Tietoa

Datamanipulaatio 

Manipuloinnilla tarkoitetaan jonkin tiedon tai esimerkiksi kuvan muokkaamista sellaiseksi, ettei se vastaa todellisuutta. Datamanipulaatiolla tarkoitetaan tietoista ja tarkoituksellista tiedon muokkaamista ja vääristämistä. Kyse voi olla esimerkiksi harmittomasta selfien (henkilön itsestään ottama kuva) parantelusta tai kiusanteosta Wikipedia-artikkeleiden kimpussa, mutta tavoitteena voi olla myös esimerkiksi kansalaisten luottamuksen ja turvallisuudentunteen horjuttaminen manipuloimalla yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisiä tietoa sisältäviä tietokantoja.  

Datamanipulaatioon voi olla useita erilaisia syitä, kuten:  

  • Kiusanteko  
  • Henkilön tai yrityksen mustamaalaaminen  
  • Taloudellisen hyödyn tavoitteleminen  
  • Omien taitojen esitteleminen tai oman erityishuomion tavoittelu  
  • Pyrkimys vaikuttaa julkiseen keskusteluun  
  • Vaalihäirintä 
  • Pyrkimys vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon 
  • Pyrkimys horjuttaa luottamusta yhteiskuntaan, koulutukseen tai tieteeseen. Tämän tarkoituksena voi olla luoda yhteiskunnallista epäjärjestystä ja kaaosta.  

Yksinkertaisimmillaan datamanipulaatio on sitä, että tavallinen käyttäjä kirjoittaa Wikipedia-artikkeliin tarkoituksella virheellistä tietoa tai muuttaa esimerkiksi karttapalveluun paikannimiä tai paikkojen sijainteja. Useimmiten näissä tilanteissa syynä on luultavasti käyttäjän ajattelemattomuus, kokeilunhalu ja kiusanteko. Joskus väärä tieto on kuitenkin voinut pysyä pitkään sivuilla, kuten Wikipedia-artikkelit Bicholimin taistelusta ja aboriginaalien Jar’Edo Wens -jumalasta osoittavat. Tällaisista virheellisistä tiedoista ei välttämättä ole suurta vaaraa, mutta nekin vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme digitaalisissa ympäristöissä olevaan tietoon. Moni on kuullut ohjeen olla luottamatta Wikipediaan, koska ”kuka tahansa voi muokata sitä.” Mitä enemmän väärää tietoa netissä kohtaamme, sitä enemmän se nakertaa luottamusta netin aineistojen luotettavuuteen. Lue Valheenpaljastajan artikkeli "Wiki-vandaaleista". 

Datan manipuloinnilla voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös julkiseen keskusteluun, poliittiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnan ilmapiiriin. Tietoja manipuloimalla voidaan myös saada aikaan suurta vahinkoa yhteiskunnan tärkeissä toiminnoissa, kuten henkilötietorekistereissä, terveydenhuollossa tai pankkipalveluissa sekä kasvattaa yleistä epäluottamusta yhteiskuntaan. Tietoturva-asiantuntijat ovat esittäneet huolensa esimerkiksi siitä, että jokin asiaankuulumaton toimija pääsisi käsiksi suomalaisten terveystietoja ja lääkereseptejä sisältävään Kanta-palveluun. Palvelussa olevia tietoja muokkaamalla toimija voisi vaikuttaa siihen, että tieto esimerkiksi ihmisten diagnooseista ja lääkityksistä ei pitäisi paikkaansa. Näin luottamus tiedon paikkansapitävyyteen kärsisi merkittävästi. Tällaisen toiminnan tavoitteena voisi olla esimerkiksi taloudellisen hyödyn saavuttaminen kiristämällä rahaa tietojen palauttamiseksi. Tavoitteena voisi olla myös yhteiskunnan yleisen luottamuksen ja turvallisuudentunteen horjuttaminen. Vaikka yksittäinen kansalainen ei voi tällaiselta datan manipuloinnilta juuri suojautua, on tärkeää ymmärtää myös tällaisten riskien mahdollisuus.  

