Vuoden 2023 Opetustoimen henkilöstökoulutuksen pääteemat ovat
- Oppiaine- ja alakohtainen osaaminen
- Kielellinen ja kulttuurinen osaaminen
- Arviointiosaaminen
- Digitaalinen osaaminen sekä teknologian pedagoginen hyödyntäminen
- Kestävyysosaaminen
- Osallisuus, turvallisuus ja hyvinvointi
- Oppimisen tuki, ohjaus ja yksilölliset oppimispolut
- Jatkuva oppiminen
- Yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen ja johtamisosaaminen
Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue, jolle hankesuunnitelmaa esitetään. Sen jälkeen valitaan pääasiallinen kohderyhmä ja muut mahdolliset kohderyhmät. Erityisesti toivotaan koulumuodot ylittäviä, poikkihallinnollisia ja eri sidosryhmät mukaan ottavia koulutuksia. Teemasta riippumatta koulutuksissa vahvistetaan myös digitaalisia taitoja.
Vuoden 2023 Opetustoimen henkilöstökoulutuksen pääteemat
Oppiaine- ja alakohtainen osaaminen
Tässä teemassa on kolme painopistettä: 1) laaja-alaisen perusosaamisen kehittäminen, 2) kansallisen lukutaitostrategian 2030 toimeenpanon tukeminen ja 3) toista kotimaista kieltä opettavien opettajien ammatillisen kehittämisen ja yhteistyömahdollisuuksien edistäminen.
Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma asettaa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi opetushenkilöstön laaja-alaisen perusosaamisen kehittämisen työuran eri vaiheissa. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä taiteen perusopetuksen koulutuksissa kehitetään tietyn oppiaineen ja oppimiskokonaisuuksien tai oppimisen alueiden tai taiteenalan pedagogista ja didaktista osaamista. Ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutuksissa kehitetään syvällistä, tutkimusperustaista oman alan substanssiosaamista.
Kansallisen lukutaitostrategian 2030 toimeenpanoa tukevissa koulutuksissa vahvistetaan opetushenkilöstön monilukutaito-osaamista ja yhteistyötä. Koulutuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi
- monilukutaitoa sekä kielitietoista opetusta osana kaikkien oppiaineiden opetusta
- monilukutaidon sekä luku- ja kirjoitustaidon opetusmenetelmiä ja työtapoja
- sanataidetta
- kriittistä lukutaitoa, medialukutaitoa ja lukemista digitaalisissa ympäristöissä
- lukemisen ja lukutaidon tukemista ja arviointia.
Toista kotimaista kieltä opettavien opettajien ammatillista kehittymistä ja yhteistyömahdollisuuksien edistämistä tukevissa koulutuksissa vahvistetaan Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman toimeenpanoa. Koulutuksilla tavoitellaan sitä, että motivaatio toisen kotimaisen kielen opiskeluun lisääntyy ja oppilaille tarjoutuu autenttisia mahdollisuuksia käyttää toista kotimaista kieltä.
Koulutuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:
- kielen opiskeluun motivoivia käytäntöjä ja menetelmiä eri koulutusmuodoissa
- äidinkielenomaisen suomen tai ruotsin kielen opetusta
- kehittämisohjelmassa tuotettavaa tukimateriaalia
- verkosto- ja sidosryhmätoimintaa
- kielisuihkutoimintaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Kielellinen ja kulttuurinen osaaminen
Koulutusten tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistamiseen. Koulutukset tukevat kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämistä ja maahanmuuttotaustaisten oppijoiden kotoutumista.
Koulutukset voivat käsitellä esimerkiksi
- kielitietoista opetusta sekä kielitietoisia työtapoja
- kielitietoisen ja kielellisesti monimuotoisen oppimisyhteisön johtamista
- maahanmuuttaneiden perustaitojen vahvistamista
- suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen kehittämistä
- romanikielen, saamen ja karjalan kielen opetuksen kehittämistä
- oman äidinkielen opetuksen kehittämistä
- perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämistä
- tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen kehittämistä
- kulttuuritietoisuutta
- kulttuuriperintökasvatusta.
Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa sisällöt voivat liittyä muun muassa
- kielitaidon näkemiseen osana ammattitaitoa
- sisältöjen ja kielenoppimisen yhdistämisen menetelmiin
- monikieliseen opetukseen
- monipuolisiin kielipolkuihin
- toisen asteen yhteistyökäytäntöjen ja verkko-opetuksen tukemiseen kieltenopetuksessa
- kielitietoiseen mentorointiin työelämässä oppimisjaksoilla.
Linkki kulttuuriperintöstrategiaan: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164109/OKM_2022_17.pdf
Linkki Suomen romanikielen elvytysohjelma: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/suomen-romanikielen-elvytysohjelma-toimenpide-esityksineen
Linkki Kielipoliittiseen ohjelmaan: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164216
Arviointiosaaminen
Oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen vahvistamiseksi tarjottavissa koulutuksissa voidaan käsitellä kunkin koulumuodon kannalta keskeisiä arviointiin liittyviä muutoksia ja yhtenäisen arviointikulttuurin kehittämistä perusteiden linjausten mukaisesti. Koulutuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:
- perusopetuksen arvioinnin linjauksia sekä päättöarvioinnin ja 6. luokan lukuvuosiarvioinnin uusia kriteerejä
- lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaista arviointia
- suullisen kielitaidon ja puheviestintätaitojen arviointia lukiossa
- ammatillisten perustutkintojen arviointikriteerien soveltamista ja yhteisten tutkinnon osien arviointikriteerien käyttöönottoa
- ammatillisen koulutuksen arviointiosaamisen vahvistamista
- aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden päättöarviointia ja alkuvaiheen arviointia uusien kriteerien mukaisesti
- taiteen perusopetuksessa perusteiden mukaisen arvioinnin toteuttamista ja laajan oppimäärän arvioinnin kehittämistä
- vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutukseen sekä vapaatavoitteisen koulutuksen osaamisperusteisuuteen liittyvää arviointia.
Digitaalinen osaaminen sekä teknologian pedagoginen hyödyntäminen
Tieto- ja viestintäteknologia luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia monipuolistaa oppimisympäristöjä ja oppimista. Tämän hyödyntäminen edellyttää, että opetushenkilöstöllä on riittävästi pedagogista ja digitaalista osaamista soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti oppimisen edistämiseen. Digitaalisten resurssien tarkoituksenmukaisella valinnalla ja käytöllä on tärkeä merkitys mielekkäiden oppimistilanteiden luomisessa. Myös tietoturvasta huolehtiminen sekä kyky toimia vastuullisesti ja turvallisesti verkossa on yhä tärkeämpää. Koulutuksella voidaan edistää monipuolisesti digitaalisten ympäristöjen käyttöä opetuksessa ja oppimisen tukena.
Digitaaliseen osaamiseen liittyvissä koulutuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:
- digitaalisen osaamisen kuvauksia (julkaistu Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa)
- avointen digitaalisten oppimateriaalien tuottamista
- kyberturvallisuuteen liittyvän osaamisen vahvistamista
- opetuksen toteutusta verkkovälitteisesti sekä esimerkiksi simulaatioin, robotiikan avulla tai AR- ja VR- sovelluksin.
Kestävyysosaaminen
Kestävän elämäntavan vahvistamisessa keskiössä ovat ilmastovastuu, luontokadon pysäyttäminen, planetaarinen terveys ja kiertotalous. Koulutukset keskittyvät kestävyysosaamiseen liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden vahvistamiseen johtamisessa, opettamisessa ja ohjauksessa, sekä yksiköiden toimintakulttuurissa. Koulutukset voivat kohdentua kestävää kehitystä koskevan eurooppalaisen osaamiskehyksen soveltamiseen. Kestävyysarvojen ilmentämiseen liittyvät koulutukset voivat kohdistua kestävää elämäntapaa vahvistaviin alakohtaisiin, oppiainekohtaisiin tai ammattialakohtaisiin ratkaisuihin. Kestävän elämäntavan vahvistamiseen liittyvissä koulutuksissa huomioidaan oppimisen pedagogiset ratkaisut, digitalisaation hyödyntäminen, tietoperustaisuus, käytännönläheisyys ja uudet teknologiat.
Kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys
Osallisuus, turvallisuus ja hyvinvointi
Kasvu- ja oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen ja pedagoginen turvallisuus ovat edellytyksiä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiselle. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden eri näkökulmien huomioiminen sekä oppijoiden oman ja yhteisen toimijuuden vahvistaminen rakentavat perustan sosiaalisesti kestävälle kehitykselle.
Opetustoimen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla lasten, nuorten ja aikuisten osallisuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia voidaan edistää. Päämääränä on kehittää toimintakulttuuria siten, että jokainen kokee tulevansa kohdatuksi ja olevansa yhteisönsä kyvykäs ja merkityksellinen toimija.
Koulutuksilla tuetaan esimerkiksi
- globaali- ja demokratiakasvatusta
- yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämistä
- tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toimeenpanon tukea mukaan lukien sukupuolten moninaisuus
- kiusaamisen, väkivallan (ml. sukupuolistunut väkivalta ja rasismi) ja häirinnän vastaisen toimintakulttuurin kehittämistä
- koulujen ja oppilaitosten turvallisuutta edistävää toimintakulttuuria
- asuntolatoiminnan kehittämistä.
Oppimisen tuki, ohjaus ja yksilölliset oppimispolut
Kasvun ja oppimisen tuella on keskeinen tehtävä koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisessa. Oppijoilla on oikeus saada riittävä tuki niin varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa kuin toisen asteen opinnossa, sekä oppimispolun nivelvaiheissa. Tuen tulee olla yksilöllisesti ja pitkäjänteisesti suunniteltua, joustavaa ja tarpeen mukaan muuttuvaa sekä tasalaatuista. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla tuetaan oppijoiden kasvua ja oppimista, yksilöllisiä oppimispolkuja sekä johtamista. Tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa tärkeää on ottaa huomioon myös erityisryhmät, esimerkiksi maahanmuuttotaustaiset opiskelijat.
Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevän työotteen toteutumista, oppimisvaikeuksien tunnistamista sekä inkluusion vahvistamista kaikissa kasvatus-, opetus- ja koulutustilanteissa. Koulutuksilla vahvistetaan henkilöstön pedagogista ja ohjauksellista taitoa kohdata oppilas tai opiskelija. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa tavoitteena on myös tukea erityispedagogista osaamista ja kolmiportaisen tuen järjestämistä ja toteuttamista. Lukion opettajille suunnatussa koulutuksessa tuetaan erityisopetukseen ja muuhun oppimisen tukeen liittyvää osaamista. Ammatillisessa koulutuksessa tuetaan opintojen henkilökohtaistamisen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessien vahvistamista sekä tutkinnon perusteista poikkeamisen soveltamista. Keskeisiä ovat myös työelämässä oppimisen ja työelämäyhteistyön prosessien tuki sekä soveltuvien työpaikkojen saatavuuden varmistamisen ja työpaikkaohjaajien perehdyttämisen käytännöt.
Koulutusta voidaan tarjota moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja yhteisopettajuuden käytäntöjen tukemiseen. Tärkeää on tukea myös oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoa, nivelvaiheiden pedagogiikkaa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ohjaustarvetta on esimerkiksi koulutukseen hakeutumisvaiheessa ja keskeyttämistilanteissa.
