Esiopetuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen

Tässä Opetushallituksen varhaiskasvatuksen järjestäjille suunnatussa tukimateriaalissa kerrotaan esiopetuksen ja sen lisäksi annettavan varhaiskasvatuksen järjestämisestä sekä varautumisesta koronapandemian aikana.

Teksti on tarkistettu ja päivitetty 26.1. Tarkennuksia on esiopetuksen järjestämistä käsittelevässä osuudessa, jossa muistutetaan vakavampiin tilanteisiin varautumisesta. Lisäksi riskiryhmien huomioimista sekä karanteenia ja eristämistä käsitteleviin osuuksiin on tehty lisäyksiä.

Esiopetus ja sen lisäksi annettava varhaiskasvatus on lapsen oikeus

Jokaisen lapsen oikeudesta esiopetukseen ja sen lisäksi annettavaan varhaiskasvatukseen pyritään pitämään huolta myös mahdollisissa poikkeustilanteissa. Perusopetuslain määräaikaiseen 20 a §:n sisältyvät säännökset poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä, kuten etäopetuksesta, eivät koske esiopetusta eivätkä esiopetuksessa olevia pidennetyn oppivelvollisuuden lapsia. Esiopetus järjestetään lähiopetuksena päiväkodissa tai koulussa. Jos lapsi ei osallistu esiopetukseen, on huoltajan pidettävä huolta siitä, että lapsi osallistuu muulla tavalla esiopetuksen tavoitteet täyttävään toimintaan.

Kouluissa ja päiväkodeissa noudatetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja paikallisia opetussuunnitelmia sekä lapsikohtaisia suunnitelmia. Koronatilanne ei muuta lapsen esiopetukseen osallistumisen aikoja eikä oikeutta esiopetukseen. Esiopetuksen lomat toteutetaan lukuvuosisuunnitelman mukaisesti. Juhlien ja tapahtumien järjestämisessä noudatetaan viranomaisohjeita turvallisuudesta.

Hygienian ja varotoimien tehostamisesta huolimatta on tärkeää huolehtia, että lapsi saa tarvitsemansa opetuksen, aikuisen läheisyyden, turvan ja vuorovaikutuksen mahdollisimman samalla tavalla kuin ennenkin. Tartuntatautitilanteen vuoksi lapsilla saattaa olla tavanomaista enemmän tai pidempiä poissaoloja esiopetuksesta. Myös yleinen epävarmuus sekä kotien mahdolliset sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat heijastuvat lasten hyvinvointiin. Huolenpidon ja hyvinvoinnin tehtävät esiopetuksessa korostuvat. Lasten kasvun ja tuen sekä oppilashuollon tuen tarpeet ovat kasvaneet. On tärkeää arvioida ja turvata lasten tarvitsema lainsäädäntöön perustuva kasvun ja hyvinvoinnin sekä oppilashuollon tuki Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin määrätyllä tavalla.

Katso myös varhaiskasvatuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen

Varautuminen ja toiminta koronavirusepidemian aikana

Esiopetuksen järjestäminen ja päätöksenteko

Kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset seuraavat epidemiatilannetta ja tarkistavat määräyksiä, ohjeita ja suosituksia epidemiatilanteen mukaan. Alueellisesta tautitilanteesta, rajoituksista ja suosituksista on kerrottu tarkemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), aluehallintovirastojen ja sairaanhoitopiirien sekä kuntien verkkosivuilla.

Tartuntatautilain mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ovat antaneet 4.8.2020 suosituksen opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana. Suositusta on päivitetty 20.10.2020. Suositusta noudattamalla tartuntariskiä voidaan hallita eli vähentää tartuntoja ja rajata mahdollisissa altistustilanteissa altistuneiden joukko mahdollisimman pieneksi.

