Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien avulla piirretään yhteiset suuntaviivat pedagogiselle työlle
Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma määrittelee, ohjaa ja tukee varhaiskasvatuksen järjestämistä ja pedagogista työtä. Varhaiskasvatuksen järjestäjien vastuulla on laatia ja hyväksyä paikalliset suunnitelmat, jotka pohjautuvat valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Suunnitelmaa tehdessä tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmat tarkentavat valtakunnallisia Opetushallituksen laatimia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, mutta niistä ei voida jättää pois mitään varhaiskasvatuslain, asetuksen tai perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä.
Me Opetushallituksessa tarvitsemme varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmatyötä varten lisätietoa ja ymmärrystä siitä, miten paikalliset vasut on laadittu ja miten niissä on kuvattu esimerkiksi paikallisia erityispiirteitä ja painotuksia. Tietoa on tähän mennessä saatu muun muassa tutkimuksesta, verkostoista, varhaiskasvatushenkilöstön esittämistä kysymyksistä, Karvin arviointiraporteista ja yhteisistä keskusteluista, mutta systemaattinen tiedonkeruu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Olemme nyt vahvistaneet ymmärrystämme vertailemalla ePerusteet-verkkosivulle tallennettuja eri kuntien paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Vertailun satunnaisotannassa oli mukana isoja, keskikokoisia ja pieniä kuntia eri puolilta Suomea. Vertailussa tarkastelimme, miten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) mukaan paikallisesti päätettävät asiat on kirjattu opetussuunnitelmiin. Vertailun avulla saimme tietoa, jonka avulla voimme tukea paikallista vasutyötä entistä paremmin tulevaisuudessa, esimerkiksi tukimateriaalin ja kirjoituspajojen avulla.
Koko henkilöstön on tärkeää osallistua suunnitelmien käyttöönottamiseen ja kehittämiseen
Vertailussa ilmeni, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat varsin vaihtelevia sisällöiltään. Kaikissa vertailukunnissa on käytetty pohjana perusteiden tekstiä, mutta paikallisten tarkennusten laajuudessa on eroja. Osassa opetussuunnitelmia rakenne on kokonaisuudessaan johdonmukainen ja esimerkiksi perusteteksti ja paikallisesti päätettävät asiat erottuvat toisistaan. Osassa suunnitelmia taas perusteteksti ja paikalliset tarkennukset sekoittuvat keskenään tai jopa puuttuvat. Selkeä rakenne helpottaisi luettavuutta ja paikallisten tarkennusten, kuten erilaisten prosessien tunnistamista. Oli ilahduttavaa huomata, että paikalliset erityispiirteet ja varhaiskasvatuksen kuvailu näkyvät monissa suunnitelmissa. Omaleimaisuus ja persoonallisuus saavat näkyä ja tekevät suunnitelmasta lähestyttävän ja tunnistettavan ”meidän näköisen vasun”.
Laadukkaat varhaiskasvatussuunnitelmat konkretisoivat ja sitä kautta yhtenäistävät paikallisia käytäntöjä. Tällä edistetään jokaisen lapsen yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteuttamista. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle paikallinen vasu on pedagoginen työväline, joka ohjaa pedagogista toimintaa ja sen kehittämistä. Vertailun yhtenä johtopäätöksenä voimme todeta, että varhaiskasvatuksen järjestäjien olisi tärkeää tarkastella, kehittää ja päivittää paikallisia vasuja säännöllisesti. Näin varmistetaan, että kansalliset ja paikalliset tavoitteet ja sisällöt ovat ajan tasalla. Paikallisten vasujen kehittäminen ja toimeenpano on jatkuva prosessi, johon koko henkilöstön tulee osallistua pitkäjänteisesti. Yhteinen pedagoginen kieli ja yhteinen ymmärrys arvoista ja tavoitteista auttavat vahvistamaan ja kehittämään oppivan yhteisön toimintakulttuuria Keskustelun ja arvioinnin kautta nousee esiin vahvuuksia, joista tulee pitää kiinni ja toisaalta myös kehittämistarpeita, joihin tulee tarttua.
Johtaja tarvitsee näkemystä pedagogisen johtamisen suuntaviivoista
Varhaiskasvatuksen johtamisen lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Johtajan tehtävä on luoda edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle. Paikallisen vasun toimeenpanon johtaminen, yksikköön sopivien rakenteiden luominen ja pedagogisen keskustelun ylläpitäminen ovat keskeisimpiä varhaiskasvatuksen johtamistehtäviä. Kun johtajalla on selkeä näkemys oman pedagogisen johtamisen suuntaviivoista, antaa se henkilöstölle ja tiimeille varmuutta suunnitella ja toimia tavoitteellisesti paikallisen vasun mukaan. Kaikki valinnat ja ratkaisut, joita johtaja ja henkilöstö tekevät, heijastelevat sitä, miten paikallinen vasu ohjaa pedagogista työtä ja lasten kokemaa varhaiskasvatuspäivää.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus eli Karvi julkaisi lokakuun lopussa paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista ja johtamista käsittelevät arvioinnit. Karvi esimerkiksi toi esiin johtajan tehtävän haasteena tehtävän laajuutta. Arviointiraportin tulokset ja kehittämissuositukset antavat niin Opetushallitukselle kuin varhaiskasvatuksen ammattilaisille tärkeää tietoa, mihin asioihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota vasutyössä. Kannustamme käyttämään arviointitietoa oman kehittämistyön tukena.
Jaetaan osaamista ja oivalluksia, kun kohtaamme
Meidän tehtävämme Opetushallituksessa on tukea varhaiskasvatussuunnitelmien mukaan toteutettavaa varhaiskasvatusta. Siksi olemme koonneet muun muassa Työn tueksi varhaiskasvatuksessa -verkkosivun. Sivustolta löytyy monipuolisesti tukimateriaalia varhaiskasvatuksen ammattilaisille muun muassa Karvin esiin nostamien kehittämissuositusten tarkastelun ja monialaisen työn tueksi. Paikallista työtä tukevat myös Opetushallituksen Loisto-Tindra- ja Reimari-kehittämisverkostot, joissa käydään keskustelua ajankohtaisista asioista sekä jaetaan osaamista ja oivalluksia.
Jotta lapsen oikeus saada laadukasta varhaiskasvatusta toteutuisi parhaalla tavalla, tarvitaan vuoropuhelua yhteisestä suunnasta varhaiskasvatuksen kansallisessa kehittämisessä ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamisessa. Olemme kiinnostuneita kuulemaan, millaista lisätukea Opetushallitus voisi tarjota paikalliselle opetussuunnitelmatyölle.
Kirjoittajat
Kati Costiander, opetusneuvos
Kati Kaplin-Sainio, opetusneuvos
Charlotta Rehn, opetusneuvos
Sari Viira, korkeakouluharjoittelija
Lähetä kehittämisehdotuksesi meille 31.12.2023 mennessä osoitteeseen varhaiskasvatus [at] oph.fi
muistathan lisätä viestiin mukaan myös yhteystietosi, niin voimme olla tarvittaessa yhteydessä.