Esiopetuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen

Jokaisen lapsen oikeudesta esiopetukseen ja sen lisäksi annettavaan varhaiskasvatukseen pyritään pitämään huolta myös mahdollisissa poikkeustilanteissa. Perusopetuslain määräaikaiseen 20 a §:n sisältyvät säännökset poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä, kuten etäopetuksesta, eivät koske esiopetusta eivätkä esiopetuksessa olevia pidennetyn oppivelvollisuuden lapsia. Esiopetus järjestetään lähiopetuksena päiväkodissa tai koulussa. Jos lapsi ei osallistu esiopetukseen, on huoltajan pidettävä huolta siitä, että lapsi saavuttaa muulla tavoin esiopetuksen tavoitteet.

Kouluissa ja päiväkodeissa noudatetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja paikallisia opetussuunnitelmia sekä lapsikohtaisia suunnitelmia. Koronatilanne ei muuta lapsen esiopetukseen osallistumisen aikoja eikä oikeutta esiopetukseen. Esiopetuksen lomat toteutetaan lukuvuosisuunnitelman mukaisesti. Juhlien ja tapahtumien järjestämisessä noudatetaan viranomaisohjeita turvallisuudesta.

Hygienian ja varotoimien tehostamisesta huolimatta on tärkeää huolehtia, että lapsi saa tarvitsemansa opetuksen, aikuisen läheisyyden, turvan ja vuorovaikutuksen. Tartuntatautitilanteen vuoksi lapsilla saattaa olla tavanomaista enemmän tai pidempiä poissaoloja esiopetuksesta. Myös yleinen epävarmuus sekä kotien mahdolliset sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat heijastuvat lasten hyvinvointiin. Huolenpidon ja hyvinvoinnin tehtävät esiopetuksessa korostuvat. Lasten kasvun ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon tuen tarpeet ovat kasvaneet. On tärkeää arvioida ja turvata lasten tarvitsema lainsäädäntöön perustuva kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin sekä oppilashuollon tuki Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin määrätyllä tavalla.

Tartuntatautilain muutos tuli voimaan 22.2.2021. Lakiin sisältyvä väliaikainen 58 c §, jossa säädetään toimenpiteistä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi, asettaa velvoitteita myös varhaiskasvatuksen järjestäjille. Pykälä on voimassa 30.6.2021 saakka. 

Pykälän mukaan toiminnan järjestäjien on huolehdittava, että 

1. asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen 
2. asiakkaille ja osallistujille annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet 
3. tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään. 

Lisäksi pykälän mukaan tilojen hallinnasta vastaavan toimijan tulee järjestää osallistujien oleskelu sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista.

Toimintaohjeiden antaminen esiopetuksessa toimiville voidaan toteuttaa toimintaan parhaiten sopivalla tavalla esimerkiksi lasten kanssa keskustellen, käytöstä ohjaavina kuvina ja merkintöinä tiloissa, vanhemmille jaettavina kirjallisina ohjeina, opastetauluina tai muulla vastaavalla tehokkaalla tavalla. Ohjaus voi olla myös osa opetussuunnitelman mukaista opetusta: lasten kanssa voidaan esimerkiksi itse tuottaa opasteita, kuvia ja ohjeita. 

Esiopetuksessa lapsille suunnatut käsihygieniakäytänteet edellyttävät henkilöstön opastusta ja valvontaa. Huoltajia ohjataan ja kannustetaan toimimaan varhaiskasvatuksen yksiköissä esillä olevien opasteiden ja kotiin jaettujen kirjallisten ohjeiden mukaisesti.  

Tartuntatautilain mukaan aluehallintovirasto ja kunta valvovat toimialueillaan edellä kuvattujen velvollisuuksien ja rajoitusten sekä niitä koskevien päätösten noudattamista. Aluehallintovirasto ja kunta saavat tarkastaa valvomansa toimijan toiminnan sekä toiminnassa käytettävät tilat ja antaa määräyksen puutteiden ja epäkohtien korjaamisesta. 

Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät ja tuottajat vastaavat varhaiskasvatusympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen. Mikäli esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen osallistuu riskiryhmään kuuluvia lapsia, tulee heidän osallistumiseensa kiinnittää erityistä huomiota ja kehittää sopivia osallistumisen tapoja yhdessä huoltajien, hoitavan lääkärin sekä paikallisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Lapsen oman riskiryhmään kuulumisen tai hänen riskiryhmään kuuluvan perheenjäsenensä vuoksi kaikki lapset eivät voi osallistua esiopetukseen. Koronavirustilanteen pitkityttyä nämä lapset ovat saattaneet joutua olemaan pitkään pois esiopetuksesta, joten esiopetuksen järjestäjän olisi tärkeä suunnitella, millä tavalla tällaisten lapsen oppimista ja kouluvalmiutta voitaisiin tukea. Esiopetuksen oppilaita voidaan tukea poissaolon aikana etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella paikallisesti päätettävällä tavalla. Saatujen kokemusten pohjalta myös etäyhteyksiä hyödyntävästä opetuksesta löytyy esiopetukseen sopivia toimintatapoja.

Tilapäisen vapautuksen (poissaolon) myöntämisen sijasta lapselle voidaan myös tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä, jos se on perusteltua lapsen terveydentilaan liittyvistä syistä (perusopetuslain 18 § 1 mom. 3 kohta). Tällöin lapsen opetus voidaan järjestää perusopetuslainsäädännöstä osittain poiketen, esimerkiksi etäopetuksena. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Erityisiä opetusjärjestelyjä harkittaessa otetaan huomioon lapsen etu, lapsen tarve saada esiopetusta ja mahdollisuudet erilaisiin järjestämistapoihin.

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa opetuksen järjestäjiä ja kouluja muun ohella arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut lausunnossaan (13.5.2020, VVTDno-2020-393), että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin.

Esiopetuksen järjestäjä voi päättää osana perusopetuslain 18 §:n mukaista erityisiä opetusjärjestelyjä koskevaa päätöstä, miten riskiryhmään kuuluville etäopetuksessa oleville lapsille ateriaetu järjestetään. Vastaavasti opetuksen järjestäjä voi päättää, miten ateriaetu järjestetään niille etäopetuksessa oleville lapsille, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään.

Opettajien ja muiden varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Työterveyslaitos on julkaissut koronavirukselle altistumisen ehkäisemistä koskevat ohjeet, jotka on suunnattu päiväkodeille ja kouluille sekä muille työpaikoille, joissa järjestetään varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa tarkoitettua varhaiskasvatusta ja opetusta.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa. Henkilökuntaa tulee muistuttaa toistuvasti, että työpaikalle ei pidä tulla, mikäli on vähäisiäkään hengitystietulehduksen oireita.

• Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ei pidä tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita.
• Käsihygieniasta huolehditaan edelleen tehostetusti. Sekä lasten että aikuisten on hyvä pestä kätensä aina tullessaan esiopetukseen, siirtyessä tilasta toiseen sekä ennen kotiinlähtöä. Lisäksi kädet pestään ennen ruokailua, aina ulkoa sisälle tullessa, sekä aina aivastamisen tai yskimisen jälkeen, tai kun kädet ovat näkyvästi likaiset. Kädet kuivataan kertakäyttöisiin paperisiin käsipyyhkeisiin.
• Jos käsienpesumahdollisuutta ei ole, käytetään käsihuuhdetta. Käsihuuhdetta tulee olla helposti saatavilla. Myös ulkotiloissa tulee olla käsienpesumahdollisuus tai käsidesiä saatavilla. Lasten käsihuuhteen käyttö tapahtuu aikuisen valvonnassa.
• Aivastamisen tai yskimisen yhteydessä suun eteen laitetaan kertakäyttönenäliina, joka heitetään roskiin heti käytön jälkeen. Jos nenäliinaa ei ole saatavilla, suojataan suu kyynärtaipeella. Kädet pestään tämän jälkeen.
• Kaikkien käytössä olevien tilojen siivouksessa ja puhtaanapidossa noudatetaan Työterveyslaitoksen siivousohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toiminta- ja lepotilojen siivoukseen vuorohoidossa, jossa lapsiryhmät voivat vaihtua päivän aikana. 
• Henkilökunta käyttää työvaatteina pääsääntöisesti omia vaatteitaan. On hyvä sopia, olisiko mahdollista pitää työvaatteet ja kotivaatteet erillään esimerkiksi niin, että jokainen henkilökunnan jäsen vaihtaa työpaikalle tultuaan kotivaatteet työvaatteiksi ja pois lähtiessään työvaatteet kotivaatteiksi.
• Huoltajille voidaan suositella, että myös lapsilla voi olla varhaiskasvatuksessa oloaikana erilliset vaatteet.
• Työvälineiden ja lelujen pesuun ja hygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja osa leluista tulisi siirtää toistaiseksi pois käytöstä. Lapselle tärkeän lelun tai opiskelussa tarvittavan välineen voi tuoda esiopetukseen ja viedä kotiin päivän päätteeksi.