On huomattava, että vaalivaikuttamisella ja vaalihäirinnällä tarkoitetaan eri asioita, eikä näitä pidä sekoittaa keskenään. Vaalivaikuttaminen on täysin hyväksyttävää ja laillista demokratiaan kuuluvaa toimintaa, jota puolueet tekevät. Esimerkiksi vaalikampanjointi on demokratiaan ja vaaleihin liittyvää vaikuttamistoimintaa eli vaalivaikuttamista. 

Kyberturvallisuuskeskuksen video kuvaa informaatiovaikuttamista ja sen tunnistamista. 

 

Väärä ja virheellinen tieto  

Tiedon manipulointi ja väärän ja valheellisen tiedon tuottaminen ja levittäminen eivät ole uusia ilmiöitä. Historian aikana ihmisiä on huijattu, johdettu harhaan ja petetty erilaisilla sepitetyillä tarinoilla, väärennetyillä tilastoilla ja muokatuilla kuvilla. Kybermaailmassa väärällä ja virheellisellä tiedolla on kuitenkin joitakin erityispiirteitä, joihin tutustutaan seuraavaksi. Kun tuntee yleisimmät virheellisen tiedon levittämisen tavat, on paremmin suojassa ja voi perustaa päätöksensä ja näkemyksensä todelliseen tietoon.  

Valeuutiset 

Viimeisten vuosien aikana valeuutisista on puhuttu paljon. Niillä uskotaan olleen tekemistä esimerkiksi Yhdysvaltojen vuoden 2018 presidentinvaalien ja Iso-Britannian EU-eron kanssa. Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump syytti usein itselleen epämieluisia uutisia valeuutisiksi (fake news). Toiminnallaan hän osaltaan vaikutti siihen, että luottamus journalismiin ja sen luotettavuuteen heikentyi. Politiikan tutkijat ovat arvioineet, että Trumpin valtakauden aikana yhteiskunnan kahtiajako voimistui. Kuuntele tai lue aiheeseen liittyvä Yle Puheen artikkeli.

Mitä valeuutiset ovat?  

Usein uutisen näköisiä, uutisena välitettyjä juttuja tai muuten luotettavalta vaikuttavaa tietoa 

Uutinen sisältää tarkoituksella harhaanjohtavaa tietoa 

Uutinen yhdistelee totuuksia ja valheita tietoisesti 

Mikä ei (automaattisesti) ole valeuutinen?  

Uutinen, josta jotkut henkilöt eivät pidä 

Uutinen, joka esittää joidenkin henkilöiden käsityksille vastakkaisia näkemyksiä 

Uutinen, joka sisältää asiavirheitä 

Uutinen, joka sisältää parodiaa tai satiiria 

 

Dis- ja misinformaatio 

Valeuutiset ovat osa disinformaatiota. Disinformaatiolla tarkoitetaan tarkoituksella luotua ja levitettyä väärää tai harhaanjohtavaa tietoa. Disinformaation tavoitteena voi olla esimerkiksi poliittisten kantojen muokkaaminen, taloudellisen hyödyn saaminen tai yksittäisten ihmisten tai ihmisryhmien mustamaalaaminen. Harhaanjohtamisen motivaatio voi joskus olla epäselvä, mutta se voi juontaa juurensa esimerkiksi haluun kontrolloida, kilpailla, manipuloida ihmisten mielikuvia tai tuhota ihmisten maine. Tyypillisiä disinformaation aiheita ovat muun muassa terveyteen, hyvinvointiin ja ruokavalioon liittyvät aiheet, jotka herättävät vahvoja mielipiteitä. 

