Development

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus 2021

Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö Henkilöstökoulutus
Funding state
Ended
Application period
7.1.2021 – 19.2.2021 klo 16:15
Application form
Rahoitushaku-uutinen
Funding grant size
15 500 000 €

Selection criteria

Koulutuksen tarvelähtöisyys
Koulutuksen tietoperustaisuus
Haulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen
Pitkäkestoisuus ammatillisen kehittymisen tukena
Ohjaus ja tuki koulutusohjelman suorittamisen varmistamiseksi
Hakijayhteisön osaaminen ja kouluttajien pätevyys
Hankkeen organisointi ja toteutus mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen
Tuotosten käyttökelpoisuus ja avoin jakaminen
Attachments

Tausta ja tavoitteet

Valtion rahoittaman opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on edistää opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa toimivan henkilöstön jatkuvaa oppimista ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää ammatissa tarvittavaa osaamista. Henkilöstökoulutuksella tuetaan hallituksen koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa tarvittavaa osaamista.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksissa otetaan huomioon yhteisön ja yksilön tarpeet. Tarjoamalla eri tavoin toteutettua henkilöstökoulutusta, tuetaan henkilöstön yhtäläisiä mahdollisuuksia kehittää osaamistaan koko työuran ajan. Mahdollisuuksia osallistua koulutukseen edistää kontaktiopetuksen ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä työpaikalla tapahtuva oppiminen. Koulutukseen osallistuminen tukee paikallisia kehittämis- ja täydennyskoulutussuunnitelmia sekä vahvistaa koko työyhteisön osaamisen kehittymistä. Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtia ovat tietoperustaisuus ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen.

Säädösperusta ja muut ohjausasiakirjat

  • Valtionavustuslaki 688/2001
  • Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki 1705/2009 ja asetus 1766/2009
  • Valtion talousarvio 2021
  • Hallitusohjelma 2019, 10.12.2019

Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on, että

  • opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan
  • johtajien ja esimiesten johtamistaidot paranevat
  • oman alan osaaminen sekä pedagogiset ja arviointiosaamisen taidot syvenevät
  • yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi paranee
  • koulutusuudistusten toimeenpanossa tarvittava osaaminen vahvistuu
  • tietoperustaisuuden hyödyntämisessä ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa tarvittava osaaminen kehittyy
  • kestävä elämäntapa, avarakatseisuus ja koulutuksen tasa-arvoisuus vahvistuvat.

Kuka voi hakea

Hakijoina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt (esimerkiksi osakeyhtiöt, rekisteröidyt yhdistykset ja osuuskunnat) tai säätiöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hakijayhteisöiltä edellytetään osaamista ja kokemusta henkilöstökoulutuksesta kasvatuksen tai opetuksen toimialoilla.

Haettava rahoitus ja rahoituskausi

Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2021 talousarvioon sisältyvästä opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahasta noin 15 500 000 euroa.

Valtionavustukset myönnetään vuoden 2021 määrärahasta. Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuspäätöksen päiväystä seuraavasta päivästä ja päättyy 31.12.2022.

Hakeminen ja hakuohjeet

Haku alkaa 7.1.2021 ja päättyy 19.2.2021 klo 16.15.

Linkki hakulomakkeelle

Hakemus tulee olla tallennettuna sähköiseen hakujärjestelmään viimeistään haun päättymispäivänä klo 16.15, jolloin hakulomake sulkeutuu.

Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella allekirjoitusoikeudellisten henkilöiden, yhteyshenkilön sekä hakijan virallinen sähköpostiosoite. Näihin osoitteisiin lähetetään linkki käsittelyyn jätetystä hakemuksesta sekä myöhemmin tehtävä sähköinen päätös. Hakemusta ei allekirjoiteta.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksissa toivottavaa on, että hankkeita toteutetaan useamman toimijan verkostoissa siten, että koulutusten sisällöt ovat monipuolisesti koulutuksen teemaan liittyviä. Koulutusten suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota koulutettavapäivän keskimääräisen hinnan kohtuullisuuteen. Yhteishankkeissa yksi hakijoista (hankkeen yhteyshenkilö) lähettää yhden, yhteisen hakemuksen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kunkin toimijan rooli hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Myös yhteistyö koulutussektorin toimijoiden ja elinkeinoelämän kesken on mahdollista verkostoissa.

