Tiedon manipulaatio, disinformaatio ja faktantarkistus

  • Millaisia manipuloituja eli muokattuja kuvia tai videoita olet nähnyt sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa? 

  • Oletko nähnyt tekoälyn muokkaamia deepfake-kuvia tai -videoita (syväväärennös)? 

  • Mitä ajatuksia kuvien ja videoiden manipulointi sinussa herättää? 

  • Millaisia tavoitteita kuvien ja videoiden manipuloinnilla voi olla?

Jo antiikista periytyvän määritelmän mukaan tieto on ”hyvin perusteltu tosi uskomus”. Arkisemmin tiedon voi ajatella olevan jotakin, minkä tiedämme pitävän paikkansa. Tieto ei kuitenkaan ole muuttumatonta ja pysyvää, koska sitä kertyy kaiken aikaa. Osa tiedosta, joka on aiemmin pitänyt paikkansa, muuttuukin vanhentuneeksi tai tarpeettomaksi uuden korvatessa sen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että aiempi tieto olisi ollut väärää tai virheellistä.  

Väärää tietoa on sellainen tieto, joka ei pidä paikkaansa. Väärän tiedon levittäminen voi olla tahatonta tai tahallista. Toisinaan ihmiset voivat uskoa johonkin, sillä heillä ei ole oikeaa tietoa asiasta saatavilla. Kuitenkin erityisesti netissä leviää paljon myös tarkoituksella luotua virheellistä tietoa. Virheellisen tiedon levittämiseen voi olla erilaisia syitä, esimerkiksi kiusanteko tai poliittisen vallan tavoittelu. 

Tiedon määrä digitaalisissa ympäristöissä on valtava. Esimerkiksi Wikipedian eri kieliversioissa on yhteensä yli 60 miljoonaa artikkelia ja koko internetissä arvioidaan olevan 30–50 miljardia nettisivua. Avoimen verkon lisäksi tietoa on loputtomasti valtion, kuntien ja yritysten suljetuissa järjestelmissä. Tiedon suunnattoman määrän vuoksi on mahdotonta varmistua aina tiedon oikeellisuudesta. On tärkeää välttää levittämästä tietoa, jonka oikeellisuudesta ei ole varmuutta. 

Avainsanat  

tieto, data, datamanipulaatio, disinformaatio, misinformaatio, malinformaatio, valeuutinen, deepfake