Henkilöstökoulutuksen avulla vahvistetaan oppilaanohjaajien sekä opettajien edellytyksiä ja laaja-alaista osaamista toteuttaa oppilaan- ja opinto-ohjausta ja uraohjausta. Koulutusten tavoitteena on kehittää ja vahvistaa oppilaan- ja opinto-ohjauksen laadukasta toteutumista, toimintatapoja, tutkimusperustaisuutta, systemaattisuutta sekä jatkumoa peruskoulusta toiselle asteelle, mutta myös siitä eteenpäin jatko-opintoihin ja työelämään. Koulutuksilla noudatetaan Opinto-ohjauksen kehittämisohjelman suuntaviivoja.
Jatkuva oppiminen
Jatkuva oppiminen kattaa sekä formaalin, muodollisen koulutusjärjestelmän mukaisen oppimisen, että koulutusjärjestelmän ulkopuolella ja siitä täysin riippumatta tapahtuvan oppimisen. Jatkuva oppiminen vaatii opetushenkilöstön laaja-alaista ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tarvitaan toimintatapoja ja välineitä (ml. digitaaliset ratkaisut) osaamistarpeiden kartoitukseen sekä osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle erilaisissa osaamisen määrittelytilanteissa.
Koulutusta voidaan tarjota esimerkiksi seuraavilla aihealueilla:
- osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen
- jatkuvan oppimisen toteuttamiseen liittyvä verkostotoiminnan yhteistyöosaaminen, jatkuvan oppimisen palveluekosysteemityöhön kytkeytyminen, oppilaitos- ja elinkeinoelämän rajapintojen ja yhteistyön vahvistaminen sekä osaamisen ennakointi
- osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen uudet työkalut ja toimintamallit: digitaalisten työkalujen käyttöönotto ja pienet osaamiskokonaisuudet
- vapaan sivistystyön osaamisperusteiset koulutusmallit.
Yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen ja johtamisosaaminen
Yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen ja johtamisosaamisen vahvistaminen liittyvät kehittämis- ja kokeilukulttuurin edistämiseen, opetussuunnitelmien sekä tutkintojen ja koulutusten perusteiden toimeenpanon johtamiseen, toimintaympäristön muutosten johtamiseen, strategiseen ja pedagogiseen johtamiseen, kestävän kehityksen osaamisen johtamiseen ja oppimisympäristöjen sekä digitaalisten kokonaisratkaisujen johtamiseen. Lisäksi koulutuksilla vahvistetaan laadun ja laatukulttuurin johtamista, hyvinvointijohtamista ja tuetaan oppilaitosjohtajien ja varhaiskasvatusjohtajien työhyvinvointia.
Koulutuksilla vahvistetaan johtamisen yhteisöllistä luonnetta sekä osallistavaa johtajuutta ja edistetään inklusiivisuuden johtamista. Koulutuksissa otetaan huomioon tutkimusten, arviointien ja palautteiden hyödyntäminen johtajan oman osaamisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Koulutukset voivat liittyä ammatilliseen vertaisvuorovaikutukseen, toimijuuden tukemiseen ja osaamisen jakamiseen työyhteisössä.
Koulutukset voivat kohdistua myös opettajajohtajuuteen, jolloin teemat voivat käsitellä opettajan vastuuta opetus- ja kasvatustyöstä, opettajaa oman työnsä johtajana ja kehittäjänä, opettajaa työyhteisön pedagogisena vaikuttajana ja tiimitason johtajana sekä jaettua johtamista opettajan näkökulmasta.
Työuran eri vaiheessa olevien henkilöiden osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen, uran alkuvaiheessa olevien opettajien tuen kehittämiseen, ammatillisten haasteiden kohtaamiseen sekä ammatillisen vuorovaikutuksen tukemiseen liittyville koulutuksille on todettu olevan tarvetta.
Koulutuksilla edistetään ennakoivan ja oppivan toimintakulttuurin johtamista sekä yhteisöllisten toimintatapojen käyttöä. Koulutus voi olla myös johtajuuteen valmentavaa ja sitä voidaan suunnata esimerkiksi erilaisille johtajuus- ja kehittämistiimeille.