Suositeltavaa on jo hakuvaiheessa laatia yhteistyöstä aiesopimukset yhteishankkeen osapuolten kesken. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen yhteyshenkilön tulee tehdä yhteistyösopimukset kumppaneiden kanssa. Yhteistyösopimuksen laatimisessa tulee noudattaa Opetushallituksen ohjetta, joka löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta Ohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Valtion rahoittama henkilöstökoulutus on tarkoitettu varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja taiteen perusopetuksessa, perusopetuslain (628/1998) mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä työskentelevän henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Henkilöstökoulutuksen valtionavustus kattaa avustettavasta koulutushankkeesta aiheutuvat menot. Se on tarkoitettu koulutuksesta aiheutuviin välittömiin menoihin, joita ei olisi syntynyt ilman kyseistä hanketta ja jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteutumisen kannalta.  Valtionavustuksella voidaan kattaa vain hankkeen välittömät menot sekä sellaiset menoerät, joiden osalta voidaan osoittaa välitön aiheuttamisperuste. Tällaisia ovat esimerkiksi osuus kouluttajan palkasta, työtilan vuokra suhteessa hankkeessa käytettyyn työaikaan ja koulutuksiin käytettyjen tilojen vuokra koulutusajalta. Matkustuskustannukset hyväksytään valtion matkustusohjesäännön mukaisesti. Laskennallisia ja prosentuaalisia kustannuseriä, jotka eivät perustu välittömästi hankkeesta aiheutuviin todellisiin menoihin ja jotka olisivat syntyneet ilman kyseistä hankettakin, ei hyväksytä valtionavustushankkeen kustannuksiksi.

Valtionavustuksella ei rahoiteta esimerkiksi tutkimustoimintaa, koulutukseen osallistuvien matka-, ruokailu-, sijais- ja majoituskuluja, julkaisujen painokuluja, ohjaus- tai muiden suunnitteluryhmien kuluja, laitehankintoja, työnohjausta, pienryhmämentorointia (3–5 henkilöä) eikä yksittäisiin osallistujiin kohdistuvia profilointi- tms. kuluja. Sitä ei voida myöntää pelkästään yhden opetuksen/koulutuksen järjestäjän (esimerkiksi yhden kunnan) tai oppilaitoksen ylläpitäjän omalle henkilöstölle tarkoitettuun koulutukseen.

Yhteys muihin hankkeisiin sekä rahoitusmuotoihin tulee selvästi esittää hankesuunnitelmassa sekä hankkeen talousarviossa.

Valtionavustuksen käytössä ja hankkeen taloudenpidossa on lisäksi noudatettava Opetushallituksen verkkosivuilla olevaa ohjetta Ohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle (pdf).

Haun teemat

Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue, jolle hankesuunnitelmaa esitetään. Sen jälkeen valitaan pääasiallinen kohderyhmä ja muut mahdolliset kohderyhmät. Vaikuttavuuden varmistamiseksi toivotaan koulumuodot ylittävää, poikkihallinnollista ja eri sidosryhmät mukaan ottavaa kouluttautumista. Teemasta riippumatta koulutuksissa vahvistetaan myös digitaalisia taitoja.

Vuosien 2020–2023 Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen pääteemat ovat

  • Oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon tukeminen
  • Jatkuvan oppimisen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistaminen
  • Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen mukaan lukien digitalisaation tasa-arvon lisääminen
  • Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä kiusaamisen ehkäisy oppimisyhteisöissä
  • Oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen uudistaminen
  • Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittäminen
  • Oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen sekä opetuksen ja koulutuksen laa-dun vahvistaminen
  • Kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen
  • Kestävän elämäntavan vahvistaminen
  • Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen

1. Oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon tukeminen

Rakenteelliset uudistukset ja muut oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoon liittyvät kysymykset edellyttävät uusien toimintamallien kehittämistä ja omaksumista.

Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen ja kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun vapaan sivistystyön koulutuksen opetussuunnitelman perusteen toimeenpanoon liittyy uusia osaamistarpeita, joka voivat liittyä esimerkiksi pedagogiikkaan sekä opiskelijoiden moniammatilliseen hyvinvoinnin tukemiseen. 

Oppimateriaalien hankinta-, säilyttämis- ja jakamismenettelyt sekä oppimateriaaleihin liittyvät tekijänoikeuskysymykset vaativat uutta osaamista.

2. Jatkuvan oppimisen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistaminen

Jatkuva oppiminen kattaa sekä formaalin, muodollisen koulutusjärjestelmän mukaisen oppimisen, että koulutusjärjestelmän ulkopuolella ja siitä täysin riippumatta tapahtuvan oppimisen. Jatkuvan oppimisen edellytysten aikaansaamiseksi koulutusjärjestelmän on luotava kaikille kestävä pohja työelämässä toimimiselle ja osaamisen myöhemmälle kehittämiselle. Työuran aikainen jatkuva oppiminen perustuu laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä toisen asteen tutkintokoulutukseen.

Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi opintoja. Opiskelija on voinut hankkia osaamistaan virallisessa koulutuksessa oppilaitoksissa, mutta myös epävirallisissa ympäristöissä kuten työelämässä, perheen piirissä, harrastusten parissa sekä eri tiedonvälityskanavien kautta. Yhtenä tavoitteena on lisätä työelämässä tapahtuvan oppimisen ja arkioppimisen tunnistamista ja dokumentointia eri tavoin.

3. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen mukaan lukien digitalisaation tasa-arvon lisääminen

Suomalainen koulutus on rakennettu tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien varaan. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on näiden perusarvojen säilyttäminen yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa. Henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen on yksi keino oppimiserojen kaventamiseen ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen.

Tieto- ja viestintäteknologia luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia monipuolistaa oppimisympäristöjä ja oppimista. Tämän hyödyntäminen edellyttää, että opetushenkilöstöllä on riittävästi pedagogista ja digitaalista osaamista soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti oppimisen edistämiseen sekä oppimista tukevan arviointikulttuurin monipuolistamiseen. Digitaalisten resurssien tarkoituksenmukaisella valinnalla ja käytöllä on tärkeä merkitys mielekkäiden oppimistilanteiden luomisessa. Koulutuksella parannetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön valmiuksia toteuttaa opetusta myös verkkovälitteisesti sekä tuottaa avoimia digitaalisia oppimateriaaleja saavutettavuus sekä erilaisten opiskelijoiden tarpeet ja osallisuus huomioiden. Koulutuksella voidaan edistää opetuksessa ja oppimisen tukena käytettävien sähköisten työvälineiden käyttöä sekä tutustuttaa oppimisanalytiikan mahdollisuuksiin opetuksen monipuolistamisessa ja eriyttämisessä.

Tietoturvasta huolehtiminen sekä vastuullinen ja turvallinen toiminta verkossa ovat yhä tärkeämpiä tieto- ja viestintäteknologian käytön edellytyksiä. Koulutusteemat voivat kytkeytyä myös Uudet lukutaidot -ohjelman tvt-taitojen ja ohjelmointiosaamisen kuvauksiin.

Tätä avustusta ei voi hakea perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tutoropettajien koulutukseen, johon on suunnattu erillistä rahoitusta.

4. Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä kiusaamisen ehkäisy oppimisyhteisöissä

Kasvu- ja oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen ja pedagoginen turvallisuus ovat edellytyksiä sekä hyvinvoinnin että osallisuuden edistämiselle.  Lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden tunne- ja sosiaaliset taidot, toimivat vertaissuhteet sekä kokemus osallisuudesta lisäävät hyvinvointia ja ehkäisevät sekä yksilö- että yhteisötason ongelmia (ml. esim. kiusaaminen, yksinäisyys, ulossulkeminen, seksuaalinen häirintä, kunniaväkivalta, radikalisoituminen). Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta voidaan edistää. Tavoitteena on vahvistaa kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamista ja valmiuksia edistää oppilaiden mielen hyvinvointia ja ihmisoikeusperustaista demokraattista osallisuutta, kehittää varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria omien oppiaineidensa, laaja-alaisen osaamisen sekä moniammatillisen yhteistyön kautta. Päämääränä on kehittää toimintakulttuuria siten, että jokainen lapsi, nuori ja aikuinen (ml. kasvatus- ja opetusyhteisöjen ammattilaiset) kokee tulevansa kohdatuksi ja olevansa yhteisönsä kyvykäs ja merkityksellinen toimija.

5. Oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen vahvistaminen

Kasvun ja oppimisen tuella on keskeinen tehtävä koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisessa. Oppijoilla on oikeus saada riittävä tuki niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin toisen asteen opinnossa, sekä oppimispolkuun mahdollisesti liittyvissä erilaisissa nivelvaiheissa. Ammatillisessa koulutuksessa tukea tarvitaan myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Tuen tulee olla yksilöllisesti ja pitkäjänteisesti suunniteltua, joustavaa ja tarpeen mukaan muuttuvaa sekä tasalaatuista. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja, joilla tuetaan oppijoiden kasvua ja oppimista, yksilöllisiä oppimispolkuja sekä johtamista. Tuen suunnittelussa ja toteuttamissa tulee huomioida myös erityisryhmät, esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.

Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevän työotteen toteutumista. Perusopetuksessa tavoitteena on tukea yleisen, tehostetun ja erityisen tuen hyvää järjestämistä ja tuen tuomista kaikkiin opetustilanteisiin inkluusion vahvistamiseksi. Toisella asteella koulutuksen tarkoituksena on tukea erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen (ammatillinen koulutus) sekä erityisopetuksen (lukiokoulutus) laadukasta toteuttamista ja kehittämistä. Koulutusta voidaan tarjota opetus- ja ohjaushenkilöstön erityispedagogisen osaamisen kehittämiseen, erityisopettajien täydennyskoulutukseen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen.

6. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittäminen

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä oppijoiden ohjauksen merkitys perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja nivelvaiheen koulutuksessa vahvistuu. Lisääntyvä ohjaustarve liittyy esimerkiksi koulutukseen hakeutumisvaiheeseen ja keskeyttämistilanteisiin.

Oppilaan ja opinto-ohjauksen koulutuksilla on jatkossa keskeinen tehtävä koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. Henkilöstökoulutuksen avulla vahvistetaan oppilaanohjaajien sekä opettajien edellytyksiä ja laaja-alaista osaamista toteuttaa oppilaan- ja opinto-ohjausta. Koulutusten tavoitteena on kehittää ja vahvistaa oppilaan- ja opinto-ohjauksen laadukasta toteutumista, toimintatapoja, tutkimusperustaisuutta, systemaattisuutta sekä jatkumoa peruskoulusta toiselle asteelle.

Koulutuksissa hyödynnetään ennakointitietoa ja vahvistetaan työelämää koskevaa tietotuotantoa sekä opettajien osaamista tukea oppilaiden tulevaisuustaitoja ja osaamisidentiteettiä. Koulutuksissa hyödynnetään toimintatapoja, joilla oppilaan- ja opinto-ohjauksessa vahvistetaan oppijan osaamisen ja erityisesti vahvuuksien tunnistamista ja tukemisesta. Koulutuksissa paneudutaan oppilaanohjauksen ja tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen erilaisiin toimintatapoihin ja menetelmiin, joita kehitetään oppijan tarpeisiin sovelletun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen varmistamiseksi jokaiselle oppijalle huomioiden erityisesti vieraskieliset, koulunkäynnin motivaation tai jatko-opintovalmiuksien vahvistamiseen ohjausta tarvitsevat oppilaat sekä oppimisen ja koulunkäynnin sekä erityistä tukea saavat oppilaat (esim. koulunkäynnin motivoinnin, jatko-opinto- ja urasuunnitelmien lisätuen tai muun arvioidun tarpeen nojalla).