Päiväkodeissa annettavassa esiopetuksessa ja sen lisäksi annettavassa varhaiskasvatuksessa noudatetaan varhaiskasvatuslain mukaisia ryhmäkokoja ja henkilöstömitoituksia. Myös kouluissa annettavassa esiopetuksessa toimitaan tavanomaisissa ryhmissä. Opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. Henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa. Tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi olisi hyvä huomioida, ettei henkilöstö pääsääntöisesti siirry yksiköstä toiseen. Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää. Esimerkiksi erilaiset kokoukset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyden avulla.

Valtioneuvosto (VN) on tehnyt 23.10.2020 periaatepäätöksen valtakunnallisista ja alueellisista suosituksista koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Päätöksen mukaan epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimin. Päätöksen mukaiset toimet on jaettu koronaepidemiatilanteen mukaan perusvaiheen, kiihtymisvaiheen ja leviämisvaiheen tilanteisiin. Alueellinen ja paikallinen koronatilanne selviää THL:n sivulta.

Esiopetuksen järjestäjien on tärkeää varautua esimerkiksi sijaisjärjestelyin myös mahdollisiin vakaviin tilanteisiin, joissa paljon henkilöstöä on poissa työstä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjien ja tuottajien kanssa.

Lapsen turvallinen osallistuminen esiopetukseen

Toimintaa suunniteltaessa on tärkeää sovittaa yhteen lapsen etu ja oikeudet ja tartuntatautien torjunnan periaatteet. On tärkeää, että lapsi saa aikuisen läheisyyttä, turvaa ja vuorovaikutusta mahdollisimman samalla tavalla kuin ennenkin.

Päiväkodeissa ja kouluissa noudatetaan esiopetuksen opetussuunnitelmaa ja lapsikohtaisia suunnitelmia. Esiopetuksen järjestäjä huolehtii lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta esimerkiksi tehostamalla siivousta ja toimimalla tavallista pienemmissä ja pysyvissä ryhmissä. Henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa. Lähiluontoa ja -ympäristöä käytetään mahdollisimman usein oppimisympäristönä ja saadaan näin mahdollisuus toimia väljemmin. Tapahtumien ja juhlien osalta noudatetaan viranomaismääräyksiä.

Mikäli viranomaiset määräävät lapsiryhmän tai yksikön karanteeniin, voidaan lasten oppimista ja hyvinvointia tukea etäyhteyksiä hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan paikallisesti päätettävällä tavalla. Useilla kunnilla on ollut tällaisesta toiminnasta hyviä kokemuksia epidemian aikana.

Riskiryhmään kuuluvat lapset ja henkilöstö

Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät ja tuottajat vastaavat varhaiskasvatusympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen. Mikäli esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen osallistuu riskiryhmään kuuluvia lapsia, tulee heidän osallistumiseensa kiinnittää erityistä huomiota ja kehittää sopivia osallistumisen tapoja yhdessä huoltajien, hoitavan lääkärin sekä paikallisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Lapsen oman riskiryhmään kuulumisen tai hänen riskiryhmään kuuluvan perheenjäsenensä vuoksi kaikki lapset eivät voi osallistua esiopetukseen. Koronavirustilanteen pitkityttyä nämä lapset ovat saattaneet joutua olemaan pitkään pois esiopetuksesta, joten esiopetuksen järjestäjän olisi tärkeä suunnitella, millä tavalla tällaisten lapsen oppimista ja kouluvalmiutta voitaisiin tukea. Esiopetuksen oppilaita voidaan tukea poissaolon aikana etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella paikallisesti päätettävällä tavalla. Saatujen kokemusten pohjalta myös etäyhteyksiä hyödyntävästä opetuksesta löytyy esiopetukseen sopivia toimintatapoja.

Tilapäisen vapautuksen (poissaolon) myöntämisen sijasta lapselle voidaan myös tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä, jos se on perusteltua lapsen terveydentilaan liittyvistä syistä (perusopetuslain 18 § 1 mom. 3 kohta). Tällöin lapsen opetus voidaan järjestää perusopetuslainsäädännöstä osittain poiketen, esimerkiksi etäopetuksena. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Erityisiä opetusjärjestelyjä harkittaessa otetaan huomioon lapsen etu, lapsen tarve saada esiopetusta ja mahdollisuudet erilaisiin järjestämistapoihin.