Paikallisesti on tärkeää, että kaikissa esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksiköissä henkilöstö tietää työnjaon ja vastuut erilaisissa tilanteissa. Henkilöstölle ja huoltajille suunnatussa viestinnässä hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköisiä yhteydenottotapoja. Samalla minimoidaan kontakteja henkilöstön kesken. Hyvä ja avoin viestintä lisää molemminpuolista luottamusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ohjeistus on suunnattu tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle.

THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville

Koronavirusepidemia tulee huomioida suunnittelussa esimerkiksi siinä, miten uudet lapset ja perheet otetaan vastaan sekä miten tutustumisjaksot toteutetaan ja uudet lapsiryhmät ryhmäytetään. Monella lapsella on saattanut olla pitkä tauko esiopetuksesta, jolloin lapset voivat tarvita tavallista enemmän tukea esiopetukseen palaamisessa.

Uusien lasten ja heidän huoltajiensa tutustuminen uuteen varhaiskasvatus- tai esiopetuspaikkaan mahdollisimman pitkälle ulkotiloissa. Lapset voivat käydä leikkimässä päiväkodin pihalla myös toiminta-ajan päätyttyä yhdessä huoltajansa kanssa. Huoltajan ja lapsen tutustumiskeskustelut johtajan, rehtorit ja opettajien kanssa voidaan järjestää etäyhteyksiä hyödyntämällä. Uusien lasten aloittaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota hygieniaohjeistuksiin sekä siihen, miten lapset oppivat toimimaan uudessa ryhmässä turvallisesti. Yhteenkuuluvuuden tunne, lasten ja aikuisten keskinäinen tunteminen ja välittäminen ovat tärkeitä. Uutta lasta tuetaan lapsiryhmän jäseneksi pääsemisessä, työtapojen opettelussa ja tarvittaessa jatketaan lapsen saamaa kasvun ja oppimisen sekä oppilashuollon tukea välittömästi.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman eli vasu -keskusteluja ja esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman eli LEOPS-keskusteluja käydään toimintakauden aikana. Tarvittaessa on hyvä pohtia keskusteluihin vaihtoehtoisia toimintatapoja etäyhteyksiä hyödyntämällä. Lapsen vasu- ja LEOPS-keskusteluja on pidetty onnistuneesti etäyhteyksin erilaisten sovellusten kautta tai puhelimitse.

Tartuntatautilain mukaisesti karanteeni ja eristäminen on toteutettava siten, että karanteenissa tai eristyksessä olevan oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta. Lapsen oppimista ja hyvinvointia voidaan tukea esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntäen paikallisesti päätettävällä tavalla. Useilla kunnilla on ollut tällaisesta toiminnasta hyviä kokemuksia epidemian aikana.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö tapaa huoltajia päivittäin. Karanteenitilanteessa kannattaa korostaa tavallistakin järjestelmällisemmin kodin ja varhaiskasvatuksen, sekä kodin ja esiopetuksen yhteistyötä, sekä varautua vastaamaan huoltajien huoliin lapsesta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön olisi hyvä yhteisesti keskustella siitä, miten huoltajia voidaan tukea arjen rutiineissa.

Jos lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta, hänen ei tule osallistua myöskään varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen tiloissa järjestettäviin ruokailuihin. Tämä ehkäisee epidemian leviämistä. Lapsella on esiopetuksessa oikeus ateriaan myös karanteenin ja eristyksen aikana. Valmiin aterian sijasta voidaan tarjota myös ruokatarvikekassi. Tästä sovitaan huoltajien kanssa. Kunnan on tartuntatautilain 68 §:n mukaan karanteeni- ja eristystilanteessa huolehdittava tarvittaessa ruokahuollosta.

