11.1.2023

Opetushallituksen kehittämistyö kohtaa Sitran megatrendit

Blogi
Koulutuksen kehittäminen
Sitran juuri julkaisemassa globaaleja kehityssuuntia kuvaavassa megatrendiselvityksessä korostuu yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan aktiivinen toiminta. Tulevaisuuteen vaikuttaminen tarkoittaa myös kannan ottamista siihen, mihin suuntaan muutosta pitäisi ohjata tai millaista muutosta pitäisi vahvistaa.

Nuoret pitävät käsissään maapalloa ja hymyilevät.
Kuva: Getty Umages - franckreporter

Opetushallituksessa megatrendeihin otetaan kantaa hankkeiden, ohjelmien ja valtionavustustoiminnan kautta. Hankkeiden strateginen painoarvo kasvaa sitä mukaa mitä enemmän pystymme näkemään hankkeiden taustalla olevia kasvatukseen, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyvien ilmiöiden kokonaisriippuvuuksia. Tavoitteena on panostaa asioihin, jotka nähdään globaalien muutostrendien sekä kasvatuksen, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen näkökulmista tärkeinä ja joilla on vaikutusta käytännön opetustyöhön.

Luonnon kantokyky murenee

Luonnon kantokyvyn mureneminen vaikuttaa muihin megatrendeihin ja on siten kaikkien kehityskulkujen keskiössä. Sen estämisessä on keskeistä ekologisen kestävyysosaamisen lisääminen kasvatuksessa ja koulutuksessa. Kestävyyskasvatus koostuu muun muassa kestävyyden monitahoisuuden ymmärtämisestä  ja konkreettisesta toiminnasta kestävän kehityksen edistämiseksi. Näihin teemoihin kytkeytyy Opetushallituksen Kestävyyskasvatuksen kehittämishanke, joka tukee ja koordinoi koulujen ja oppilaitosten hankkeita. Niiden keskiössä on toimintakulttuurin  muutos kohti ekologsesti kestävämpää tulevaisuutta ja osaamisen lisääminen ilmastonmuutoksen hillinnästästä.

Hyvinvoinnin haasteet kasvavat

Hyvinvoivan ja kestävän tulevaisuuden ennakointi ja hallinta edellyttää kasvatuksessa ja koulutuksessa terveyden ja turvallisuuden näkökulmien syventämistä. On tärkeää tukea kasvatusta ja koulutusta vastaamaan hyvinvoinnin haasteisiin, joita lapset ja nuoret tänä päivänä kohtaavat. Kasvatuksen ja koulutuksen yhdintehtävistä huolehtiminen eli lapsen ja nuoren oppimisen mahdollistaminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä kotien kanssa, on tähän kehityskulkuun varautumisessa keskeistä.

Vaikka koulu jo olemassaolollaan ylläpitää erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia, se ei pysty vastaamaan haasteisiin, jollei ydintehtävistä huolehdita vielä nykyistä paremmin. Siihen tarvitaan ammattitaitoisia ja turvallisia aikuisia, joilla on mahdollisuus aidosti kohdata lapsi ja nuori.

Hyvinvoinnin haasteiden kasvuun kytkeytyy sitouttava kouluyhteisötyöhanke, joka tukee kouluun kiinnittymistä perusopetuksessa. Hankkeessa uudistetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja koulutetaan henkilöstöä lukuvuonna 2023-2024. Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisyn kehittämishankkeessa tuotetut ohjeet ja valmisteilla oleva sivusto rohkaisevat jokaista tunnistamaan näitä ilmiöitä aiempaa paremmin sekä puuttumaan niihin.

Liikkumisen vähentyminen ja terveysosaamisen haasteet heikentävät lasten ja nuorten terveyttä  ja lisäävät mielen hyvinvoinnin ongelmia. Terveysosaamiseen kuuluu muun muasa terveyteen liittyvien valintojen tekeminen. Näihin haasteisiin vastaavat Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmat, jotka edistävät hyvinvointia, oppimista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä työrauhaa. Tulevaisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus turvalliseen ja terveelliseen koulupolkuun sekä hyvinvointia tukeviin palveluihin. Harrastamisen Suomen mallin myötä yhä useampi lapsi ja nuori on voinut löytää mieluisan harrastuksen riippumatta perheen sosioekonomisesta asemasta, asuinpaikasta, kodin etäisyydestä harrastuksiin taikka lapsen tai nuoren sairaudesta tai vammasta.

  • Liikkuva varhaiskasvatus
  • Liikkuva koulu
  • Liikkuva opiskelu
  • Harrastamisen Suomen malli

  • Demokratian kamppailu kovenee

  • Demokratia on Sitran selvityksen mukaan vahvistamisen ja uudistamisen tarpeessa, jotta demokratiat pärjäävät kriisien keskellä tulevaisuudessakin. Tämä edellyttää erityisesti demokraattisen osallistumisen edistämistä ja uusia vaikuttamisen tapoja. Opetushallituksen koordinoimassa  pilottihankkeessa mukana olevat koulut kehittävät uusia malleja ja toimintatapoja demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen yhteistyössä viiden eri yliopiston sekä lukuisien järjestöjen ja organisaatioiden kanssa. Lasten ja nuorten osallisuutta ja heidän tietoisuuttaan omista oikeuksista vahvistaa myös Opetushallituksen hanke, jossa tuotetaan lapsen oikeuksien oppimateriaalia jokaiselle ikäluokalle.