Vaikka disinformaatio on tietoa, joka ei pidä paikkaansa, ei kaikki paikkansapitämätön tieto ole kuitenkaan disinformaatiota. Esimerkiksi vanhentunut tieto, epähuomiossa asiavirheitä sisältävät uutiset, raportoinnissa tapahtuneet virheet, satiiri tai parodia eivät ole disinformaatiota. Suomessa suurin osa medioista on sitoutunut noudattamaan ns. journalistin ohjeita. Mediat ovat myös sitoutuneet oikaisemaan julkaisemansa virheelliset tiedot. Tämänkaltaisen valvonnan myötä suomalaista mediaa on pidetty varsin luotettavana. Lue YLE:n juttu. Tutustu myös journalistin ohjeisiin.

  • Suomalaisten luottamus Ylen uutisiin on kasvanut entisestään | Yle Uutiset 
  • Disinformaation ohella digitaalisissa ympäristöissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa leviää runsaasti misinformaatiota. Se on väärää ja paikkansapitämätöntä tietoa, jolla ei ole tarkoituksellista vahingoittamistarkoitusta. Joskus raja on kuitenkin häilyvä, koska netissä ihmiset voivat jakaa eteenpäin valheellisia sisältöjä uskoen niiden olevan totta, ja näin osallistua virheellisen tiedon levittämiseen. Moni jakaa sosiaalisessa mediassa uutisia vain otsikon perusteella ilman, että lukee tai edes avaa niitä. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, millaista tietoa netissä jaetaan eteenpäin. 

Dis- ja misinformaation ohella puhutaan myös malinformaatiosta, jolla viitataan paikkansapitävään tietoon ja jonka levittämisellä on tietoisia vahingoittamispyrkimyksiä. Tällaista voi olla esimerkiksi poliitikkoihin liittyvät arkaluonteiset kuvat ja tiedot. Malinformaation suhteen raja on joskus häilyvä siinä, millaisen tiedon voidaan katsoa olevan yhteiskunnallisesti merkittävää ja millaisella tiedolla on puolestaan vain tarkoitus saattaa yksittäinen kohde huonoon valoon. 

Disinformaatio on väärää tietoa, jota luodaan ja levitetään vahingoittamaan henkilöä, ihmisryhmää, organisaatiota tai valtiota. 

Misinformaatio on väärää tietoa, jota levitetään ilman tarkoituksellista vahingoittamis- tai hyötymistarkoitusta. 

Malinformaatio on oikeaa tietoa, jonka levittämisellä on tarkoitus vahingoittaa henkilöä, ihmisryhmää, organisaatiota tai valtiota.

 

Videohuijaukset ja deepfake 

Yksi teknologian kehityksen myötä tullut ilmiö on videohuijaukset ja ns. deepfake-videot. Ne ovat tekoälyn avulla luotuja videoita, joissa esimerkiksi tunnettu henkilö tekee tai puhuu sellaista, mitä hän ei todellisuudessa ole tehnyt tai puhunut. Tällaiset videot voivat vaikuttaa hauskoilta ja harmittomilta, mutta erityisesti teknologian kehittymisen myötä vaarana on, että videoita ei pysty erottamaan oikeista ja niitä käytetään vahingoittamistarkoituksiin. Deepfake-videoissa tekoälyä on voitu hyödyntää myös siten, että videolla esiintyvää henkilöä ei edes ole olemassa vaan hahmo on luotu kokonaan tekoälyllä. 

Faktantarkistus 

Kuten olemme havainneet, netissä on todellisen tiedon lisäksi paljon väärää ja virheellistä tietoa. Tieto voi olla täysin tai osittain totta tai se voi olla täysin keksittyä. Toisiaan on vaikea saada selville, mihin jokin netissä leviävä tieto perustuu. Etenkin voimakkaita tunteita aiheuttavan tiedon äärellä olisi aina hyvä pysähtyä hetkeksi arvioimaan tiedon todenperäisyyttä. Tähän viitataan faktantarkistuksella. 

Vinkkejä tiedon luotettavuuden arviointiin
Vinkkejä tiedon luotettavuuden arviointiin. Hyödynnä kysymyksiä tiedon luotettavuuden arvioinnissa. Alla ladattava pdf.