Vaikuttavaa ammatillista koulutusta – fokuksessa työelämän tarpeet ja työllistyminen

Digitalisaatio, tekoälyn hyödyntäminen ja vihreä siirtymä edellyttävät perustavia muutoksia työn tekemisen tapoihin sekä siihen, mitä ylipäänsä eri ammateissa tehdään. Muutoskykyä ja uuden oppimisen taitoja tarvitaan oikeastaan kaikissa ammateissa. Toisaalta työn tekeminen edellyttää perustaitoja, jotka voivat pysyä eri aikoina lähtökohdiltaan samoina. Kampaaja tarvitsee työssään edelleen saksien käyttötaitoja, ja rakennustyömaalla vasara on korvaamaton väline. 

Ammatillisen koulutuksen polun valinneille keskeistä on se, että nuoret saavat perustaidot tiettyyn ammattiin. Lisäksi tavoitteena on, että he oppivat ammattisivistystä, yleisiä eri ammateissa ja elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.  Ammatillinen perustutkinto on laadittu siten, että se antaa valmiudet työelämässä toimimiseen sekä jatko-opintoihin korkeakoulussa.

Rahoitusjärjestelmää on hallitusohjelman mukaisesti tarkoitus uudistaa.

Tilastojen mukaan usea nuori jää ilman työ- tai jatko-opintopaikkaa ammatillisen tutkinnon jälkeen. Työttömäksi jää yli kymmenen prosenttia. Tähän halutaan nyt puuttua. Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää on tarkoitus uudistaa siten, että se kannustaisi suuntaamaan koulutusta tukemaan työmarkkinoiden tarpeita ja opiskelijoiden työllistymistä. Näin pyritään varmistamaan, että työelämä saa tuottavuuden ja talouskasvun kannalta tärkeää työvoimaa ja toisaalta nuoret eivät syrjäydy, vaan saavat mielekkään uran joko siirtyen työelämään ja ammattialan tehtäviin tai jatkamalla korkea-asteen opintoihin. 

Nykyinen hallitusohjelma tunnistaa ammatillisen koulutuksen tehtävän sekä nuorten oppivelvollisten kouluttamisessa että aikuisten jatkuvassa oppimisessa. Ammatillisessa koulutuksessa yli 20-vuotiaita opiskelijoita on noin 65 prosenttia. Heistä noin 80 prosenttia on suorittamassa koko tutkintoa. Aikuisopiskelijoille riittää usein lyhyemmätkin koulutukset ja yksittäisten tutkinnon osien suorittaminen. Aikuisopiskelijoilla osaamisen päivittämisen tai täydentämisen tarpeet ovat usein hyvin spesifejä, ammattialarajojen yli meneviä tai geneerisiä taitoja, kuten esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisosaamisen hankkimista. 

Yksittäiset tutkinnon osat voivat olla nopea väylä uuteen osaamiseen.

Opetushallituksessa olemme aloittaneet työn ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden kehittämiseksi siten, että ne mahdollistavat entistä joustavammat valinnat. Yhtenäistämme tutkinnon osien laajuuksia ja lisäämme työelämän tarpeiden mukaisesti tutkintoihin mahdollisuuden valita tutkinnon osan toisista tutkinnon perusteista tai korkeakouluopinnoista. Lisäksi lisäämme perusteisiin paikallisiin työelämän tarpeisiin perustuvan tutkinnon osan valintamahdollisuuden. 

Tutkinnon osat laaditaan vastaamaan ammattien edellyttämää osaamista siten, että niistä muodostuu itsenäisesti arvioitavia työelämälähtöisiä kokonaisuuksia. Parhaillaan laadimme erillisiä tutkinnon osia digitaalisen ja vihreän siirtymän osaamisen vahvistamiseksi. Näitä voi jatkossa hyödyntää soveltaen toimialakohtaisia tarpeita.

Tutkinnon perusteet, jotka mahdollistavat joustavat valinnat, eivät vielä yksin riitä. Työelämälle ja oppijoille pitää tarjota joustavia osaamisen hankkimisen mahdollisuuksia. Koulutuksen järjestäjät voivat jo nykyisten säädösten puitteissa tarjota tutkinnon osia ja näistä koostettavia osaamiskokonaisuuksia osana koulutustarjontaansa. Yksittäisten tutkinnon osien suorittamiselle tulee tunnistaa tärkeä rooli niin työelämässä kuin oppijoiden keskuudessa nopeana väylänä uuden osaamisen hankkimiseen. 

Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta voidaan mitata sen tuottamalla osaamisella. Oleellista on, millaista osaamista opiskelijat ovat ammatillisessa koulutuksessa hankkineet ja miten he tätä osaamista hyödyntävät työelämän eri ammateissa tai jatko-opinnoissa. Vaikuttavuus syntyy siitä, että tuotetaan tarvittavaa osaamista ja siitä, että hankittu osaaminen otetaan käyttöön.