7. Oppilaan ja opiskelijan arviointiin liittyvän osaamisen sekä opetuksen ja koulutuksen laadun vahvistaminen

Opetuksen laatua voidaan vahvistaa lisäämällä opetus- ja kasvatushenkilöstön kykyä arvioida ja kehittää suunnitelmallisesti omaa pedagogista osaamistaan ja koko työyhteisön käytäntöjä. Samalla tuetaan paikallisten varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien laatimista, käyttöä ja kehittämistä sekä tutkintojen perusteiden toteuttamista. Keskeisiä opetuksen laatua vahvistavia koulutusteemoja ovat hyvinvointiosaaminen, pedagogiikan uudistaminen ja kokeilut, arviointiosaamisen vahvistaminen, kasvatus- ja opetusmenetelmien monipuolistaminen, oppimista tukevien menetelmien kehittäminen sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen pedagogiikassa. Koulutusteemat voivat kytkeytyä myös Agenda 2030:n tavoitteisiin tai Uudet lukutaidot -ohjelman medialukutaidon kuvauksiin.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön koulutuksissa kehitetään erityisesti pedagogista osaamista ja arviointiosaamista sekä vahvistetaan oppimisen alueiden ja oppimiskokonaisuuksien hallintaa.

Perusopetuksen ja lukion opettajien koulutuksissa lisätään kielitietoista aineenhallintaa, vahvistetaan oppiainekohtaista osaamista, vahvistetaan arviointiosaamista sekä syvennetään näkemystä laaja-alaisesta osaamisesta ja sitä tukevasta toimintakulttuurista. Tavoitteena on kannustaa oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja opetuksen eheyttämiseen. Perusopetuksen opettajien koulutuksissa voidaan perehtyä päättöarvioinnin uudistuneeseen kriteeristöön. Lukion opettajien koulutuksissa tuetaan paikallisten opetussuunnitelmien käyttöönottoa.

Ammatillisessa koulutuksessa opetustoimen henkilöstökoulutus voi käsitellä esimerkiksi aineenhallintaa ja alakohtaista substanssiosaamista, osaamisperusteisuutta, työpaikalla järjestettävä koulutusta ja sen ohjausta ja arviointia tai yhteisiin tutkinnon osiin liittyvän osaamisen vahvistamista.

Taiteen perusopetuksen henkilöstön koulutus tukee opettajien pedagogista ja opetussuunnitelmaosaamista. Koulutuksissa voidaan kehittää esimerkiksi arviointiin ja palautteen antamiseen liittyvää osaamista sekä monipuolisia opetusmenetelmiä.

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen opettajille suunnatulla koulutuksella vahvistetaan opetussuunnitelmiin liittyvää osaamista, erityisesti lukutaito- ja alkuvaiheen toteuttamisessa. Koulutuksella edistetään myös päättöarviointiin liittyvää osaamista, ryhmän erityispiirteet huomioivaa ohjausosaamista, kulttuurisen moninaisuuden hyödyntämistä opetuksessa ja maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden koulutuspolun tuntemusta.

8. Kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen

Kielellistä ja kulttuurista osaamista vahvistavan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota osallistujille tutkimusperustaista tietoa, menetelmiä ja toimintamalleja erilaisista taustoista tulevien oppijoiden kohtaamiseen, kasvattamiseen ja opetukseen. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien kieli- ja kulttuuritietoista sekä katsomuksellista osaamista. Kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen kasvattaa osallistujien taitoa toimia joustavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Koulutukset tukevat kielelliseen, kulttuuriseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvää osaamista, kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämistä ja opetusta sekä maahanmuuttotaustaisten oppijoiden kotoutumisen edistämistä. Koulutukset voivat käsitellä kulttuurista lukutaitoa, kielitietoista opetusta sekä kieli- ja kulttuuritietoisuutta, monikielisyyttä, oman äidinkielen opetuksen kehittämistä sekä valmistavia ja valmentavia koulutuksia.

9. Kestävän elämäntavan vahvistaminen

Kestävän elämäntavan vahvistamisessa ajankohtaisia teemoja ovat ilmasto- ja ympäristövastuu. Keskeisiä teemoja ovat ilmastovastuun oppimisen pedagogiset ratkaisut, tietoperustaisuus ja käytännönläheisyys sekä kestävän elämäntavan edellyttämät arvot. Koulutusten teemat voivat kohdistua ilmastoasioihin, luonnon monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen. Avustukset suunnataan näiden teemojen käsittelyyn oppiaineissa, ammatillisilla aloilla ja vapaassa sivistystyössä.

10. Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen

Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen liittyvät opetussuunnitelmien sekä tutkintojen ja koulutusten perusteiden toimeenpanon johtamiseen, toimintaympäristön muutosten johtamiseen, pedagogiseen johtamiseen, kehittämis- ja kokeilukulttuurin edistämisen, kestävän kehityksen johtamiseen ja oppimisympäristöjen sekä digitaalisten kokonaisratkaisujen johtamiseen. Lisäksi koulutuksilla vahvistetaan koko oppimisyhteisön hyvinvointijohtamista ja tuetaan oppilaitosjohtajien ja varhaiskasvatusjohtajien työhyvinvointia.

Koulutuksissa otetaan huomioon kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja työelämässä sekä sen tuomat muutokset toimintakulttuuriin. Koulutusten tarkoituksena on vahvistaa johtamisosaamista uran eri vaiheissa. Koulutuksilla edistetään ennakoivan ja oppivan toimintakulttuurin johtamista sekä yhteisöllisten toimintatapojen käyttöä. Koulutus voi olla myös johtajuuteen valmentavaa ja yksilöiden lisäksi sitä voidaan suunnata esimerkiksi erilaisille johtajuus- ja kehittämistiimeille.

Näin hakemus arvioidaan

Myönteisen päätöksen saaminen edellyttää, että

  • hakija on hakukelpoinen
  • hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen valtionavustusten käytöstä
  • kohderyhmäehdot täyttyvät
  • koulutushankkeen sisältö vastaa haettua teema-aluetta
  • hakemukseen on liitetty Opetushallituksen Excel-pohjainen talousarvioehdotus
  • hankesuunnitelma on taloudellisesti realistinen ja talousarvio laadittu annettuja ohjeita noudattaen.

Hakemukset arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:

  • koulutuksen tarvelähtöisyys
  • koulutuksen tietoperustaisuus
  • haulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen
  • pitkäkestoisuus ammatillisen kehittymisen tukena
  • ohjaus ja tuki koulutusohjelman suorittamisen varmistamiseksi
  • hakijayhteisön osaaminen ja kouluttajien pätevyys
  • hankkeen organisointi ja toteutus mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen
  • koulutusten toteuttaminen verkostohankkeina
  • tuotosten käyttökelpoisuus ja avoin jakaminen

Rahoituspäätökset

Päätökset tehdään huhtikuun 2021 aikana, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetuille tahoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.

Lisätietoja antavat

Opetusneuvos Minna Harmanen, puh. 029 5331481, kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen, arviointiin liittyvän osaamisen sekä opetuksen ja koulutuksen laadun vahvistaminen (perusopetus ja lukiokoulutus, taiteen perusopetus)

Opetusneuvos Niina Junttila, puh. 029 5331873, osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä kiusaamisen ehkäisy oppimisyhteisöissä

Opetusneuvos Sonja Hyvönen, puh. 029 5331072, ruotsinkielinen koulutus

Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, puh. 029 5331525, johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen, oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen vahvistaminen, oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittäminen, opetuksen laadun vahvistaminen (varhaiskasvatus ja esiopetus)

Opetusneuvos Teijo Koljonen, puh. 029 5331524, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen mukaan lukien digitalisaation tasa-arvon lisääminen, kestävän elämäntavan vahvistaminen, arviointiin liittyvän osaamisen sekä opetuksen ja koulutuksen laadun vahvistaminen (perusopetus ja lukiokoulutus, vapaa sivistystyö)

Opetusneuvos Marjatta Säisä, puh. 029 5331439, ammatillinen koulutus, oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon tukeminen, jatkuvan oppimisen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistaminen

Assistentti Tuula Kinnunen, puh. 029 5331100, tekninen tuki

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi [at] oph.fi

 

Luetteloa hakukelpoisista tahoista täydennetty 13.1.2021 kello 14.15.