Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja ylläpito vaativat työtä ja resursseja, siis rahaa. Mikäli henkilö ei itse maksa palvelusta, hän ei ole vain asiakas, vaan myös myytävä tuote. Käytännössä digitaalisista palveluista maksetaan omalla yksityisyydellä, rahalla tai niiden yhdistelmällä. Poikkeus tästä säännöstä ovat julkisin varoin rahoitetut palvelut, kuten Yle Areena, Omakanta, ja vastaavat, jotka ovat käyttäjälle maksuttomia, koska ne rahoitetaan muuten kuin asiakasmaksuilla. Samoin säätiöiden tarjoamat palvelut, kuten Wikipedia tai Signal App ovat maksuttomia, koska ne rahoitetaan muilla tavoin ja niiden perustoimintaperiaatteisiin kuuluu yksilön oikeuksien kunnioitus.
Miksi jotkut palvelut eivät kerää mitään tietoja tai väittävät niin?
Kunkin palvelun tulisi kerätä vain ne tiedot, joita se todella tarvitsee palvelunsa tarjoamiseen. Jotkut palvelut voivat toimia täysin anonyymisti ja pidättäytyä keräämästä edes perusanalytiikkaa, mutta tällaiset palvelut ovat harvassa.
