Olisiko nyt aika vahvistaa teidän lukionne kansainvälisyyttä?
Petri Lehikoinen ja Mika Saarinen
Opiskelijan kansainvälistä osaamista kartutetaan eri oppiaineiden, niiden välisen yhteistyön sekä laaja-alaisen osaamisen avulla. Opiskelijaa ohjataan aktiiviseen ja suunnitelmalliseen kansainväliseen toimintaan hyödyntämällä sekä kotikansainvälisyyttä että kansainvälistä liikkuvuutta.
Kansainvälistä osaamista vahvistavat lukion laaja-alaisen osaamisen osa-alueista etenkin globaali- ja kulttuuriosaaminen, vuorovaikutusosaaminen ja yhteiskunnallinen osaaminen. Tavoitteina on edistää muun muassa maailmankansalaisen asennetta, kielitaitoa, kulttuurisen moninaisuuden ymmärrystä, eettistä toimijuutta rajattomassa media- ja teknologiamaailmassa sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista.
Pandemiavuodet ovat koetelleet etenkin kansainvälistä liikkuvuutta. Kaikilla lukioilla on onneksi myös arkipäivän kansainvälisyyttä. Jo opiskelijoiden ja opettajien omat taustat, osaaminen ja vapaa-ajan harrastukset tuovat kansainvälisyyden elementtejä lukion arkeen. Virtuaalinen kansainvälinen yhteistyö tai kotikansainvälistyminen rakennetaan monessa lukiossa tietoisesti osaksi opintoja. Kieliopinnot ovat olleet perinteinen – vaikkei mitenkään ainoa – väylä kansainvälisyyteen. Suomen lukioissa on lisäksi ollut paljon pitkäjänteistä ja tarkasti suunniteltua kansainvälistä toimintaa kuten kumppanuushankkeita, vaihto- tai ulkomaanjaksoja ja opettajien täydennyskoulutusta. Ne nivoutuvat sekä opetukseen että koulun kehittämiseen ja yhteistyöverkostoihin. Tämä toiminta on nyt virkoamassa pahimman pandemiatilanteen hellitettyä.
Lukiokoulutuksen yhdeksi perustehtäväksi on kirjattu, että sen on ohjattava opiskelijaa kasvamaan maailmankansalaisuuteen. Taustalla on vahva arvopohjaisuus ja sivistysnäkökulma sekä linkki muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan. Kansainvälinen oppimisympäristö on omiaan kehittämään esimerkiksi uteliaisuutta, resilienssiä ja oman elämän hallintakykyjä.
Uusien opetussuunnitelmien myötä onkin syytä kurottaa kohti strategisempaa ja tasa-arvoisempaa otetta lukiokoulutuksen kansainvälisyydessä. Tähän pääsee kartoittamalla ja arvioimalla jo olemassa olevaa kansainvälistä toimintaa ja kumppanuuksia monipuolisesti ja avarakatseisesti: rakentamalla vahvuuksien päälle, mahdollisesti karsimalla jotain pois perinteisestä tarjonnasta ja analysoimalla, missä on aukkoja sekä pohtimalla, mistä voisi saada aineksia vahvemman kansainvälisyysosaamisen tarjontaan omassa lukiossa.
EU:n uusi ohjelmakausi ja Erasmus+ -ohjelma 2021–2027 tarjoavat tälle työlle erinomaisia työkaluja. Esimerkiksi lukioiden Erasmus+ -akkreditointi mahdollistaa pitkäjänteisen ja varman pohjan opiskelija- ja opettajavaihtojen kehittämiseen. Uudella ohjelmakaudella voidaan Erasmus+ -apurahojen turvin toteuttaa tasa-arvoisesti sekä ryhmävaihtoja että pidempikestoisia yksilövaihtoja. Yhä useammalle lukiolaiselle on nyt mahdollista opiskella jopa koko lukukausi tai -vuosi ulkomailla. Ja kuten aiemminkin, antavat Erasmus+ -ohjelman kumppanuushankkeet erinomaisen mahdollisuuden kehittää esimerkiksi kestävän kehityksen, hyvinvoinnin, kielikoulutuksen tai digitalisaation hankkeita kansainvälisessä yhteistyössä.
Olisiko tämä lukuvuosi se, jolloin myös teidän lukiossanne lähdetään vahvistamaan opiskelijoiden kansainvälisyysosaamista?
Kirjoittaja