  • Kilpailu digivallasta kiihtyy

  • Teknologinen kehitys, digitalisaatio ja digivallan keskittyminen voi Sitran mukaan johtaa johtaa ihmisten yhteiskunnallisen toimijuuden eriytymiseen. Yhteiskunnallinen osallisuus vaatii teknisten valmiuksien lisäksi kriittistä teknologialukutaitoa, joka on ymmärrystä muuttuneesta media- ja informaatioympäristöstä. Sitran mukaan digitaalisen sivistyksen merkitys kasvaa. Suomen digikompassissa digitaalista sivistystä kuvataan muun muassa yksilön ja yhteiskunnan henkisenä pääomana, joka edistää keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta digitalisoituvaan yhteiskuntaan.

  • Kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa varmistamme, että jokaisella lapsella ja nuorella Suomessa on kyky toimia aktiivisesti ja vastuullisesti digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tämän tueksi Opetushallitus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ovat yhteistyössä määritelleet lapsen ja nuoren hyvän digitaalisen osaamisen. Digitaaliseen osaamiseen kuuluu muun muassa mis- ja disinformaation tunnistaminen ja torjunta, algoritmien ymmärtäminen sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksien tunnistaminen datataloudessa. Sitran ja Opetushallityksen päivittämä digiprofiilitesti datatalouden ymmärtämiseksi soveltuu perusopetuksen yläluokille ja toiselle asteelle.

  • Digitaaliseen osaamiseen liittyy kiinteästi monilukutaito, joka kattaa perinteisen tekstin lukemisen ja tuottamisen lisäksi esimerkiksi media- ja datanlukutaitoon liittyvän osaamisen. Opetushallituksen julkaiseman Kansallisen lukutaitostrategian 2030 toimeenpano edistää monilukutaitoa kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti kehittämällä työn tueksi tarvittavaa yhteistyötä, työvälineitä, palveluita ja materiaaleja. Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman monilukutaitoisin maa vuoteen 2030 mennessä. Nämä digitaalisen osaamisen ja monilukutaidon edistymistä koskevat tavoitteet tukevat megatrendeissä mainitun digitaalisen sivistyksen perustaa.  

  • Talouden perusta rakoilee

  • Viimeisin Sitran megatrendeistä on Talouden perusta rakoilee. Tähän liittyen ekologisen pääoman lisäksi tulee uudistaa myös sosiaalista pääomaa, eli huolehtia muun muassa osaamisesta, sivistyksestä ja jaetuista arvoista. Tarvitsemme moniäänistä keskustelua ja uudenlaisia toimintatapoja, jotta vallitsevat sivistysihanteemme päivittyisivät vastaamaan nykyajan monimutkaisiin ongelmiin. Tämä periaate on ollut tärkeä myös valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittämisessä. Lisäksi opettajankoulutusfoorumi on laatinut kehittämisohjelman vuosille 2022–2026, jonka keskeisenä tavoitteena on kehittää opettajien perus- ja perehdyttämiskoulutusta sekä uranaikaista jatkuvaa oppimista niin, että opetushenkilöstön laaja-alainen perusosaaminen sekä uutta luova asiantuntijuus kehittyvät. Esimerkkejä koulutusteemoista ovat Sitran megatrendeissäkin mainitut luontokadon pysäyttäminen ja planetaarinen terveys, digitaalisen osaamisen edistäminen, globaali- ja demokratiakasvatus sekä lisäksi inklusiivisuuden johtaminen.
  • Opetushallitus on tukenut useimpia edellä kuvattuja hankkeita ja ohjelmia myös valtionavustuksin. Valtionavustustoiminnassa on parhaillaan meneillään perusteellinen uudistamisprosessi, jossa valtiovarainministeriön johdolla kehitetään uutta toimintamallia, joka vahvistaa valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa yhteistyötä viranomaisten kesken. Opetushallitus on aktiivisesti mukana kehittämistyössä.
  • Ajatus, että tulevaisuutta tehdään yhdessä ja siihen vaikutetaan tässä hetkessä on lohdullinen. Kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa parempaa tulevaisuutta tehdään joka päivä ja se on läsnä jokaisessa oppimistilanteessa. Rakennetetaan tulevaisuutta vaikuttamalla ja ylläpitämällä toivoa paremmasta huomisesta yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Ja kuten Sitran selvityksessäkin todetaan, reilu, kestävä ja innostava tulevaisuus on mahdollinen, mutta se ei tapahdu itsestään. 

  • Kirjoittajat:

  • Merita Bruun, Sini Enqvist, Elisa Helin, Kyösti Husso, Hanna Joensuu, Hanna Järvenpää, Marjaana Kopperi, Tiina M. Kärkkäinen, Päivi Leppänen, Riina Länsikallio, Matti Ranta, Timo Sinivuori, Helena Suomela ja Tarja Vartiainen

    Kirjoittajat työskentelevät Opetushallituksen Kasvatus, koulutus, osaaminen päätoimintoon kuuluvassa Kehittämisen tuki -yksikössä.