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa opetuksen järjestäjiä ja kouluja muun ohella arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut lausunnossaan (13.5.2020, VVTDno-2020-393), että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin.

Esiopetuksen järjestäjä voi päättää osana perusopetuslain 18 §:n mukaista erityisiä opetusjärjestelyjä koskevaa päätöstä, miten riskiryhmään kuuluville etäopetuksessa oleville lapsille ateriaetu järjestetään. Vastaavasti opetuksen järjestäjä voi päättää, miten ateriaetu järjestetään niille etäopetuksessa oleville lapsille, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään.

Opettajien ja muiden varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Työterveyslaitos on julkaissut koronavirukselle altistumisen ehkäisemistä koskevat ohjeet, jotka on suunnattu päiväkodeille ja kouluille sekä muille työpaikoille, joissa järjestetään varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa tarkoitettua varhaiskasvatusta ja opetusta.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa. Henkilökuntaa tulee muistuttaa toistuvasti, että työpaikalle ei pidä tulla, mikäli on vähäisiäkään hengitystietulehduksen oireita.

Koronatartuntaa ennaltaehkäiseviä toimintatapoja

Koronatartuntaa ennaltaehkäistään tarpeettomia lähikontakteja välttämällä. Kaikessa esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen toiminnassa noudatetaan tartuntoja ehkäisevää hygieniaa:

Lapsiryhmän toiminta olisi hyvä jakaa pienryhmiin ja porrastaa päivän aikana. Pienryhmissä voi leikkiä, toimia ja syödä yhdessä ja, jos mahdollista, toimitaan omissa tiloissa. Tällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.
Fyysisten kontaktien määrää voidaan minimoida järjestämällä toimintaa mahdollisimman paljon ulkotiloissa ja ulkoilemalla päivän aikana. Ulkoilua tulisi mahdollisuuksien mukaan porrastaa ja välttää ryhmien yhdistämistä ulkoilutilanteissa.
Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman lapsiryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti.
Henkilöstö jakaa ruoka-annokset lapsille. Lasten ei tule itse ottaa ruokaa tai käsitellä toisten astioita ja ruokailuvälineitä. Ruokailussa järjestetään mahdollisuuksien mukaan riittävät etäisyydet.
Hygienian tehostamisesta huolimatta on tärkeää huolehtia, että lapsi saa tarvitsemansa aikuisen läheisyyden, turvan ja vuorovaikutuksen mahdollisimman samalla tavalla kuin ennenkin.
Henkilöstön tulisi pitää toisiinsa 1–2 m turvaväliä aina, kun se on mahdollista. Turvavälien pitämisestä tulee huolehtia myös työntekijöiden taukojen aikana. Jos turvavälien ylläpitämiseksi on tarpeen ja mahdollista, tauot tulee määritellä eriaikaiseksi.
Mikäli turvavälien pitäminen ei onnistu, on työnantajalla velvollisuus arvioida, onko työntekijöiden käytettävä työssään kasvomaskeja. Tällöin työnantajan pitää hankkia suojavarusteet ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.
Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Kunkin yksikön pitää määritellä omaan tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti. Poikkeuksena ovat toimintaan tutustuvat lapset ja perheet. Lapsen ja perheen mahdollisuus tutustua koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden.
Terapiaa, kuntoutusta tai vastaavaa lapsen tarvitsemaa tukea voidaan toteuttaa esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen tiloissa huomioiden hygieniaohjeet.
Esiopetuksen kuljetusten järjestämisessä otetaan huomioon riskiryhmiin kuuluvat lapset. Huoltajan kanssa voidaan sopia kuljetuskorvauksen käytöstä.

