Oppiminen epävarmuudessa - dialogi yhteisen ymmärryksen ja tiedonkeruun välineenä

”Nuoret eivät halua selviytyä, vaan elää.”

”Koen tarvitsevani jotain muuta kuin itseni, että pärjään.”

Dialogin käyminen on tapa luoda yhteistä ymmärrystä monimutkaisista asioista. Dialogilla rakennetaan ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista yhteistyössä kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten kesken. Opetushallituksen viime keväänä järjestämä dialogi koulutusalan ammattilaisille oli osa kansallisten dialogien kokonaisuutta. Nuorille toisen asteen opiskelijoille syksyllä järjestetty dialogi oli osa Hyvin sanottu -keskustelufestivaalia Hämeenlinnassa. 

Oppimisympäristö ja hyvinvointi vaikuttavat oppimiseen

Dialogeissa pohdittiin etenkin kouluissa ja oppilaitoksissa viihtymistä sekä niin oppijoiden kuin henkilöstön hyvinvointia. Ammattilaisten kokemuksissa korostui huoli omasta ja työtovereiden jaksamisesta sekä oppilaiden hyvinvoinnista ja pitkistä poissaoloista. Opettajien huolta herätti myös pakolaisina Suomeen tulleiden lasten ja nuorten hyvinvointi. Vaikka heidän sopeutumisensa uuteen ympäristöön on iso prosessi, niin heidän innostuksensa ja toivonsa tulevaisuudesta tarttuvat myös muihin. 

Opettajat pitivät tärkeänä rakentaa turvallista arkea, jossa on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia tehdä yhdessä asioita nuorten kanssa.  Nuorten kokemusten mukaan hyvinvointiin puolestaan vaikutti se, miten he kokivat oppivansa ja viihtyvänsä koulussa tai oppilaitoksessa. Opetustyyli, opettajan tuki ja oppilaiden kohtelu vaikuttavat paljon. Vaikka koulussa olisi vaikeaa, nuoret kokivat koulutuksen välttämättömäksi tulevaisuutensa kannalta. 

”Arjesta selviytyminen onnistuu, kun on pieniä tavoitteita.”

”Aikuisen tarve käsinkosketeltava.” 

Nuorten elämä ja perhe vaikuttavat oppimiseen

Nuorten mukaan heidän elämäänsä vaikuttavia asioita olivat esimerkiksi ystävät, harrastukset, yksinäisyys ja yhteisöön kuuluminen. Vaikuttamisen ja oman elämänsä päätöksenteon rinnalle nuoret toivoivat tukea siihen, miten vapautta tulisi hyödyntää ja heidän tulisi kantaa omista teoistaan vastuuta. Ylipäänsä itsenäistyminen koettiin hankalana. Erityisesti oman talouden turvaaminen huolestutti nuoria. 

Nuoret pohtivat paljon perheiden erilaisten tilanteiden vaikutusta opiskeluun ja mahdollisuuksiin elämässä. Erityisesti taloudellisen aseman ja vanhempien koulutuksen koettiin merkitsevän paljon. Samaa asiaa pohtivat myös ammattilaiset omassa dialogissaan. Perheen tukea koulunkäymiseen pidettiin tärkeänä. 

Vaikka dialogeissa nostettiin esiin epävarmuudesta kumpuavia huolia, molemmissa dialogeissa suunnattiin ajatuksia myönteisen tulevaisuuskuvan rakentamiseen. Ammattilaiset kokivat moniammatillisen yhteistyön tärkeäksi varsinkin niin sanottujen pirullisten yhteiskunnallisten ongelmien, kuten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ratkaisemisessa. Toisen ihmisten tuki ja vuorovaikutus ylipäänsä koettiin merkitykselliseksi. Toivon nähtiin syntyvän tekemisessä ja vuorovaikutuksessa.

”On hienoa huomata, että kriiseistä ja epävarmuudesta huolimatta on voitu toimia, on tartuttu toimiin, eikä ole lannistuttu.”

Dialogi yhteisen ymmärryksen ja tiedonkeruun välineenä

Erätauko-menetelmällä toteutetuissa dialogeissa kuultuja ajatuksia ja kokemuksia hyödynnetään myös osana Opetushallituksen työtä. Dialogit toivat monesta näkökulmasta tietoa oppimisesta epävarmuudessa. Asiat kuten yksinäisyyden ja syrjäytymisen kokemukset, oppimisen haasteet ja mahdollisuudet tai huoltajien tuki ovat yhteen kietoutuneita. Tämä haastaa kehittämään kasvatusta ja koulutusta systeemisesti niin, että voimme huomioida ilmiöiden yhteisvaikutuksia oppijoiden ja ammattilaisten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin oppia. Monialaista yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän. Kun yhteiskunnan haasteet lisääntyvät, tarvitaan myös tukea koteihin ja vahvistusta kodin ja koulun yhteistyöhön. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi rakentavaa ja ohjattua keskustelua tarvitaan jatkossakin.

Erityisen tärkeää on jatkaa dialogityötä nuorten oppijoiden kanssa, jottemme erkaannu heidän todellisuuksistaan. Tarvitaan laajaa näkemystä, miten nuoret voivat ja miten tilannetta parannetaan. Etenkin yläkouluaikana eriytymiskehitys saattaa syventyä ja kouluun kiinnittyminen heikentyä. On tärkeää pitää huolta nuorten tulevaisuususkosta, jotta heillä on mahdollisuuksia ja osaamista tehdä oman elämänsä kannalta viisaita valintoja. 

Molemmissa dialogeissa oli hienoa nähdä, miten osallistujat uppoutuivat keskusteluun ja hiljenivät kuuntelemaan toisiaan. Osallistujat kokivat yhteisen keskustelun ja toisten kuulemisen erityisen tärkeänä. He tunsivat dialogin tuovan ihmisiä lähemmäs toisiaan ja auttavan näkemään itseään osana isompaa kokonaisuutta. Etenkin nuorten dialogissa keskittymisen ja läsnäolon pystyi miltei käsin koskemaan. 

”Tärkeä olisi kysyä ja kuunnella nuorten mielipiteitä, kuten esimerkiksi tässä tilaisuudessa.”

Sitaatit ovat lainauksia nuorten ja koulutuksen ja kasvatuksen alan ammattilaisten dialogien puheenvuoroista.