Perustetyössä katsotaan kohti tulevaisuutta

Opetushallituksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi. Tässä blogissa tulevaisuustiedon hyödyntämistä pohditaan kuitenkin hieman tunnetumman tehtävämme perustetyön eli opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden valmistelun kautta.

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu erityisesti perusopetuksesta. Nyt tarkastelun kohteena on se, miten tulevaisuustietoa käytetään ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteiden ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelussa.

Tulevaisuustieto auttaa navigoimaan muuttuvassa maailmassa

Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Teknologian kehitys, yhteiskunnalliset muutokset ja globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat syvällisesti siihen, millaisia taitoja ja osaamista tulevaisuuden kansalaisilta vaaditaan.

Tämän vuoksi on välttämätöntä, että perusteiden valmistelussa hyödynnetään tulevaisuustietoa – ei ainoastaan ennakoimaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, vaan myös varmistamaan, että opetus pysyy ajassa kiinni ja valmistaa oppilaita ja opiskelijoita kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja hyödyntämään sen mahdollisuudet. Perustetyön ytimessä on kysymys siitä, miten voimme parhaiten varustaa lapsia ja nuoria elämään ja menestymään muuttuvassa maailmassa.

Ytimessä on kysymys siitä, miten varustamme lapsia ja nuoria elämään ja menestymään muuttuvassa maailmassa.

Perusteiden valmistelun taustaksi on tarpeen tunnistaa toimintaympäristön muutokset ja kunakin aikana keskeiset megatrendit. Ammatillisessa koulutuksessa on viime aikoina tehty töitä erityisesti digitalisaation ja vihreän siirtymän teemojen parissa. Ne liittyvät kaikkiin ammatteihin, joihinkin ammatteihin vielä enemmän kuin muihin. Pohdinnan kohteena on ollut, millaista osaamista tarvitsevat kaikki ja mikä toisaalta on ammattikohtaista osaamista.

Tulevaisuustiedon moottorina lukion opetussuunnitelmatyössä toimii tavoite laaja-alaisen osaamisen vahvistamisesta. Sen osa-alueet muodostavat kaikille oppiaineille yhteiset tavoitteet ja luovat tulevaisuusorientoituneen raamin koko koulutukselle. Laaja-alaiseen osaamiseen liittyviä (peruste)tekstejä laadittaessa on pidetty mielessä esimerkiksi Sitran ja tulevaisuustutkijoiden esittelemiä megatrendejä sekä teemaan liittyviä kansainvälisiä viitekehyksiä.  

Perustetyössä katse on tulevaisuudessa, mutta myös tässä hetkessä

Tulevaisuustyö on tuonut lukion opetussuunnitelman perusteisiin 6 laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta, joita tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa: hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Näistä osaamisista puolet liittyy elämänhallintaan ja puolet vastuulliseen vaikuttamiseen.

Hyvinvointiosaaminen nähdään sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta. Opinnoissa tutustutaan esimerkiksi yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja globaaleihin keinoihin, joiden avulla edistetään yhteisöjen ja ekosysteemien hyvinvointia. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus toimia ja oppia yhdessä sekä löytää tapoja muuttuvan maailman epävarmuuden kohtaamiseen.

Myös ammatillisessa koulutuksessa pyritään siihen, että perusteet ovat tulevaisuusorientoituneita eivätkä menneisyyteen tuijottavia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden pitää voida osoittaa osaamisensa käytännön tekemisessä työpaikoilla. Oppimisen tavoitteet ja sisällöt on siis kirjoitettava tämän päivän lähtökohdista, mutta samalla silmällä pitäen ammattien muutoksia lähitulevaisuudessa.  

Ennakointitieto voi osaltaan auttaa tunnistamaan ammattien sisällä syntyviä tehtäväkokonaisuuksia, joihin tarvitaan kokonaan uusia tutkinnonosia. Esimerkiksi akkuteollisuuden ja kiertotalouden työtehtäviin on lisätty uudet tutkinnon osat, kun on tunnistettu näiden olevan keskeisiä uusia ja nousevia työkokonaisuuksia.

Miten tulevaisuustyötä voisi hyödyntää entistä paremmin?

Yleissivistävän koulutuksen laaja-alainen osaaminen on alue, johon kannattaa jatkossakin panostaa. Se sitoo tulevaisuusajattelun koko perustetyöhön ja sitä kautta paikallisiin opetussuunnitelmiin ja oppilaiden ja opiskelijoiden arkeen.

Perustetyötä tekevien asiantuntijoiden tulee harjoittaa myös omaa tulevaisuuslukutaitoaan, jotta opiskelijoita pystytään mahdollisimman hyvin tukemaan tulevaisuustaitojen vahvistamisessa. Jatkoa varten tulisi perustetyössä muiden työryhmien joukossa olla myös tulevaisuustyöryhmä, joka huolehtisi olennaisten tulevaisuusnäkökulmien huomioimisesta.

Tulevaisuusorientoituneessa perustetyössä ovat avainasemassa myös systeeminen ymmärrys asioiden välisistä linkityksistä ja kokonaisvaltainen tarkastelu. Tästä esimerkkinä vaikkapa ymmärrys siitä, että hyvinvointi ei ole vain ihmisyksilön sisäinen asia, vaan edellyttää yhteisön ja koko maapallon hyvinvointia.

Tekstin taustaksi on haastateltu ammatillisen koulutuksen yksikön päällikköä Anne Liimataista ja lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön yksikön päällikköä Petri Lehikoista.