On suositeltavaa hyödyntää ulkotiloja ja luontoympäristöjä syksyn toiminnassa mahdollisimman paljon. Ulkotilat ja luonto sopivat hyvin myös huoltajien tapaamisiin ja esiopetuksen muihin yhteisiin hetkiin.

Muita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ei pidä tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita.
Käsihygieniasta huolehditaan edelleen tehostetusti. Sekä lasten että aikuisten on hyvä pestä kätensä aina tullessaan esiopetukseen, siirtyessä tilasta toiseen sekä ennen kotiinlähtöä. Lisäksi kädet pestään ennen ruokailua, aina ulkoa sisälle tullessa, sekä aina aivastamisen tai yskimisen jälkeen, tai kun kädet ovat näkyvästi likaiset. Kädet kuivataan kertakäyttöisiin paperisiin käsipyyhkeisiin.
Jos käsienpesumahdollisuutta ei ole, käytetään käsihuuhdetta. Käsihuuhdetta tulee olla helposti saatavilla. Lasten käsihuuhteen käyttö tapahtuu aikuisen valvonnassa.
Aivastamisen tai yskimisen yhteydessä suun eteen laitetaan kertakäyttönenäliina, joka heitetään roskiin heti käytön jälkeen. Jos nenäliinaa ei ole saatavilla, suojataan suu kyynärtaipeella. Kädet pestään tämän jälkeen.

Kaikkien käytössä olevien tilojen siivouksessa ja puhtaanapidossa noudatetaan Työterveyslaitoksen siivousohjeita.

Henkilökunta käyttää työvaatteina pääsääntöisesti omia vaatteitaan. On hyvä sopia, olisiko mahdollista pitää työvaatteet ja kotivaatteet erillään esimerkiksi niin, että jokainen henkilökunnan jäsen vaihtaa työpaikalle tultuaan kotivaatteet työvaatteiksi ja pois lähtiessään työvaatteet kotivaatteiksi.
Huoltajille voidaan suositella, että myös lapsilla voi olla varhaiskasvatuksessa oloaikana erilliset vaatteet.
Työvälineiden ja lelujen pesuun ja hygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja osa leluista tulisi siirtää toistaiseksi pois käytöstä. Lapselle tärkeän lelun tai opiskelussa tarvittavan välineen voi tuoda esiopetukseen ja viedä kotiin päivän päätteeksi.

Paikallisesti on tärkeää, että kaikissa esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksiköissä henkilöstö tietää työnjaon ja vastuut erilaisissa tilanteissa. Henkilöstölle ja huoltajille suunnatussa viestinnässä hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköisiä yhteydenottotapoja. Samalla minimoidaan kontakteja henkilöstön kesken. Hyvä ja avoin viestintä lisää molemminpuolista luottamusta.

Lapsen sairastuminen ja oireilu

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut, miten tulee menetellä, jos lapsi sairastuu tai jos lapsella on koronavirustartuntaan viittaavia oireita ja milloin esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen voi palata.

Uudet lapset esiopetusryhmässä

Koronavirusepidemia tulee huomioida suunnittelussa esimerkiksi siinä, miten uudet lapset ja perheet otetaan vastaan sekä miten tutustumisjaksot toteutetaan ja uudet lapsiryhmät ryhmäytetään. Monella lapsella on saattanut olla pitkä tauko esiopetuksesta, jolloin lapset voivat tarvita tavallista enemmän tukea esiopetukseen palaamisessa.

Uusien lasten ja heidän huoltajiensa tutustuminen uuteen varhaiskasvatus- tai esiopetuspaikkaan mahdollisimman pitkälle ulkotiloissa. Lapset voivat käydä leikkimässä päiväkodin pihalla myös toiminta-ajan päätyttyä yhdessä huoltajansa kanssa. Huoltajan ja lapsen tutustumiskeskustelut johtajan, rehtorit ja opettajien kanssa voidaan järjestää etäyhteyksiä hyödyntämällä. Uusien lasten aloittaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota hygieniaohjeistuksiin sekä siihen, miten lapset oppivat toimimaan uudessa ryhmässä turvallisesti. Yhteenkuuluvuuden tunne, lasten ja aikuisten keskinäinen tunteminen ja välittäminen ovat tärkeitä. Uutta lasta tuetaan lapsiryhmän jäseneksi pääsemisessä, työtapojen opettelussa ja tarvittaessa jatketaan lapsen saamaa kasvun ja oppimisen sekä oppilashuollon tukea välittömästi.

