Miksi puhumme “reilusta datataloudesta”?
Ihmiskunnalla on ollut lukuisista eri syistä tarve päästä nopeasti tiedon äärelle ja saada tietoa mahdollisimman monen ihmisen hyödyksi. Dataa ja siitä syntyvää tietoa on tarvittu niin kaupan, koulutuksen, lääketieteen kuin kaikkien muidenkin alojen kehittämiseksi. Digitalisaation vauhti on ollut niin nopeaa, etteivät yhteiskunta, yritykset ja yksilöt ole aina pysyneet perässä. Yhteisiä pelisääntöjä ei ole aina ehditty suunnitella, kun tavallisia ihmisiä koskeva data on jo otettu suurten yritysten käyttöön. Käyttö on usein edennyt yritysten omilla pelisäännöillä.
Tarina 16-vuotiaan opiskelijan, Tuiskun, päivästä: osa 2
Tuisku avaa kokeen jälkeen puhelimensa ja näkee sosiaalisen median uutisvirrassa mainoksia. Hän oli eilen miettinyt kavereittensa kanssa italialaisen ruoan laittamista. Yksi kavereista oli hakenut reseptisovelluksesta italialaisen pastan reseptejä. Tuisku näkee puhelimessaan mainoksen italialaisen pastan aineksista, jotka ovat alennuksessa hänen kotinsa lähellä olevassa ruokakaupassa. Tuisku miettii, että kylläpä mainostaja on osannut lukea hänen ajatuksiaan.
Tässä esimerkissä lähikauppias on maksanut sosiaalisen median alustalle, joka kohdentaa mainoksen halutun profiilin ihmisille. Sosiaalisen median alusta pystyy tämän kohdennuksen tekemään, koska se kerää tietoa ihmisten toiminnasta oman alustan lisäksi myös hankkimalla dataa muualta netistä. Kun Tuiskun kaveri etsi italialaisen pastan reseptiä, tieto tästä oli mennyt paljon dataa kerääville palveluntarjoajille. Palvelut tiesivät myös puhelimien sijaintitietojen ja viestien perusteella, että Tuisku oli kavereittensa kanssa hakujen aikana.
Kerättyä dataa hyödyntäen palveluntarjoajat luovat yhä tarkempaa profilointia meistä myös silloin, kun emme ole tietoisia asiasta.
Pohdittavaksi: Miten taloudellinen lisäarvo jakautuu?
- Kuka saa suurimman taloudellisen lisäarvon yllä olevassa esimerkissä, jossa ruokakauppa oli mainostanut sosiaalisen median alustalla ja opiskelija vastaanotti mainoksen?
- Yllä olevassa esimerkissä opiskelija oli myös kuluttaja, jolle mainos kohdennettiin. Digitaalisen mainoksen kohdennuksessa hän ei kuitenkaan ollut asiakas. Hän oli se tuote, jolle mainos kohdennettiin pohjautuen hänestä kerättyihin tietoihin. Mitä hyötyä kuluttaja sai tässä esimerkissä vai saiko mitään?
- Mitä haittaa tai riskejä meistä kerätystä datasta voi olla?
Esimerkki kuvaa sitä, miten datan merkitys resurssina kasvaa, mutta siitä saatava lisäarvo ei aina jakaudu oikeudenmukaisesti. Palveluntarjoajien intressit voivat korostua yksilön ja yhteiskunnan kustannuksella.
Reilu datatalous on se talouden osa-alue, joka keskittyy luomaan palveluja ja dataan perustuvia tuotteita eettisesti. Reiluus tarkoittaa sitä, että yksilöiden oikeuksia suojellaan ja kaikkien sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon datataloudessa.
Lähde: Sitran tulevaisuussanasto
Oikeus omaan dataan on digitaalisen ajan ihmisoikeus. Nykyisen datatalouden ongelman ytimessä on yksilön vähäinen kontrolli hänestä kerättyyn dataan sekä siihen, mihin yksilöstä kerättyä dataa käytetään. EU:n tietosuoja-asetuksessa luotiin uusia oikeuksia EU:n alueelle. EU:ssa yksilöllä on oikeus siirtää henkilötietonsa palvelusta toiseen (datan siirrettävyys). Tämä on esimerkki oikeudesta omaan dataan.