On tärkeää, että lapsiin ja huoltajiin pidetään yhteyttä karanteeni- ja eristämistilanteessa. Yhteydenpitotavoista voidaan sopia tarkemmin lapsen huoltajien kanssa. Yhteydenpidossa tulisi suosia perheille tuttuja yhteydenpidon muotoja ja huomioida tarvittaessa tarve tulkkipalveluiden käytölle.

Tutun opettajan, kavereiden ja päiväkodin näkeminen esimerkiksi videoyhteydellä voi olla pienellekin lapselle tärkeää osallisuuden ja poikkeavan tilanteen hahmottamisen näkökulmasta. Oman ja tutun lapsiryhmän tapahtumissa ja rytmissä mukana pysyminen helpottavat paluuta arkeen.

Viestit varhaiskasvatus- tai esiopetusryhmästä lapselle ylläpitävät tunnetta kuulumisesta ryhmään ja voivat helpottaa lapsen ikävää kavereita, päiväkodin henkilöstöä ja toimintaa kohtaan. Viestittävät asiat voivat olla hyvin pieniä ja arkisiakin.

Monikielisten perheiden lapset tarvitsevat varhaiskasvatusta ja esiopetusta muun muassa suomen tai ruotsin kielen oppimisen vuoksi. Viestiminen maahanmuuttotaustaisten lasten huoltajille voi vaatia erityistä huomiota ja järjestelyjä, kuten tulkkauspalveluja. Vastuu vuorovaikutuksen ymmärrettävyyden varmistamisessa on varhaiskasvatuksen järjestäjällä. Karanteenitilanne saattaa herättää huolta lapsissa ja lasten huoltajissa, varsinkin jos oikeaa tietoa ei ole saatavilla omalla äidinkielellä. Kokosimme tähän linkkejä monikielisille sivustoille, joista löytyy tietoa mm. koronatilanteesta.

Kokosimme linkkejä THL:n ja muiden tahojen tuottamista monikielisistä materiaaleista koskien koronavirusta sekä materiaalilinkkejä maahanmuuttotaustaisten lasten opetuksen tueksi sekä huoltajille koskien muun muassa koronavirukselta suojautumista.

Leikki ja leikkiminen ovat lapsen tapoja käsitellä ympäröivän maailman pelottavia ja uhkaavia ilmiöitä ja leikin kautta lapset pystyvät jäsentämään ja pilkkomaan näitä vaikeita asioita itselleen käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi. Lapset siis leikkivät koronaa ja aikuisten on tärkeä välittää lapselle viesti, ettei leikissä ole mitään väärää tai pahaa.

”Varhaiskasvatuksessa lapset voivat leikkiä muun muassa laboratoriota ja sairaalaa, joissa pehmoeläimet saavat hoitoa ja verinäytteet (vesivärillä toteutetut) analysoida. Osallisuutta kartoittavassa tutkimushankkeessamme ilmeni, miten tärkeää on kuunnella lasten huolta ja tukea toimintaa, jossa lapsia huolestuttavia ilmiöitä voidaan käsitellä leikkien”, Jonna Kangas Helsingin yliopistolta kertoo. 

Aikuisten huoli heijastuu herkästi myös lapsiin. Leikeissä esiintyy myös synkkiä teemoja, kuten hautajaisia, kuolemaa ja pahaa oloa, mutta leikin kautta näiden teemojen käsittely on lapselle turvallista ja lapsi voimaantuu käsittelemään pelottavaa ja tuntematonta tilannetta itselleen sopivalla tasolla. Leikissä lapsi on päätään pidempi ja leikkiminen lisää mielenterveyden suojaavia tekijöitä. Kotonakin voi järjestää koronalaboratorion, hoitaa pehmoleluja leikkisairaalassa tai keksiä ihmelääkettä. Leikissä kaikki on mahdollista. Leikille kannattaa varata aikaa niin varhaiskasvatuksessa kuin kotonakin.