Tilaisuudet, juhlat ja retket

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa järjestetään vanhempain tapaamisia, erilaisia juhlia ja tapahtumia sekä retkiä. Tilaisuuksia järjestettäessä otetaan huomioon alueellisten ja paikallisten terveysviranomaisten määräykset, ohjeet ja suositukset, jotka vaihtelevat tautitilanteen mukaan. Tilaisuuksien perumisen sijasta, on hyvä miettiä voiko niille löytyä vaihtoehtoisia, terveysturvallisuuden huomioon ottavia toteuttamisen tapoja. Ulkotiloja tai etäyhteyksiä käyttämällä voidaan järjestää monenlaista toimintaa. Tilaisuudet tukevat lasten ja perheiden hyvinvointia ja luovat yhteisöön kuulumisen tunnetta.

Myös retkien ja vierailujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon yleiset väljyys ja hygieniaohjeet sekä mahdolliset alueelliset rajoitukset. Retkeily ja liikkuminen luonnossa ja lähiympäristössä ovat kuitenkin suositeltavia ja ne rikastavat lasten päivää. Luonto- ja lähiympäristö on myös usein rikas oppimisympäristö erilaisille oppimiskokonaisuuksille.

Lapsen LEOPS keskustelut

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman eli vasu -keskusteluja ja esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman eli LEOPS-keskusteluja käydään toimintakauden aikana. Tarvittaessa on hyvä pohtia keskusteluihin vaihtoehtoisia toimintatapoja etäyhteyksiä hyödyntämällä. Lapsen vasu- ja LEOPS-keskusteluja on pidetty onnistuneesti etäyhteyksin erilaisten sovellusten kautta tai puhelimitse.

Harjoittelijat varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimipisteissä on usein opiskelijoita suorittamassa opintoihin kuuluvia harjoitteluita. Työharjoitteluja voidaan toteuttaa, jos se on työpaikan puolesta mahdollista. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Karanteeni ja eristäminen

Tartuntatautilain mukaisesti karanteeni ja eristäminen on toteutettava siten, että karanteenissa tai eristyksessä olevan oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta. Lapsen oppimista ja hyvinvointia voidaan tukea esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntäen paikallisesti päätettävällä tavalla. Useilla kunnilla on ollut tällaisesta toiminnasta hyviä kokemuksia epidemian aikana.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö tapaa huoltajia päivittäin. Karanteenitilanteessa kannattaa korostaa tavallistakin järjestelmällisemmin kodin ja varhaiskasvatuksen, sekä kodin ja esiopetuksen yhteistyötä, sekä varautua vastaamaan huoltajien huoliin lapsesta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön olisi hyvä yhteisesti keskustella siitä, miten huoltajia voidaan tukea arjen rutiineissa.

Jos lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta, hänen ei tule osallistua myöskään varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen tiloissa järjestettäviin ruokailuihin. Tämä ehkäisee epidemian leviämistä. Lapsella on esiopetuksessa oikeus ateriaan myös karanteenin ja eristyksen aikana. Valmiin aterian sijasta voidaan tarjota myös ruokatarvikekassi. Tästä sovitaan huoltajien kanssa. Kunnan on tartuntatautilain 68 §:n mukaan karanteeni- ja eristystilanteessa huolehdittava tarvittaessa ruokahuollosta.

