7. Mistä henkilö tietää, minkä kaiken tiedon palveluntarjoaja voi kerätä, jos henkilö sallii kaiken tiedon käytön?

Luotetut asiointipalvelut eivät kerää ylimääräisiä tietoja tai jaa keräämiään tietoja muille. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomessa kanta.fi-palvelu, kotimaiset verkkopankit, vero.fi ja yleensä viranomaisten palvelut sekä tarkasti säädellyt palvelut. Kerättävät tiedot on kerrottu palvelun tietosuojaselosteessa.

Jos sallii kaikki evästeet ja käyttöehdot, eikä säädä yksityisasetuksia laitteistaan, käyttää yksityisyyden kannalta heikkoja selaimia tai laitteita ja antaa myös itse paljon tietoja itsestään, voi olettaa, että mainosrahoitteiset palveluntarjoajat keräävät kaiken mahdollisen tiedon. Tällaisia tietoja voi olla hurjan paljon: esimerkiksi käytössä olevat laitteet, sijainti, varallisuus, huoltajat ja perhesuhteet, ystävät, käytetyt sovellukset, terveysongelmat, mielenterveysasiat, mielipiteet, seksuaalinen suuntautuminen, mieluisat asiat ja intohimot, kenestä ei pidä, keneen on ihastunut, missä asuu, missä liikkuu, mitä ostaa kaupasta, mitä syö, milloin menee nukkumaan, miltä näyttää, paljonko painaa, mitä harrastaa tai miksi ei harrasta. Näiden esimerkkien lisäksi henkilöstä voidaan kerätä paljon muutakin tietoa. Tieto voi levitä mainosverkkojen kautta paitsi palveluntarjoajille myös sadoille ja tuhansille muille tuntemattomille toimijoille palvelujen kautta.

Laki määrittelee muun muassa, mitä oikeuksia ihmisellä on omaan dataansa. Omaa dataansa voi pyytää palveluntarjoajalta ja sen pitää toimittaa data pyynnöstä. Myös palvelun käyttöehdot kertovat, mitä dataa palveluntarjoaja haluaa sinulta kerätä.