Viisi harhaluuloa perusopetuksen arvioinnista

Blogi
Perusopetus
Oppimisen arvioinnista on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua. Aihe on tärkeä, kiinnostava ja ajankohtainen. Valitettavan usein keskustelussa menevät kuitenkin sekaisin kansallisen tason määräykset ja paikallisesti päätettävät asiat. Mitä opetussuunnitelman perusteissa siis ihan oikeasti sanotaan oppimisen arvioinnista?

Eija Kauppinen ja Erja Vitikka

Harhaluulo 1: Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma – sama asia

Eivät ole. Opetussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen määräys, jonka Opetushallitus laatii. Perusteiden pohjalta kunnat laativat paikalliset opetussuunnitelmansa.

Omassa opetussuunnitelmassaan kukin kunta kuvaa opetuksen tavoitteet ja sen, miten päivittäisen koulutyön järjestää. Kunnat myös linjaavat siitä, miten arviointi käytännössä toteutetaan ja millaisia menetelmiä siinä käytetään.

Harhaluulo 2: Opettaja ei enää vastaa arvioinnista

Ei pidä paikkaansa. Opettaja tekee arviointipäätökset ja antaa oppilaille lukuvuosiarviot.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat monipuolista, jatkuvaa ja oppimista tukevaa arviointia. Arviointikeskustelut ja itsearviointi auttavat oppilasta pohtimaan omaa osaamistaan ja sen kehittymistä.

Lukuvuosiarviointia ei kuitenkaan voi antaa oppilaan itsearvioinnin tai neuvottelun perusteella. Arviointia ei myöskään voi ulkoistaa hallinto-ohjelmalle tai sähköiselle sovellukselle.

Harhaluulo 3: Peruskoulussa ei saa enää antaa numeroita

Ei pidä paikkaansa. Numeroarviointia koskevat säädökset ovat itse asiassa pysyneet samoina lähes kaksikymmentä vuotta.

Kuten ennenkin, opetuksen järjestäjä päättää 1.–7. luokkien osalta, onko arviointi sanallista vai arvioidaanko oppimista numeroarvosanalla. Viimeistään kahdeksannella luokalla oppilaalle annetaan numeroarvio kustakin oppiaineesta.

Uusien opetussuunnitelmien myötä joissakin kunnissa on päätetty, että alakoulussa käytetään vain sanallista arviointia. Tämä ei kuitenkaan ole valtakunnallinen linjaus, vaan kunnan oma päätös.

Harhaluulo 4: Oppiaineista on luovuttu, opetus on yhtä ilmiöviikkoa

Ei pidä paikkaansa. Perusopetus perustuu edelleen oppiaineisiin siitä huolimatta, että oppiaineiden opetuksessa on tarkoitus edistää myös laaja-alaista osaamista – tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita, joita oppilas tarvitsee pärjätäkseen elämässä.

Paikallisissa opetussuunnitelmissa määritellään oppiaineiden opetuksen tavoitteet jokaiselle vuosiluokalle. Oppimista arvioidaan suhteessa näihin tavoitteisiin. Laaja-alainen osaaminen on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteissa, joten sitä ei arvioida erikseen.

Myös monialaiset oppimiskokonaisuudet arvioidaan osana oppiaineita. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulujen tulee toteuttaa joka vuosi vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus – selkeä teema, projekti tai jakso, jossa yhdistellään eri oppiaineiden sisältöjä ja käsitellään valittua aihetta useiden aineiden näkökulmista. Ilmiöviikot tai muut monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamistavat eivät siis ole syrjäyttämässä oppiaineita, vaan niiden toteuttaminen ja arviointi perustuvat oppiaineiden tavoitteisiin.

Harhaluulo 5: Päättöarviointiin ei ole yhteisiä ohjeita

Ei pidä paikkaansa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin oppimistulosten arvioinnit ovat nostaneet esiin huolen siitä, että samalla osaamisella voi eri kouluissa saada eri numeron päättötodistukseen. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa onkin pyritty ohjeistamaan arviointia entistä täsmällisemmin.

Perusteissa olemme määritelleet kriteerit sille, mitä kussakin oppiaineessa tulee osata, jotta saa arvosanaksi numeron 8. Jokainen opettaja arvioi oppilaidensa osaamista suhteessa näihin kriteereihin, kun laatii kevättodistusta kuudesluokkalaiselle tai peruskoulun päättötodistusta ysiluokkalaiselle. Lisäksi olemme laatineet opettajien avuksi myös kuvaukset siitä, millaisella osaamisella päättötodistuksen numeroksi saa yli kasin ja milloin numero jää sen alle.

Keskustelussa unohtuu, että oppimistulosten arvioinnit perustuvat yhteen yksittäiseen kokeeseen ja ongelman esiin nostaneet arvioinnit on tehty aikaisempien perusteiden pohjalta. Yhtään oppimistulosten arviointia ei ole vielä toteutettu vuoden 2014 perusteisiin liittyen.

Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön 7. luokilla vasta tänä syksynä. Peruskoulun kaikilla luokilla ne ovat käytössä vuonna 2019. Vasta sen jälkeen voimme saada tietoa siitä, miten uudet opetussuunnitelmat vaikuttavat oppimistuloksiin ja arvioinnin yhdenvertaisuuteen.


Kirjoittajat

Eija Kauppinen
Opetusneuvos
Erja Vitikka
Opetusneuvos