Kenellä on eniten dataa käytettävissään?

Dataa kerääntyy meistä jokaisesta sekä kaupallisiin että julkisiin palveluihin. Globaalit yritykset ovat aloittaneet jo vuosia sitten dataan perustuvan asiakasprofiloinnin. Julkisella sektorilla datan käyttö on ollut rajoitetumpaa. Viime vuosina dataan liittyvää sääntelyä on kiristetty, mm. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) astuttua voimaan vuonna 2018.  

Nykyisin yksilöiden ja yritysten dataa on keskittynyt muutaman globaalin jättimäisen yrityksen käsiin. Kuvassa on esimerkkejä suurista välityspalveluista ja niiden kuukausittaisten käyttäjien lukumääristä. Yritysten Alphabet (YouTube, Google-haku, Play Kauppa), Meta (Instagram, WhatsApp), ByteDance (TikTok), Snap Inc. (Snapchat) ja Apple (AppStore) tiedot ovat yritysten raportoimia kuukausittaisia käyttäjämääriä EU:ssa. Tiedot on raportoitu EU-komissiolle vuoden 2023 alussa. 

Palvelujen kuukausittaisten käyttäjämäärien havainnollistamiseksi alla olevassa kuvassa on myös koulu- ja oppilaitosmaailmassa tunnettu Wilma ja monille suomalaisille tuttu Tori.fi -palvelu. Schibsted Media Group:n (Tori) tieto kuukausittaisista käyttäjämääristä on julkaistu tori.fi -sivulla. Visma Enterprise Oy:n (Wilma) tieto on pyynnöstä toimitettu Opetushallitukselle vuonna 2023. Wilman tieto kuvaa, kuinka monta kertaa opettajat tai muut henkilöstöön kuuluvat käyvät merkitsemässä tietoja kuukaudessa.

M=miljoonaa käyttäjää kuukaudessa.   

Eri sovellusten käyttäjämääriä kuukaudessa
Eri sovellusten käyttäjämääriä kuukaudessa. ​​​M=miljoonaa käyttäjää kuukaudessa.

Huom! Wilman käyttäjämäärä kuvaa, kuinka monta kertaa opettajat tai muut henkilöstöön kuuluvat käyvät merkitsemässä tietoja kuukaudessa.

Pohdittavaksi: Digitaalisten palvelujen käyttö

Tarkastele yläpuolella kuvattujen digitaalisten palvelujen käyttömääriä. Arvioi omaa käyttöäsi. Kuinka monta minuuttia keskimäärin päivässä käytät kyseisiä palveluita? Mitä tietoja itsestäsi jaat kyseisissä palveluissa?

Pohdittavaksi: Miksi on ongelmallista, että hyöty datasta keskittyy muutamalle jätille?

Sitran digivaltaselvitys valotti datatalouden toimintatapoja. Selvityksessä seurattiin, kuinka 15 vapaaehtoisen päätöksentekijän henkilödataa kerättiin, yhdisteltiin ja profiloitiin. Yksi seurannan kohteena ollut päätöksentekijä oli eurokansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri.

Esimerkiksi tieto Miapetran ostoksista kodinelektroniikkaketjun kivijalkaliikkeessä henkilötietoineen lähetettiin ilman Miapetran tietoa yrityksestä eteenpäin sekä Googlelle että Metalle (Facebookin emoyhtiölle). Harva meistä tiedostaa, että asioidessamme tavallisessa kivijalkaliikkeessä, ilman mitään suoraa kontaktia digijättiin, tietomme ostoksista saatetaan lähettää niille.

Mia-Petra Kumpula-Natri

Miapetra Kumpula-Natri

  • Tieto ostoksesta kodinelektroniikkajätin kivijalkaliikkeessä henkilötietoineen lähetettiin eteenpäin sekä Googlelle että Facebookille.
  • Kodinelektroniikkaketjun mainoskirjeen linkin klikkaaminen puhelimessa paljasti sijainnin loma-asunnolla, vaikka paikantamispalvelua ei käytetty.
  • Evästeen hyväksymällä Miapetra hyväksyi 231 kumppanin evästettä, mukaan lukien venäläisen Yandexin 10 vuoden evästeen.
  • Ketju oli ostanut hänestä tietoja muilta yrityksiltä: oletettu varallisuus ja perhetilanne. Monet tiedoista olivat epätarkkoja tai vääriä.