Osaamiskumouksellinen tulevaisuus

Blogi
Ennakointi
Maistuvatko friteeratut heinäsirkat? Ehkä eivät juuri nyt, mutta entä tulevaisuudessa? Tuhoaako teknologia työpaikkoja vai luoko kenties uusia? Onko Kiina suurin kauppakumppanimme vuonna 2035? Olemmeko osaamiskumouksen kynnyksellä? Näihin kysymyksiin meistä kukaan ei varmuudella osaa vastata. Mutta aina voi yrittää.

Kari Nyyssölä

Kesäkuussa joukko työelämän ja koulutuksen asiantuntijoita kokoontui eDelfoi-paneeliin pohtimaan, miltä maailma näyttää vuonna 2035. Tätä rohkeiden ja innokkaiden visionäärien joukkoa kutsumme Osaamisen ennakointifoorumiksi. Syntyi runsaasti aineistoa, jota käymme parhaillaan läpi. Joitakin tuloksista voi kuitenkin paljastaa jo tässä vaiheessa.

Megatrendit ovat muutoksen isoja aaltoja tai linjoja, joilla on selkeä kehityssuunta. Erityisen merkityksellisiksi megatrendeiksi koettiin vanhat tutut: digitalisoituminen, tekoäly ja automatisoituminen. Demokratisoitumisen merkitys taas arvioitiin selvästi pienemmäksi kuin muiden megatrendien. Demokratia ja yhteiskuntien menestys ovat kulkeneet käsi kädessä, mutta nyt tuo yhteys näyttää heikentyneen.

Driverit taas ovat aineettomia voimatekijöitä – esimerkiksi uskomuksia tai päämääriä – jotka saattavat heikentää tai voimistaa ilmiöiden kehittymistä. Toisin kuin järkälemäisillä megatrendeillä niillä on aina inhimillinen alkuperä ja ne ovat usein luonteeltaan poliittisia.

Drivereista todennäköisimpinä pidettiin yhteiskunnallista vakautta, palvelukokemuksen merkitystä markkinoilla, uusiutuvaa energiaa ja tekoälyn itseoppivaa vaihetta. Sote-menojen kasvun taittumiseen panelistit eivät uskoneet, vaikka pitivätkin sitä tärkeänä.

Monet nykytrendit näyttäisivät jatkuvan tulevaisuudessakin, erityisesti maahanmuutto ja itsensä työllistämisen yleistyminen. Masennuslääkkeiden käytön paneeli taas ennakoi tasaantuvan.

Joskus ennakoinnissa on hypättävä rohkeasti epävarmuuteen. Tätä ajattelua edustavat signaalit. Ne ovat ilmiöitä, jotka eivät juuri nyt ole erityisen merkityksellisiä mutta voivat muodostua sellaisiksi tulevaisuudessa.

Alustatalouden läpimurtoa ja Kiinan nousua tärkeimmäksi kauppakumppaniksi pidettiin varsin todennäköisinä. ”Kiinaistumista” ei kuitenkaan pidetty erityisen toivottavana ilmiönä.

Paneelin kanta horjui, kun kysyttiin, luoko teknologia enemmän työpaikkoja kuin tuhoaa. Väitettä ei pidetty kovin todennäköisenä ja vastaukset hajaantuivat. Toivottavana työpaikkojen syntymistä toki pidettiin.

Niin, ne poloiset heinäsirkat. Panelisteille esitettiin väittämä, jonka mukaan vuonna 2035 suomalaisten ravinnosta keskimäärin neljännes koostuu hyönteisistä. Kovin suurta kannatusta väittämä ei panelisteilta saanut.

Sen sijaan usko osaamiskumoukseen oli vahva. Panelisteille esitettiin Esko Kilven ajatus: "Osaaminen ei ole yksilön vaan yksilöiden välisen vuorovaikutuksen ominaisuus." Enemmistö piti tätä tärkeänä ja myös toivottavana. Tällaiseen kumouksellisuuteen voisi hyvinkin hurahtaa.


Kirjoittaja

Kari Nyyssölä
Kari Nyyssölä
Opetusneuvos, yksikön päällikkö, Opetushallitus