Varhaiskasvatuksen suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen kehittämiseen ja henkilöstön koulutukseen jaetaan avustusta

Varhaiskasvatus
Hakuaika: 4.11.2020 – 30.11.2020 klo 16:15

Varhaiskasvatusta ohjaavat Opetushallituksen laatimat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018). Niiden mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee tukea monipuolisesti vieraskielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä kieli- ja kulttuuri-identiteettien ja itsetunnon kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa edistetään suomen tai ruotsin kielen taidon kehittymistä tavoitteellisesti kielellisten taitojen ja valmiuksien osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien.

Lapset leikkivät hiekkalaatikolla

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Varhaiskasvatuksessa lapsille tarjotaan vuorovaikutustilanteiden ja oppimisympäristöjen avulla mahdollisuuksia käyttää ja omaksua suomea tai ruotsia toisena kielenä monipuolisesti. Osa lapsista tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja suomen tai ruotsin kieleen vasta tullessaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisemassa raportissa (2019) ”Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa” nousi esille henkilöstön osaamisen, motivaation ja sitoutumisen puute varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen pedagogiikan soveltamisessa lapsiryhmissä, joissa on esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia lapsia. Henkilöstö kokee ristiriitaa kielellisesti rikkaan toiminnan ja suomen kieltä toisena kielenä opettelevien lasten tarpeiden välillä. Hankaloittavana tekijänä nähtiin yhteisen kielen puute sekä maahanmuuttajataustaisten lasten kielen kehityksen haasteet.

Lasten kielitaitoa vahvistavat toimenpiteet tulisi aloittaa jo lapsuudesta, sillä lukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Perusopetuksessa kantaväestön ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kielellisten taitojen erot kasvavat selvästi (esimerkiksi PISA 2018).

Valtion erityisavustus on tarkoitettu suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen henkilöstön koulutukseen ja opetuksen kehittämiseen varhaiskasvatuksessa