Hankeavustukset kaksikielisen opetuksen järjestämiseen ja kielikylpytoimintaan 2026

Haun kuvaus

Kaksikielisen opetuksen määritelmiä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014), Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus jaetaan joko laajamittaiseen tai suppeampaan kaksikieliseen eli kielirikasteiseen varhaiskasvatukseen, esiopetukseen tai perusopetukseen. Laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus, esiopetus tai perusopetus voi olla kotimaisten kielten varhaista täydellistä kielikylpyä tai muuta laajamittaista kaksikielistä varhaiskasvatusta, esiopetusta tai perusopetusta.

Kotimaisten kielten varhaisella täydellisellä kielikylvyllä eli kielikylpyopetuksella tarkoitetaan aikaisintaan kolmevuotiaana varhaiskasvatuksessa tai viimeistään esiopetuksessa alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää ohjelmaa, jossa osa opetuksesta järjestetään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai koulun varsinaisella opetuskielellä ja osa toisella kotimaisella kielellä, ruotsin tai suomen kielellä. Kielikylpyopetusta voidaan järjestää saamen kielellä. Kielikylpykielellä annettavan opetuksen osuus esimerkiksi varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä on koko ohjelman ajan vähintään 50 % siten, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen osuus on lähes 100 %, vuosiluokilla 1–2 noin 90 %, vuosiluokilla 3–4 noin 70 % ja vuosiluokilla 5–9 keskimäärin 50 %.

Muu laajamittainen kaksikielinen opetus voi alkaa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta ja se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. Esi- ja perusopetuksesta sekä varhaiskasvatuksesta järjestetään tällöin kohdekielellä vähintään 25 %.

Suppeampaa kaksikielistä opetusta eli kielirikasteista opetusta voi olla varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. Perusopetuksessa kielirikasteisella opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa alle 25 % oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä. Kielirikasteisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alle 25 % toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuksen kielellä tai esiopetuksen kielellä.

Muita määritelmiä

Kotoperäisillä kielillä tarkoitetaan saamen kieltä (inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea), romanikieltä, karjalan kieltä sekä suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. 

Tandemopetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa oppilaat kahdesta eri kieliryhmästä voivat kohdata aidossa vuorovaikutustilanteessa ja käyttää ja kehittää valmiuksiaan toistensa kielissä tasapuolisesti. Lisätietoa Tandemopetuksesta.

Kaksikielisen opetuksen tavoite

Kaksikielisellä opetuksella pyritään saavuttamaan hyvä ja monipuolinen kielitaito sekä koulun opetuskielessä että kohdekielessä. Kaksikielisen opetuksen pitkäntähtäimen tavoitteena on perustan luominen jatkuvalle kielten oppimiselle sekä kielten ja kulttuurien moninaisuuden arvostamiselle. Tavoite toteutuu tehokkaimmin, kun kaksikielinen opetus aloitetaan varhaiskasvatuksessa ja sitä jatketaan aina perusopetuksen loppuun asti.

Kielikylpyopetus (toinen kotimainen kieli, ruotsi tai suomi, saamen kieli)

• kielikylpyopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joilla ei ole kielikylpyopetusta
• hakijan järjestämän nykyisen kielikylpyopetuksen laajentaminen ja kehittäminen
• kielikylpyopetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
• verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestäjän kanssa kielikylpyopetuksen kehittämiseksi
• vastavuoroisen kielikylpyopetuksen järjestäminen suomen- ja ruotsinkielisten varhaiskasvatuksen, esi- tai perusopetuksen järjestäjien kesken
• kestoltaan lyhyemmät kielikylpyohjelmat, joissa kielikylpyopetus voi loppua esimerkiksi varhaiskasvatuksen päättyessä tai 6. vuosiluokan jälkeen.

Muu laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus

• laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
• nykyisen laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen laajentaminen ja kehittäminen
• laajamittaisen kaksikielisen opetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
• verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestäjän kanssa laajamittaisen kaksikielisen opetuksen kehittämiseksi

Suppeampi kaksikielinen opetus eli kielirikasteinen opetus varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa

• suppeamman eli kielirikasteisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kehittäminen ja käynnistäminen myös kokeiluluonteisesti paikkakunnilla, joissa sitä ei ole tarjolla
• varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäjän nykyisen suppeamman eli kielirikasteisen varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestelmällinen laajentaminen ja kehittäminen siten, että osa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuksen kielellä tai esiopetuksen kielellä tai että osa oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä perusopetuksessa
• opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen ja toiminnan kytkeminen osaksi yhteisön toimintakulttuuria ja kielikasvatusta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
• suppeamman eli kielirikasteisen opetuksen jatkumon kehittäminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun
• verkostotoiminta yhteistyössä kahden tai useamman varhaiskasvatuksen, esi- tai perusopetuksen järjestäjän kanssa kielirikasteisen opetuksen kehittämiseksi

Muu Kansalliskielistrategiaa tukeva toiminta

• suppeamman kaksikielisen varhaiskasvatuksen eli kielirikasteisen varhaiskasvatuksen järjestäminen ruotsin tai suomen kielen tai kotoperäisten kielten oppimisen ja osaamisen vahvistamiseksi
• suppeamman kaksikielisen opetuksen eli kielirikasteinen opetuksen järjestäminen ruotsin tai suomen kielen tai kotoperäisten kielten kieltenoppimisen ja osaamisen vahvistamiseksi esiopetuksessa tai perusopetuksessa
• suomen ja ruotsin kielen sekä saamen kielen ja muiden elvytettävien kotoperäisten kielten oppimisen ja osaamisen vahvistaminen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen välisenä yhteistyönä. Yhteistyötä voidaan toteuttaa esimerkiksi tandemopetuksena tai muuna Kansallisstrategiaa tukevana toimintana.
• kotoperäisten kielten elvyttäminen innovatiivisesti ja monipuolisesti