On tärkeää, että lapsiin ja huoltajiin pidetään yhteyttä karanteeni- ja eristämistilanteessa. Yhteydenpitotavoista voidaan sopia tarkemmin lapsen huoltajien kanssa. Yhteydenpidossa tulisi suosia perheille tuttuja yhteydenpidon muotoja ja huomioida tarvittaessa tarve tulkkipalveluiden käytölle.

Tutun opettajan, kavereiden ja päiväkodin näkeminen esimerkiksi videoyhteydellä voi olla pienellekin lapselle tärkeää osallisuuden ja poikkeavan tilanteen hahmottamisen näkökulmasta. Oman ja tutun lapsiryhmän tapahtumissa ja rytmissä mukana pysyminen helpottavat paluuta arkeen.

Viestit varhaiskasvatus- tai esiopetusryhmästä lapselle ylläpitävät tunnetta kuulumisesta ryhmään ja voivat helpottaa lapsen ikävää kavereita, päiväkodin henkilöstöä ja toimintaa kohtaan. Viestittävät asiat voivat olla hyvin pieniä ja arkisiakin.

Koronavirukseen liittyvää ohjeistusta

Lapsen kasvun ja oppimisen tuki

Esiopetuksessa olevilla lapsilla on lainsäädännön mukainen oikeus saada kasvun ja oppimisen tukea (ns. kolmiportainen tuki) sekä oppilashuollon tukea aina tarvittaessa ja riittävän kauan opetussuunnitelmassa ja opiskeluhuoltosuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Tartuntatautitilanne otetaan huomioon tuen järjestämisessä niin, että lasten mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea turvataan.

Poikkeusolojen vaikutuksia lapsille ja perheille on vaikea arvioida, mutta on mahdollista, että erityisesti tilanteen pitkittyminen on aiheuttanut erityisesti osalle erityistä kuormitusta ja tuen tarpeiden lisääntymistä. Tukitoimenpiteitä ei välttämättä ole voitu järjestää poikkeusolojen aikana tai osalta lapsilta tuen tarpeita on voinut jäädä tunnistamatta riittävän varhaisessa vaiheessa. Siksi onkin tärkeää tarkistaa lapsen tarvitsemat tukitoimenpiteet.

Tuen jatkumon näkökulmasta on hyvä huomioida tukea tarvitsevat lapset ja perheet myös karanteenitilanteen aikana, vaikka lapsi ei osallistuisi varhaiskasvatuksen toimintaan tai esiopetukseen lähiopetuksena.

Varhaiskasvatus ja esiopetus ovat itsessään monelle lapselle tukitoimia, joita on saatettu suositella esimerkiksi monialaisen yhteistyön, kuten psykologien ja lääkärien taholta. Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistumista kannattaa harkita erityisesti silloin, kun se on lapsen edun mukaista, vaikka lapsi voitaisiinkin pitää kotona. Kehityksen ja oppimisen tuki voi myös olla yhteydenpitoa kotiin tai työskentelyä yhdessä lapsen kanssa etäyhteydellä.

Monikieliset lapset ja perheet

Monikielisten perheiden lapset tarvitsevat varhaiskasvatusta ja esiopetusta muun muassa suomen tai ruotsin kielen oppimisen vuoksi. Viestiminen maahanmuuttotaustaisten lasten huoltajille voi vaatia erityistä huomiota ja järjestelyjä, kuten tulkkauspalveluja. Vastuu vuorovaikutuksen ymmärrettävyyden varmistamisessa on varhaiskasvatuksen järjestäjällä. Karanteenitilanne saattaa herättää huolta lapsissa ja lasten huoltajissa, varsinkin jos oikeaa tietoa ei ole saatavilla omalla äidinkielellä. Kokosimme tähän linkkejä monikielisille sivustoille, joista löytyy tietoa mm. koronatilanteesta.

Kokosimme linkkejä THL:n ja muiden tahojen tuottamista monikielisistä materiaaleista koskien koronavirusta sekä materiaalilinkkejä maahanmuuttotaustaisten lasten opetuksen tueksi sekä huoltajille koskien muun muassa koronavirukselta suojautumista.

