Sukelletaan varhaiskasvatuksen kielten rikkaaseen maailmaan

Päiväkodissa puheensorina kuuluu eteiseen asti. Jokaisella lapsella on vuorollaan asiaa opettaja Liisalle; joku haluaa kertoa, mitä eilen tapahtui pehmoapinalle kotona, toinen kysyä, milloin lähdetään metsäretkelle. Ryhmän yhdestä nurkkauksesta huudetaan häntä apuun selvittämään leikissä syntynyttä erimielisyyttä. Sohvalla kaksi lasta odottaa lastenhoitaja Danielia jatkamaan kirjan lukemista. Yksi lapsista tulee näyttämään sosionomi Annalle viikonlopun aikana tullutta haavaa ja ilmeellään osoittaa, että siihen sattui. Tämä oli pieni kurkistus yhteen päivään varhaiskasvatuksessa ja tilanteisiin, joissa ammattilaisten tärkeä tehtävä on varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus ilmaista itseään, tulla ymmärretyksi ja ymmärtää toisia.

Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen kielen käyttötaitoa ja puheen tuottamisen taitoja monissa tilanteissa. Esimerkiksi kun lapsi haluaa kertoa eilisen tapahtumista, päiväkodin ja perhepäivähoidon henkilöstö voi kannatella lapsen kertomusta esittämällä kysymyksiä, antamalla aikaa ja eläytymällä kertomukseen. On tärkeää, että lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja häntä rohkaistaan puhumaan. Lasten kysymykset taas ovat oiva tilaisuus keskustella yhdessä, ja harjoitella puheen vuorottelua ja vahvistaa tilannetietoisen kielen käyttöä. Lapsi saa kokemuksia oman mielipiteen kertomisesta, perustelemisesta ja erilaisista vaikuttamisen tavoista.

Leikissä tullutta erimielisyyttä aikuiset voivat ratkoa yhdessä lasten kanssa antamalla jokaiselle vuorollaan mahdollisuuden kertoa, mitä tapahtui ja ohjata kuuntelemaan toisia. Samalla lapset harjoittelevat tunnistamaan ja sanallistamaan tunteitaan. Tässä jossa apuna voidaan käyttää esimerkiksi tunnekortteja. Myös piirtämisen avulla voidaan miettiä yhdessä vaihtoehtoisia ratkaisuja, ja valita niistä tähän hetkeen sopivin.

Lukuhetket, lorut ja pelit kartuttavat lapsen sanavarastoa

Säännölliset lukuhetket ja monipuolinen lastenkirjallisuus rikastavat lapsen kielen ymmärtämisen taitoja ja laajentavat sanavarastoa. Ääneen lukeminen kuuluu jokaiseen varhaiskasvatuspäivään – ne ovat mukavia yhteisiä hetkiä, mutta myös pedagogisesti suunniteltua ja ohjattua toimintaa. Vuorovaikutteinen lukeminen mahdollistaa lasten osallistumisen ja keskustelemisen. Kirjan kuvista voidaan esimerkiksi nimetä yksityiskohtia, ihmetellä tarinan tapahtumia, pohtia mitä seuraavaksi tapahtuu, tai miksi tarinan hahmot tuntevat ja käyttäytyvät eri tavoin. Kun tarina on jo tuttu, lapset voivat kertoa omin sanoin tarinasta ja keksiä sille itse jatkoa. Näin tarinat alkavat elää lasten leikeissä ja keskusteluissa.  

Kirjojen lukemisen lisäksi esimerkiksi pelit ja sääntöleikit, joissa nimetään ja kuvaillaan asioita, edistävät lasten kielellisen muistin ja sanavarannon kehittymistä. Kielellä ja sanoilla leikittely ja niillä hassuttelu innostavat kaikenikäisiä lapsia. Laulut, lorut ja riimittelyt sopivat mainiosti kaikkiin varhaiskasvatuspäivän tilanteisiin. Kielitietoisuuden kehittymisen kannalta on tärkeää havainnoida ja tutkia kieltä yhdessä lasten kanssa. Lasten huomiota suunnataan vähitellen sanojen merkityksistä kielen muotoihin ja rakenteisiin, kuten tavuihin, kirjaimiin ja äänteisiin. 

Sanattomatkin viestit ovat tärkeitä

Sensitiivinen ammattilainen huomioi lapsen vuorovaikutuksen eri muodot ja sanattomat viestit, esimerkiksi silloin kun lapsi satuttaa itsensä tai pahoittaa mielensä. Eleet ja ilmeet kuuluvat erottamattomasti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, ja niiden merkitys korostuu erityisesti pienillä lapsilla. Kielen ymmärtämistä ja kielellistä ilmaisua tuetaan ja laajennetaan mm. kuvien ja esineiden sekä runsaan kielellisen mallintamisen avulla. Kieli tukee ajattelun ja kommunikoinnin taitojen kehitystä – kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien kehittymistä. Lapsen kielen kehitys etenee yksilöllisesti, ja hänelle on tärkeää antaa aikaa ja mahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin. Varhaiskasvatuksen tärkeä tehtävä on samalla tukea lasten kielellisten identiteettien kehittymistä ja huomioida, että kodeissa voidaan puhua monia kieliä. Kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta tehdään ryhmässä näkyväksi yhteistyössä huoltajien kanssa. Tämä tukee osaltaan lasten kielellisten identiteettien kehittymistä, kun lapsi saa kokea omat kielensä arvokkaiksi.

Vasuista vauhtia -teemaviikon ja Maailman suurimman varhaiskasvatuksen vanhempainillan tavoitteena on tänä vuonna nostaa esiin kielen oppimisen ja kielitietoisuuden merkitystä. Vaikka teemaviikko kestää vain hetken, ei kielten rikas maailma katoa ympäriltämme.

Tervetuloa mukaan!

Kirjoittajat

Kati Costiander, opetusneuvos
Kati Kaplin-Sainio, opetusneuvos
Charlotta Rehn, undervisningsråd