 Kaksikielisen opetuksen kansallisen verkoston koordinointi

• laajan, kansallisen verkoston koordinointi suunnitelmallisesti ja innovatiivisesti kaksikielisen opetuksen laajentamiseksi ja kehittämiseksi haun tiedoissa mainitun käyttötarkoituksen mukaisesti
• kaksikielisen opetuksen laajentamiseen tarkoitetuilla valtionavustuksilla tuetuissa hankkeissa syntyneiden hyvien käytäntöjen jakaminen
• opettajien kielikylpyopetuksen, muun laajamittaisen kaksikielisen opetuksen ja suppeamman kaksikielisen eli kielirikasteisen opetuksen pedagogisen osaamisen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa muun muassa järjestämällä täydennyskoulutuksia ja mahdollisuuksia verkostoitua

• Valtionavustuslaki (688/2001)
• Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009

Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2026 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta 29.10.30.03.01. valtionavustukset kaksikielisen opetuksen laajentamiseen. Tähän tarkoitukseen on varattu enintään 842 000 euroa.

Määrärahasta voidaan myöntää rahoitusta yhdelle tai useammalle kansallista verkostohanketta koordinoivalle perusopetuksen järjestäjälle tai hakijaverkostolle. Kansallisen koordinaattorin tehtävää sekä avustusta koordinointiin haetaan hakulomakkeen kohdassa ”Toiminnan kansallinen koordinointi”.

Avustuksen hakijan tulee ottaa huomioon, että valtionavustusta myönnetään enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista, joten hakijan omarahoitusosuus on vähintään 10 %.

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätösten hyväksymisen jälkeisenä päivänä ja päättyy 31.12.2027.
 

Tarkennettuja tietoja hyväksyttävistä kustannuksista

• Avustusta voidaan käyttää haun kuvauksen ja tavoitteiden mukaisiin käyttötarkoituksiin. Hakija kuvaa hakulomakkeen talousarviossa avustuksen käyttökohteet menoluokittain.
• Avustusta voidaan myöntää kaksikielisen opetuksen tai kielikylpytoiminnan suunnitteluun. Hakijan tulee sitoutua opetuksen tai toiminnan käynnistämiseen kunnassa tai koulussa avustuksen käyttöaikana.
• Hyväksyttävien kustannusten tulee olla todellisia ja toteutuneita hankkeen menoja.
• Avustusta voidaan käyttää henkilöstön osaamisen kehittämiseen, mutta hankkeet eivät voi keskittyä pelkkään henkilöstön täydennyskoulutukseen.
• Avustusta voidaan käyttää arviointi- ja selvitystoimintaan, opinnäytetöihin tai tieteelliseen tutkimukseen, silloin kun se on hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi perusteltua.
• Mahdolliset laitehankinnat tulee perustella hakemuksessa. Laitehankintoihin hyväksytään myös hankkeen käytössä olevien laitteiden leasing-menot hankkeen keston ajalta. Nämä leasing-menot tulee ilmoittaa hankkeen kustannusarvion Laitehankinnat -kohdassa.
• Avustusta ei voi käyttää hakijan perustoiminnan rahoittamiseen.
• Avustusta ei voida käyttää sellaiseen toimintaan, johon hakija saa muuta valtionavustusta.
• Avustusta ei saa käyttää kielisuihkutoimintaan. 

Loppuselvitys myönnettyjen avustusten käytöstä tulee toimittaa Opetushallitukselle 28.2.2028 mennessä Opetushallituksen sähköisellä selvityslomakkeella.

Hankkeissa mahdollisesti tuotettavat materiaalit ja muut tuotokset tulee julkaista avoimesti ja maksutta saataville Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi) tai muussa avoimessa verkkosivustossa.   

Valintaperusteet ja arviointikriteerit 

• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden, esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tai perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon tukeminen innovatiivisesti ja monipuolisesti
• Hankkeen tavoitteet ja toiminta niiden toteuttamiseksi
• Hankesuunnitelman selkeys ja toteuttamiskelpoisuus
• Hankkeen koordinaattorin, työryhmän ja verkoston tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta
• Kansallisen verkoston koordinaattorin tarkoituksenmukainen ja innovatiivinen toiminta
• Hankkeen tarvelähtöisyys, tietoperustaisuus ja mahdollinen yhteys tutkimukseen
• Hankkeen kustannusarvion ja aikataulun realistisuus
• Hankkeen vaikuttavuus
• Hankkeen avulla tavoiteltavat konkreettiset tulokset
• Hankkeen tulosten ja tuotosten levittäminen siten, että ne ovat kenen tahansa avoimesti hyödynnettävissä
• Kaksikielisestä opetuksesta tiedottaminen huoltajille
• Hankkeeseen liittyvä arviointi- ja selvitystoiminta

Valtionavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon alueellinen tasa-arvo. Lisäksi otetaan huomioon jatkumon rakentaminen kaksikieliselle opetukselle varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä kaksikielisen opetuksen tai kielikylpytoiminnan käynnistäminen niissä kunnissa, joissa toimintaa ei ole aiemmin ollut. Jatkohakemuksista tulee myös käydä selville, kuinka jo aloitettua toimintaa kehitetään.