Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue, jolle hankesuunnitelmaa esitetään. Sen jälkeen valitaan pääasiallinen kohderyhmä ja muut mahdolliset kohderyhmät. Vaikuttavuuden varmistamiseksi toivotaan koulumuodot ylittävää, poikkihallinnollista ja eri sidosryhmät mukaan ottavaa kouluttautumista. Teemasta riippumatta koulutuksissa vahvistetaan myös digitaalisia taitoja.
Vuosien 2020–2023 Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen pääteemat ovat
- Oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon tukeminen
- Jatkuvan oppimisen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistaminen
- Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen mukaan lukien digitalisaation tasa-arvon lisääminen
- Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä kiusaamisen ehkäisy oppimisyhteisöissä
- Oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen uudistaminen
- Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittäminen
- Oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen sekä opetuksen ja koulutuksen laa-dun vahvistaminen
- Kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen
- Kestävän elämäntavan vahvistaminen
- Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen
1. Oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon tukeminen
Rakenteelliset uudistukset ja muut oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoon liittyvät kysymykset edellyttävät uusien toimintamallien kehittämistä ja omaksumista.
Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen ja kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun vapaan sivistystyön koulutuksen opetussuunnitelman perusteen toimeenpanoon liittyy uusia osaamistarpeita, joka voivat liittyä esimerkiksi pedagogiikkaan sekä opiskelijoiden moniammatilliseen hyvinvoinnin tukemiseen.
Oppimateriaalien hankinta-, säilyttämis- ja jakamismenettelyt sekä oppimateriaaleihin liittyvät tekijänoikeuskysymykset vaativat uutta osaamista.
2. Jatkuvan oppimisen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistaminen
Jatkuva oppiminen kattaa sekä formaalin, muodollisen koulutusjärjestelmän mukaisen oppimisen, että koulutusjärjestelmän ulkopuolella ja siitä täysin riippumatta tapahtuvan oppimisen. Jatkuvan oppimisen edellytysten aikaansaamiseksi koulutusjärjestelmän on luotava kaikille kestävä pohja työelämässä toimimiselle ja osaamisen myöhemmälle kehittämiselle. Työuran aikainen jatkuva oppiminen perustuu laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä toisen asteen tutkintokoulutukseen.
Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi opintoja. Opiskelija on voinut hankkia osaamistaan virallisessa koulutuksessa oppilaitoksissa, mutta myös epävirallisissa ympäristöissä kuten työelämässä, perheen piirissä, harrastusten parissa sekä eri tiedonvälityskanavien kautta. Yhtenä tavoitteena on lisätä työelämässä tapahtuvan oppimisen ja arkioppimisen tunnistamista ja dokumentointia eri tavoin.
3. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen mukaan lukien digitalisaation tasa-arvon lisääminen
Suomalainen koulutus on rakennettu tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien varaan. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on näiden perusarvojen säilyttäminen yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa. Henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen on yksi keino oppimiserojen kaventamiseen ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen.
Tieto- ja viestintäteknologia luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia monipuolistaa oppimisympäristöjä ja oppimista. Tämän hyödyntäminen edellyttää, että opetushenkilöstöllä on riittävästi pedagogista ja digitaalista osaamista soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti oppimisen edistämiseen sekä oppimista tukevan arviointikulttuurin monipuolistamiseen. Digitaalisten resurssien tarkoituksenmukaisella valinnalla ja käytöllä on tärkeä merkitys mielekkäiden oppimistilanteiden luomisessa. Koulutuksella parannetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön valmiuksia toteuttaa opetusta myös verkkovälitteisesti sekä tuottaa avoimia digitaalisia oppimateriaaleja saavutettavuus sekä erilaisten opiskelijoiden tarpeet ja osallisuus huomioiden. Koulutuksella voidaan edistää opetuksessa ja oppimisen tukena käytettävien sähköisten työvälineiden käyttöä sekä tutustuttaa oppimisanalytiikan mahdollisuuksiin opetuksen monipuolistamisessa ja eriyttämisessä.
Tietoturvasta huolehtiminen sekä vastuullinen ja turvallinen toiminta verkossa ovat yhä tärkeämpiä tieto- ja viestintäteknologian käytön edellytyksiä. Koulutusteemat voivat kytkeytyä myös Uudet lukutaidot -ohjelman tvt-taitojen ja ohjelmointiosaamisen kuvauksiin.
Tätä avustusta ei voi hakea perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tutoropettajien koulutukseen, johon on suunnattu erillistä rahoitusta.
4. Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä kiusaamisen ehkäisy oppimisyhteisöissä
Kasvu- ja oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen ja pedagoginen turvallisuus ovat edellytyksiä sekä hyvinvoinnin että osallisuuden edistämiselle. Lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden tunne- ja sosiaaliset taidot, toimivat vertaissuhteet sekä kokemus osallisuudesta lisäävät hyvinvointia ja ehkäisevät sekä yksilö- että yhteisötason ongelmia (ml. esim. kiusaaminen, yksinäisyys, ulossulkeminen, seksuaalinen häirintä, kunniaväkivalta, radikalisoituminen). Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta voidaan edistää. Tavoitteena on vahvistaa kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamista ja valmiuksia edistää oppilaiden mielen hyvinvointia ja ihmisoikeusperustaista demokraattista osallisuutta, kehittää varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria omien oppiaineidensa, laaja-alaisen osaamisen sekä moniammatillisen yhteistyön kautta. Päämääränä on kehittää toimintakulttuuria siten, että jokainen lapsi, nuori ja aikuinen (ml. kasvatus- ja opetusyhteisöjen ammattilaiset) kokee tulevansa kohdatuksi ja olevansa yhteisönsä kyvykäs ja merkityksellinen toimija.
5. Oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen vahvistaminen
Kasvun ja oppimisen tuella on keskeinen tehtävä koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisessa. Oppijoilla on oikeus saada riittävä tuki niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin toisen asteen opinnossa, sekä oppimispolkuun mahdollisesti liittyvissä erilaisissa nivelvaiheissa. Ammatillisessa koulutuksessa tukea tarvitaan myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Tuen tulee olla yksilöllisesti ja pitkäjänteisesti suunniteltua, joustavaa ja tarpeen mukaan muuttuvaa sekä tasalaatuista. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla tuetaan oppijoiden kasvua ja oppimista, yksilöllisiä oppimispolkuja sekä johtamista. Tuen suunnittelussa ja toteuttamissa tulee huomioida myös erityisryhmät, esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.
Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevän työotteen toteutumista. Perusopetuksessa tavoitteena on tukea yleisen, tehostetun ja erityisen tuen hyvää järjestämistä ja tuen tuomista kaikkiin opetustilanteisiin inkluusion vahvistamiseksi. Toisella asteella koulutuksen tarkoituksena on tukea erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen (ammatillinen koulutus) sekä erityisopetuksen (lukiokoulutus) laadukasta toteuttamista ja kehittämistä. Koulutusta voidaan tarjota opetus- ja ohjaushenkilöstön erityispedagogisen osaamisen kehittämiseen, erityisopettajien täydennyskoulutukseen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen.
6. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittäminen
Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä oppijoiden ohjauksen merkitys perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja nivelvaiheen koulutuksessa vahvistuu. Lisääntyvä ohjaustarve liittyy esimerkiksi koulutukseen hakeutumisvaiheeseen ja keskeyttämistilanteisiin.
Oppilaan ja opinto-ohjauksen koulutuksilla on jatkossa keskeinen tehtävä koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. Henkilöstökoulutuksen avulla vahvistetaan oppilaanohjaajien sekä opettajien edellytyksiä ja laaja-alaista osaamista toteuttaa oppilaan- ja opinto-ohjausta. Koulutusten tavoitteena on kehittää ja vahvistaa oppilaan- ja opinto-ohjauksen laadukasta toteutumista, toimintatapoja, tutkimusperustaisuutta, systemaattisuutta sekä jatkumoa peruskoulusta toiselle asteelle.
Koulutuksissa hyödynnetään ennakointitietoa ja vahvistetaan työelämää koskevaa tietotuotantoa sekä opettajien osaamista tukea oppilaiden tulevaisuustaitoja ja osaamisidentiteettiä. Koulutuksissa hyödynnetään toimintatapoja, joilla oppilaan- ja opinto-ohjauksessa vahvistetaan oppijan osaamisen ja erityisesti vahvuuksien tunnistamista ja tukemisesta. Koulutuksissa paneudutaan oppilaanohjauksen ja tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen erilaisiin toimintatapoihin ja menetelmiin, joita kehitetään oppijan tarpeisiin sovelletun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen varmistamiseksi jokaiselle oppijalle huomioiden erityisesti vieraskieliset, koulunkäynnin motivaation tai jatko-opintovalmiuksien vahvistamiseen ohjausta tarvitsevat oppilaat sekä oppimisen ja koulunkäynnin sekä erityistä tukea saavat oppilaat (esim. koulunkäynnin motivoinnin, jatko-opinto- ja urasuunnitelmien lisätuen tai muun arvioidun tarpeen nojalla).
7. Oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen sekä opetuksen ja koulutuksen laadun vahvistaminen
Opetuksen laatua voidaan vahvistaa lisäämällä opetus- ja kasvatushenkilöstön kykyä arvioida ja kehittää suunnitelmallisesti omaa pedagogista osaamistaan ja koko työyhteisön käytäntöjä. Samalla tuetaan paikallisten varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien laatimista, käyttöä ja kehittämistä sekä tutkintojen perusteiden toteuttamista. Keskeisiä opetuksen laatua vahvistavia koulutusteemoja ovat hyvinvointiosaaminen, pedagogiikan uudistaminen ja kokeilut, arviointiosaamisen vahvistaminen, kasvatus- ja opetusmenetelmien monipuolistaminen, oppimista tukevien menetelmien kehittäminen sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen pedagogiikassa. Koulutusteemat voivat kytkeytyä myös Agenda 2030:n tavoitteisiin tai Uudet lukutaidot -ohjelman medialukutaidon kuvauksiin.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön koulutuksissa kehitetään erityisesti pedagogista osaamista ja arviointiosaamista sekä vahvistetaan oppimisen alueiden ja oppimiskokonaisuuksien hallintaa.
