Suomalaistoimijoilla on merkittävä rooli koulutuksen kehittämisessä Afrikassa

Blogi
FINCEED Kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälistyminen Koulutuksen kehittäminen Koulutusvienti Globaali yhteistyö Erasmus+ Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ korkeakoulutukselle HEI ICI / HEP Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus
Suomalaiset koulutusalan toimijat ovat tehneet pitkäjänteisesti yhteistyötä koulutuksen kehittämisessä Afrikan maiden kanssa, ja edellytykset laajentaa tätä yhteistyötä myös tulevaisuudessa ovat lupaavat.

AnneSophie Hokkanen ja Sini Piippo

AnneSophie Hokkanen ja Sini Piippo

Afrikan mantereen maita yhdistää nuori väestö, ja koulutuksella onkin keskeinen rooli ajatellen mantereen tulevaisuutta. Tämä avaa mahdollisuuksia niin afrikkalaisille kuin suomalaisille koulutusalan toimijoille kehittää ja oppia toisiltaan koulutuksen alalla. Näemme tämän Opetushallituksessa tärkeäksi, ja olemmekin pyrkineet vahvistamaan suomalaisten koulutusalan toimijoiden yhteistyötä Afrikan mantereen ja laajemmin globaalin etelän kumppanien kanssa. 

Tätä koulutuksen kehittämistyötä on tuettu eri rahoitusmuodoin. EU-rahoituksen painoarvo Afrikka-yhteistyön tukemisessa on noussut merkittäväksi viime vuosien aikana. Suomalaisten kokemuksesta esimerkkinä toimii se, että vuonna 2022 korkeakoulutuksen Erasmus+ -ohjelman kapasiteetinvahvistamishankkeissa suomalaiskorkeakouluilla oli Euroopan maista eniten koordinoituja hankkeita Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Tämä on mielestämme melkoinen saavutus ja osoitus suomalaisten korkeakoulujen syvästä osaamisesta ja verkostoitumisesta Afrikan mantereella. Lisäksi tämä kertoo kansallisen rahoituksen tuella tehdyn yhteistyön vaikuttavuudesta, joka kantaa hedelmää myös EU-yhteistyössä.  

Korkeakoulujen menestys osoittaa, että potentiaalia suomalaisten vahvempaan rooliin myös ammatillisen koulutuksen vahvistamisessa Afrikassa on olemassa. EU-rahoitus on tuonut tähän uudenlaisia mahdollisuuksia. 

Yhdeksi tärkeäksi kehittämisen kohteeksi Afrikassa on identifioitu myös ammatillisen koulutuksen tarve ja sen laatu. Suomen vahva osaaminen ammatillisesta koulutuksesta, ammattikorkeakoulut ja yhteistyö sektoreiden ovat tässä kehittämistyössä eduksi. Korkeakoulujen menestys osoittaa, että potentiaalia suomalaisten vahvempaan rooliin myös ammatillisen koulutuksen vahvistamisessa Afrikassa on olemassa. EU-rahoitus on tuonut tähän uudenlaisia mahdollisuuksia. 

Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus FinCEED on uudenlainen vahvistus, joka tukee yhä laajemmin suomalaisen osaamisen hyödyntämistä globaalisti ja Suomen roolia globaalin oppimisen kriisin ratkaisuissa. Opetushallitus on lisäksi tällä hetkellä mukana EU:n pilariarvoinnissa, jonka valmistuminen mahdollistaa EU:n rahoittamien kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnoinnin. Suomalaistoimijoiden onkin mahdollista päästä jatkossa yhä vahvemmin mukaan koulutuksen kehittämiseen Afrikan maiden kanssa esimerkiksi Euroopan tason yhteistyötä tiivistävien Team Europe -aloitteiden kautta, joista moni kohdistuu Afrikkaan. Opetushallitus on jo mukana kahdessa Euroopan komission rahoittamassa Afrikan alueellisessa aloitteessa, joista toinen tukee opettajankoulutusta (100 miljoonaa euroa) ja toinen ammatillista koulutusta (75 miljoonaa euroa).

Afrikka-suhteiden merkitys korostuu EU:n Afrikka-strategian ja Suomen Afrikka-strategian kautta. Yhtenä esimerkkinä tiivistyvistä suhteista ja yhteistyömahdollisuuksista on kesällä 2023 hyväksytty EU-Afrikka Innovaatioagenda, jonka toteutuksessa korkeakoulutuksella tulee olemaan tärkeä rooli. Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen Afrikka-strategian toimeenpanosuunnitelma summaa yhteen Suomen toimia Afrikan kumppanien kanssa. Toimenpideohjelman seuraaminen onkin osoittanut meille sen, miten paljon koulutussektorilla jo tehdään, ja että potentiaali myös lisätä yhteistyötä koulutussektorin kehittämiseen ja innovaatioiden löytämiseen yhdessä afrikkalaisten kumppaneiden kanssa on merkittävää.   

Afrikan ja globaalin etelän kanssa tehtävässä yhteistyössä nousevat vahvasti esille yhteistyön vastavuoroisuus ja yhteistyön eettiset edellytykset.

Afrikan ja globaalin etelän kanssa tehtävässä yhteistyössä nousevat vahvasti esille yhteistyön vastavuoroisuus ja yhteistyön eettiset edellytykset. Opetushallitus on vuoden 2023 aikana yhteistyössä suomalaisten edunsaajien sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa kehittänyt koulutuksen sektoreille yhteisiä ohjeistuksia eettisestä yhteistyöstä globaalin etelän kanssa. Ohjeistuksen neljäksi päätemaksi ovat nousseet luottamuksen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen, vallan epätasapainon tunnistaminen, tiedon saavutettavuuden ja päätöksenteon läpinäkyvyyden varmistamien sekä kielen ja kontekstien erilaisuuden roolien tunnistaminen. 

On hyödyllistä tarkastella toisiaan täydentävänä kokonaisuutena niitä eri rahoitusmuotoja, joita on tarjolla globaalin etelän kanssa tehtävään yhteistyöhön. Olemme Opetushallituksessa nähneet tärkeäksi koota yhteen globaalin etelän kanssa yhteistyötä tekevät hanketoimijat rahoitusmuodosta riippumatta. Myös hanketoimijat ovat kokeneet tämän laajemman verkostoitumisen hyödylliseksi. Olemme myös keränneet yhteen yhdelle verkkosivulle Opetushallituksen tukimuodot tämän yhteistyön tueksi. Sivulta näkee myös maakohtaisesti, miten laajaa hankeyhteistyötä suomalaisilla on käynnissä Afrikan maiden kanssa. 

Suomalaisilla on erittäin hyvät edellytykset ottaa yhä vahvempaa roolia tulevina vuosina. Tähän tarvitaan kuitenkin tiivistä yhteistyötä kansallisella tasolla. Suomalaistoimijat voivat olla ylpeitä jo tehdystä työstä ja jatkaa aktiivista roolia koulutuksen kehittämisessä Afrikan maiden kanssa. Yhteistyöstä on molemminpuolinen hyöty: mekin kehitämme osaamistamme yhteisen koulutuksen kehittämisen kautta.  

Haluamme myös jatkossa olla mukana tukemassa tätä tärkeää työtä!


Kirjoittaja

AnneSophie Hokkanen ja Sini Piippo
AnneSophie Hokkanen ja Sini Piippo