käyttöön otettu versio 1.1 toi mukanaan malliin kolme uutta tietoa: kansallisen oppijanumeron, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän OID-numeron sekä nimen.

Kesäkuussa viestimme useaan otteeseen MPASSid: tietomallin tulevista muutoksista. Muutos oli merkittävä, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tietomallia päivitettiin pilottivaiheen jälkeen. Syyskuussa käyttöön otettu versio 1.1 toi mukanaan malliin kolme uutta tietoa: kansallisen oppijanumeron, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän OID-numeron sekä nimen. 

Huhtikuun perinteiset ITK-päivät jäivät pandemiatilanteen vuoksi väliin.

Elokuussa osallistuimme Digikillan järjestämään verkkoseminaariin, jossa keskusteltiin mm. MPASSid:n tulevasta tietomallipäivityksestä, kevään turvakielto-oppilaita koskeneista linjauksista ja oppijanumeron myöntämisestä myös opettajille. Opetusministeriöstä kerrottiin, että työn alla on ehdotus  lakimuutoksesta ns. Koski-lakiin, jonka myötä oppijanumero voitaisiin välittää ja luoda myös opettajille. Läpi mennessään se voisi edetä käytännössä vuonna 2021.

Digitaalisten palvelujen saavutettavuus on osa parempaa käyttäjäkokemusta. Digitaaliset palvelut kuuluvat kaikkien ulottuville. Kartoitimme palvelun saavutettavuutta WCAG 2.1-määrityksen mukaisesti ja sen pohjalta ryhdyimme parantamaan havaittuja epäkohtia. Syyskuussa julkaisimme sivuillamme palvelun saavutettavuusselosteen, joka käsittää niin verkkosivut, wiki-sivut kuin kouluvalintasivun.

MPASSid:lla on vielä paljon kasvun mahdollisuuksia muun muassa kirjautumisten määrissä. Vuoden aikana järjestettävissä yhteisötapaamisissa etsimme keinoja, joilla nykyisten palvelua vain vähän käyttävien opetuksen tai koulutuksen järjestäjien käyttöä saataisiin kasvatettua. Haastattelimme muutamia MPASSid:tä paljon käyttäviä opetuksen tai koulutuksen järjestäjiä ja saimme heiltä hyviä neuvoja ja vinkkejä. Joulukuisessa yhteisötapaamisessamme – Tehokäytön hyödyt käytiin läpi näitä hyviä käytänteitä. Asia herätti paljon keskustelua ja opimme, että “tehokäyttäjille” on yhteistä 

  • tietohallinnon selkeät linjaukset yhtenäisen käyttökokemuksen puolesta,
  • opetuksen ja tietohallinnon läheinen yhteistyö sekä
  • oppilaskohtaiset laitteet ja ns. oppilaan työpöydän hyödyntäminen.

Keskeinen motiivi tehokäyttäjille on palveluiden käyttöönoton helppous. MPASSid:n hyöty näkyykin juuri ajan säästönä uuden palvelun käyttöönotossa.

Oppilaan työpöytä on ohjelmisto, johon opettaja voi kerätä valmiiksi opetuksessa tarvittavat digitaaliset palvelut. Kun oppilaan työpöytä on kytketty MPASSid:n tarjoamaan kertakirjautumiseen, niin palveluihin ei tarvitse kirjautua erikseen, vaan oppilas vain klikkaa palvelut auki työpöydältä. 

Keskeinen motiivi tehokäyttäjille on palveluiden käyttöönoton helppous. MPASSid:n hyöty näkyykin juuri ajan säästönä uuden palvelun käyttöönotossa. Mitä laajemmin eri palveluihin pääsee saman kirjautumisen kautta, sitä suurempi ajan ja vaivan säästö opettajille ja oppijoille.

Mennyt vuosi on ollut ennen kaikkea käytön määrän lisääntymistä

Mennyt vuosi on ollut ennen kaikkea käytön määrän lisääntymistä. Uusia opetuksen tai koulutuksen järjestäjiä ei ole juurikaan liittynyt, eikä uusia palveluitakaan ole tullut kuin muutama. Tästä huolimatta käytön määrä on nelinkertaistunut edellisvuoteen verrattuna. MPASSid on astunut uuteen vaiheeseen, jolle on leimallista vakiintunut toiminta ja kasvava käyttö. MPASSid:n isosiskon, korkeakoulujen Haka-luottamusverkoston kehityksen perustella ennustamme, että MPASSid:n kehitys jatkuu lähivuosina yhä uusien palveluiden liittyessä mukaan.

Tässä vaiheessa onkin luonteva, että palvelun kehityshankkeena käynnistänyt opetus- ja kulttuuriministeriö astuu askeleen taaemmas ja Opetushallitus ottaa keskeisen roolin perus-  ja toisen asteen koulutuksen merkittäväksi tuotantopalveluksi kasvaneesta MPASSid:sta. Tästä kuitenkin lisää seuraavassa jutussamme.