Ohjeita henkilöstölle koronatilanteen käsittelyyn lasten kanssa

Koko yhteiskuntaa koskeva epidemiatilanne on aiheuttanut huolta niin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstössä kuin lasten huoltajissakin. Lapset aistivat hyvin aikuisen huolen ja onkin tärkeää, että heidän kanssaan käsitellään asiaa lapsen ikätason mukaisesti, kuitenkaan hämmentämättä lasta turhaan.

Rehelliset ja lapsen ikätason mukaiset vastaukset kysymyksiin luovat turvallisuutta. Lapset myös saattavat toistaa kysymyksiä useampaan kertaan. Lasta tulee kuunnella ja hänen kysymyksiinsä tulee vastata, vaikka aikuinen voikin ajatella, että olisi hyvä ”suojella” lasta. Keskusteluissa on hyvä käyttää lapsille tuttuja käsitteitä ja ilmauksia.

Sadut ja tarinat auttavat lasta sanoittamaan kokemuksiaan, mutta myös varhaiskasvatuksen normaalit pedagogiset käytännöt, kuten piirtäminen, liikunta tai musiikki ovat hyviä keinoja tunteiden käsittelyyn.

Epidemian aikana on hyvä jatkaa normaalia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arjen rytmiä huomioiden ohjeistukset.

Saako koronalla leikkiä?

Leikki ja leikkiminen ovat lapsen tapoja käsitellä ympäröivän maailman pelottavia ja uhkaavia ilmiöitä ja leikin kautta lapset pystyvät jäsentämään ja pilkkomaan näitä vaikeita asioita itselleen käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi. Lapset siis leikkivät koronaa ja aikuisten on tärkeä välittää lapselle viesti, ettei leikissä ole mitään väärää tai pahaa.

”Varhaiskasvatuksessa lapset voivat leikkiä muun muassa laboratoriota ja sairaalaa, joissa pehmoeläimet saavat hoitoa ja verinäytteet (vesivärillä toteutetut) analysoida. Osallisuutta kartoittavassa tutkimushankkeessamme ilmeni, miten tärkeää on kuunnella lasten huolta ja tukea toimintaa, jossa lapsia huolestuttavia ilmiöitä voidaan käsitellä leikkien”, Jonna Kangas Helsingin yliopistolta kertoo.

Aikuisten huoli heijastuu herkästi myös lapsiin. Leikeissä esiintyy myös synkkiä teemoja, kuten hautajaisia, kuolemaa ja pahaa oloa, mutta leikin kautta näiden teemojen käsittely on lapselle turvallista ja lapsi voimaantuu käsittelemään pelottavaa ja tuntematonta tilannetta itselleen sopivalla tasolla. Leikissä lapsi on päätään pidempi ja leikkiminen lisää mielenterveyden suojaavia tekijöitä. Kotonakin voi järjestää koronalaboratorion, hoitaa pehmoleluja leikkisairaalassa tai keksiä ihmelääkettä. Leikissä kaikki on mahdollista. Leikille kannattaa varata aikaa niin varhaiskasvatuksessa kuin kotonakin.

Ohjeen päivityksiä koskevat tiedot

Teksti tarkistettu ja päivitetty tarpeellisilta osin 21.12.2020. Tekstiin on lisätty mm. linkityksiä oph.fi-ulkopuolisille sivuille ja tekstiä on selkeytetty tarpeen mukaan. Uutena tietona sivulle on lisätty eri viranomaisten vastuut, esiopetuksen lomat, ryhmien sekoittamisen ja yhdistämisen välttäminen, karanteenissa olevan lapsen tukeminen etäyhteyksin, henkilöstön turvavälit, terapian, kuntoutuksen tai vastaavan lapsen tarvitseman tuen järjestäminen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen tiloissa, tilaisuuksien järjestäminen sekä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden huomioiminen.