Suomi elää kansainvälisyydestä
Samu Seitsalo
Kansainvälisyys on monin tavoin läsnä arjessamme. 2020-luvulla kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää niin yrityksissä, oppilaitoksissa kuin korkeakouluissa, sillä kehittäminen ja innovaatiot edellyttävät uudenlaista ajattelua. Myös koulutusjärjestelmämme on kyettävä houkuttelemaan asiantuntijoita, joilla on kyky ja into toimia kansainvälisillä areenoilla.
Koulutuksenkaan kehittäminen ei kuitenkaan onnistu pelkästään suomalaisen osaamisen voimin.
Jos tarkastellaan Suomen väestönkehitystä pelkkien syntymien valossa, kahtena viimeisimpänä vuotena väestömme väheni yli 35 000 henkilöllä. Vain kahden vuoden aikana on siis hävinnyt syntymäkaupunkini Nokian verran asukkaita. Alhaisen syntyvyyden voidaan odottaa tulevina vuosina Suomessa jatkuvan, sillä syntyvyys on ollut jo vuodesta 2015 alkaen pienempää kuin kuolleisuus.
Samalla Opetushallituksen ja Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) tuottamassa työvoiman koulutustarvetiedoissa ennakoidaan työvoimatarpeen kasvavan entisestään tulevaisuudessa. Nuorempien ikäluokkien tuoma työvoima ei riitä avautuvien työpaikkojen täyttymiseen tai edes eläköityvien paikkaamiseen. Eri alojen ammattilaisia on siis tärkeä saada Suomeen myös ulkomailta.
Monilla aloilla uusien yritysten onkin pyrittävä heti alusta alkaen kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisiä osaajia tarvitaan Suomeen nimenomaan sellaisille aloille, joilla henkilöstöstä on pulaa tai halutaan laajentaa kansainvälisiä verkostoja. Näin tuetaan Suomen kasvua, kansainvälistymistä ja innovaatiotoimintaa.
Työelämässä tarvitaan nyt ja jatkossa sekä kansainvälistymistä että vahvoja kansainvälistymistaitoja, joilla on tärkeä yhteys moniin arjessa hyödyllisiin työelämätaitoihin.
Kansainvälistyminen auttaa ymmärtämään erilaisia kulttuureita, ajattelutapoja ja arvoja. Laajempi ymmärrys taas edistää avoimuutta, auttaa luomaan kansainvälisiä verkostoja ja luo monimuotoisuutta yhteisöihin. Avoin yhteiskunta ja talous edellyttävät meitä huomioimaan myös muiden näkemykset.
Kansainväliset osaajat ovat elintärkeitä Suomen kaltaiselle maalle, jossa panostetaan innovaatioihin ja vientiteollisuuden merkitys taloudelle on suuri. Monimuotoinen kansainvälinen opiskelijakunta ja henkilöstö luovat myös pohjan korkeatasoiselle tutkimukselle ja korkeakoulutukselle. Jatkossa meidän kannattaakin panostaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämiseen sekä ennen kaikkea siihen, että Suomeen tulleet opiskelijat myös valmistuttuaan työllistyvät Suomen markkinoille.
Mitä suomalaiset työnantajat voivat tehdä, jotta työpaikoista saadaan vastaanottavaisempia? Kotimaisten kielten osaamista on tärkeä vahvistaa, mutta samalla kannattaa pohtia, olisiko kielitaitovaatimuksista mahdollisuutta joustaa.
Yrityksissä olisi hyvä huomioida myös se, että kieltä voi oppia yhtä lailla työtä tehdessä.
On tärkeää, että Suomeen muutoin, kun opiskelun kautta tulleiden henkilöiden osaaminen saadaan niin ikään täysimittaisesti käyttöön. Opetushallituksen tehtävänä on tukea näitä tavoitteita, huomioimalla niin kansainvälisten osaajien, yritysten kuin yhteiskunnan tarpeet.