Perusopetuksen ja lukion opettajien koulutuksissa lisätään kielitietoista aineenhallintaa, vahvistetaan oppiainekohtaista osaamista, vahvistetaan arviointiosaamista sekä syvennetään näkemystä laaja-alaisesta osaamisesta ja sitä tukevasta toimintakulttuurista. Tavoitteena on kannustaa oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja opetuksen eheyttämiseen. Perusopetuksen opettajien koulutuksissa voidaan perehtyä päättöarvioinnin uudistuneeseen kriteeristöön. Lukion opettajien koulutuksissa tuetaan paikallisten opetussuunnitelmien käyttöönottoa.
Ammatillisessa koulutuksessa opetustoimen henkilöstökoulutus voi käsitellä esimerkiksi aineenhallintaa ja alakohtaista substanssiosaamista, osaamisperusteisuutta, työpaikalla järjestettävä koulutusta ja sen ohjausta ja arviointia tai yhteisiin tutkinnon osiin liittyvän osaamisen vahvistamista.
Taiteen perusopetuksen henkilöstön koulutus tukee opettajien pedagogista ja opetussuunnitelmaosaamista. Koulutuksissa voidaan kehittää esimerkiksi arviointiin ja palautteen antamiseen liittyvää osaamista sekä monipuolisia opetusmenetelmiä.
Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen opettajille suunnatulla koulutuksella vahvistetaan opetussuunnitelmiin liittyvää osaamista, erityisesti lukutaito- ja alkuvaiheen toteuttamisessa. Koulutuksella edistetään myös päättöarviointiin liittyvää osaamista, ryhmän erityispiirteet huomioivaa ohjausosaamista, kulttuurisen moninaisuuden hyödyntämistä opetuksessa ja maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden koulutuspolun tuntemusta.
8. Kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen
Kielellistä ja kulttuurista osaamista vahvistavan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja erilaisista taustoista tulevien oppijoiden kohtaamiseen, kasvattamiseen ja opetukseen. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien kieli- ja kulttuuritietoista sekä katsomuksellista osaamista. Kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen kasvattaa osallistujien taitoa toimia joustavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Koulutukset tukevat kielelliseen, kulttuuriseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvää osaamista, kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämistä ja opetusta sekä maahanmuuttotaustaisten oppijoiden kotoutumisen edistämistä. Koulutukset voivat käsitellä kulttuurista lukutaitoa, kielitietoista opetusta sekä kieli- ja kulttuuritietoisuutta, monikielisyyttä, oman äidinkielen opetuksen kehittämistä sekä valmistavia ja valmentavia koulutuksia.
9. Kestävän elämäntavan vahvistaminen
Kestävän elämäntavan vahvistamisessa ajankohtaisia teemoja ovat ilmasto- ja ympäristövastuu. Keskeisiä teemoja ovat ilmastovastuun oppimisen pedagogiset ratkaisut, tietoperustaisuus ja käytännönläheisyys sekä kestävän elämäntavan edellyttämät arvot. Koulutusten teemat voivat kohdistua ilmastoasioihin, luonnon monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen. Avustukset suunnataan näiden teemojen käsittelyyn oppiaineissa, ammatillisilla aloilla ja vapaassa sivistystyössä.
10. Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen
Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen liittyvät opetussuunnitelmien sekä tutkintojen ja koulutusten perusteiden toimeenpanon johtamiseen, toimintaympäristön muutosten johtamiseen, pedagogiseen johtamiseen, kehittämis- ja kokeilukulttuurin edistämisen, kestävän kehityksen johtamiseen ja oppimisympäristöjen sekä digitaalisten kokonaisratkaisujen johtamiseen. Lisäksi koulutuksilla vahvistetaan koko oppimisyhteisön hyvinvointijohtamista ja tuetaan oppilaitosjohtajien ja varhaiskasvatusjohtajien työhyvinvointia.
Koulutuksissa otetaan huomioon kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja työelämässä sekä sen tuomat muutokset toimintakulttuuriin. Koulutusten tarkoituksena on vahvistaa johtamisosaamista uran eri vaiheissa. Koulutuksilla edistetään ennakoivan ja oppivan toimintakulttuurin johtamista sekä yhteisöllisten toimintatapojen käyttöä. Koulutus voi olla myös johtajuuteen valmentavaa ja yksilöiden lisäksi sitä voidaan suunnata esimerkiksi erilaisille johtajuus- ja kehittämistiimeille.
